Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Uutiset, 10.5.2017

Suosituksia Suomelle naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja vihapuheesta

Kaikkiaan 70 YK:n jäsenvaltioita arvioi ja antoi suosituksia Suomelle 3. toukokuuta 2017 Genevessä käydyssä Suomen ihmisoikeustilanteen tarkastelussa.

Erityisen paljon suosituksia Suomi sai koskien naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, syrjintää ja vihapuheen ehkäisyä, turvapaikanhakijoiden oikeuksia sekä saamelaisten ja eri vähemmistöjen oikeuksien suojelua. Saadut suositukset siirtyvät nyt ministeriöiden jatkoharkintaan.

Ulkoministeriö järjesti Helsingissä reaaliaikaisen seurannan Suomea koskeneesta valtioiden välisestä vuoropuhelusta.
Ulkoministeriö järjesti Helsingissä reaaliaikaisen seurannan Suomea koskeneesta valtioiden välisestä vuoropuhelusta.

Edellisen kerran Suomen tilannetta tarkasteltiin vuonna 2012. Nyt Suomi raportoi YK:lle tuolloin saatujen suositusten täytäntöönpanosta; eteenpäin on menty muun muassa kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin sitoutumisessa, ihmisoikeuskoulutuksen tarjonnassa sekä vähemmistöjen ja rikosten uhreiksi joutuneiden tukipalvelujen järjestämisessä.

Laaja kirjo suosituksia

Tällä kertaa Suomi sai 153 suositusta. Muutama teema nousee esiin useissa suosituksissa. Hallituksen halutaan toimivan tehokkaasti muukalaisvihaa ja vihapuhetta vastaan ja toimia naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi tulee lisätä. Yhdenvertaisuuden halutaan vahvistuvan muun muassa turvaamalla vammaisten henkilöiden, saamelaisten sekä romanien oikeuksia.

Usea valtio suosittaa Suomea poistamaan lainsäädännöstään vaatimuksen hedelmättömyydestä transsukupuolisten henkilöiden halutessa vahvistaa juridisen sukupuolensa.

Koko valtioneuvoston hanke

Suomen UPR-tarkastelun onnistunut läpivienti on yksi Suomen ihmisoikeustoiminnan lähiajan painopisteistä. Kyseessä on koko valtioneuvostoa koskeva hanke, johon osallistuvat kaikki hallinnonalat. Ulkoministeriö toimii vastuuministeriönä.

YK:lle toimitetun kansallisen raportin valmisteluun osallistuivat kaikki ministeriöt. Niiden ohella laillisuusvalvojilla, neuvottelukunnilla, kansalaisjärjestöillä ja tutkijoilla oli mahdollisuus kommentoida raporttiluonnosta.

Eri ministeriöiden edustajista sekä kansalaisjärjestötarkkailijoista koostunutta valtuuskuntaa johti sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila.
Eri ministeriöiden edustajista sekä kansalaisjärjestötarkkailijoista koostunutta valtuuskuntaa johti sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila.

Suomen UPR-valtuuskuntaan osallistuivat tarkkailijoina tällä kertaa Kuurojen liiton ja Ihmisoikeusliiton edustajat.

Suomalaiseen perinteeseen kuuluu edistysaskelien esittelyn ohella myös itsekritiikki. Tavoitteena on kansallisen ja kansainvälisen ihmisoikeustoiminnan samansuuntaisuus.

Suomi pyrkii rohkaisemaan muita valtioita noudattamaan avoimuutta ja lisäämään kansalaisjärjestöjen mukanaoloa.

Suomen UPR-tarkastelu sai myös aiempaa laajemmin julkista huomiota niin perinteisessä kuin sosiaalisessa mediassakin. Ulkoministeriö järjesti Helsingissä reaaliaikaisen seurannan Suomea koskeneesta valtioiden välisestä vuoropuhelusta.

Useat järjestöt ottivat kantaa Suomen saamiin suosituksiin.

Suosituksilla on vaikutusta

Seuraavaksi suosituksia käsitellään ministeriöiden välisessä kokouksessa sekä valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeusyhteyshenkilöiden verkostossa. Suomen tulee ilmoittaa kirjallisesti kantansa saamiinsa suosituksiin ihmisoikeusneuvoston syyskuun istunnossa 2017. Tätä ennen suositusten hyväksymisestä käydään avointa vuoropuhelua myös kansalaisyhteiskunnan kanssa.

Tarkastelussa Suomi sitoutui antamaan ihmisoikeusneuvostolle vapaaehtoisen välikausiraportin suositusten täytäntöönpanosta vuonna 2019.

Rauno Merisaari

Kirjoittaja toimii ulkoministeriössä ihmisoikeus- ja demokratiasuurlähettiläänä 
 

Takaisin ylös