Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Puheet, 18.5.2017

Ulkoministeri Soinin puheenvuoro Arktisen neuvoston Suomen puheenjohtajuuskauden avajaisissa

Ulkoministeri Timo Soinin puheenvuoro Arktisen neuvoston Suomen puheenjohtajuuskauden avajaisissa, Helsinki 18.5.2017.

Viikko sitten Suomi aloitti Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden Alaskan Fairbanksissä. Puheenjohtajan nuijan minulle luovutti Yhdysvaltojen ulkoministeri Rex Tillerson. Kapula kainalossa oli hyvä palata kotiin. Keskeinen ajatukseni paluumatkalla oli, että nyt meillä on erinomainen tilaisuus vahvistaa Suomen kansainvälistä asemaa; tehdä yhteistyötä meille tärkeiden maiden kanssa ja edistää globaalistikin merkittävien asioiden eteenpäinviemistä. Tämä on 100-vuotiaalle Suomelle varsin sopiva tehtävä.

Kuten julkisuudessakin on todettu, viime viikon kokouksen tiimoilla oli myös pientä draaman poikasta. Yhteistä julistusta sorvattiin viime hetkiin asti. Taustalla oli se, että Yhdysvallat epäröi tukensa antamista Arktisen neuvoston ilmastotyölle, kun sen oma ilmastopolitiikka on vasta muotoutumassa. Mielestäni neuvotteluissa päästiin kuitenkin varsin hyvään lopputulokseen. Fairbanksin julistus sisältää ne asiat, jotka neuvoston jatkotyössä ovat tarpeen.

Suomen kannalta oli lisäksi ensiarvoisen tärkeää, että puheenjohtajuuskautemme työn pohjaksi saatiin yhteisesti hyväksytty julistus.

On hyvä muistaa, että Arktinen neuvosto on ainutlaatuinen yhteistyöfoorumi. Pohjoismaiden kanssa teemme yhteistyötä rinnan Venäjän, Yhdysvaltojen ja Kanadan kanssa. Mukana on myös kuusi alkuperäiskansajärjestöä, niiden joukossa Saamelaisneuvosto. Kokoonpano toimii ja jäsenvaltiot ja alkuperäiskansat keskustelevat myös arktisen alueen vaikeista kysymyksistä. Fairbanksissä saatoin todeta, että kansainvälisen jännityksen kasvu ei ole vaikuttanut arktiseen yhteistyöhön. Suomi tulee osaltaan toimimaan niin, että rakentava yhteistyö jatkuu.

Pidän tärkeänä ja hyvänä, että mielenkiinto arktista yhteistyötä kohtaan on kasvanut. Neuvostossa on nyt 13 tarkkailijavaltiota, joista uusimpana Sveitsi, sekä lukuisia tarkkailijajärjestöjä, joiden joukkoon hyväksyttiin myös Maailman Ilmatieteen järjestö (WMO). Enemmänkin tulijoita toki olisi.

Puheenjohtajuusohjelmassamme painotamme neljää yhteistyöaluetta: ympäristönsuojelu, viestintäyhteyksien parantaminen, meteorologinen yhteistyö ja koulutus. Tämän tilaisuuden alussa näytetty video kuvaa osuvasti sitä, mitä pyrimme saamaan aikaan näiden teemojen kautta.

Tavoitteista on keskusteltu varsin yksityiskohtaisesti muiden jäsenmaiden kanssa ja konsultoitu myös alkuperäiskansojen edustajia. Toivonkin, että niiden toteuttamisessa voidaan sen vuoksi edetä rivakasti.

Ympäristönsuojelu on edelleen arktisen yhteistyön keskeinen tehtävä. Arktisen alueen elinvoimaisuus ja siellä asuvien ihmisten hyvinvointi edellyttävät tehokkaita ympäristönsuojelutoimia. Myös talouskehitys pitää rakentaa kestävälle, vastuulliselle perustalle.

Viestintäyhteyksien kehittämisellä parannetaan palveluja ja lisätään ihmisten turvallisuutta ja elämänlaatua. Taloudellinen kehitys on suoraan sidoksissa ajanmukaisen viestintäteknologian hyväksikäyttöön.

Meteorologinen yhteistyö on uusi painopiste Arktisessa neuvostossa ja työtä tehdään yhdessä Maailman Ilmatieteen järjestön (WMO) kanssa. Meteorologinen yhteistyö on yhä tarpeellisempaa, jotta sää- ja jääpalveluja voidaan kehittää ja tieteellistä tutkimusta ilmaston muuttumisesta arvioida ajantasaisesti.

Meille kaikille lienee selvää, että koulutus on avain kestävään kehitykseen. Näin on myös arktisilla alueilla. Koulutusmahdollisuuksien varmistaminen on edellytys sille, että arktisten alueiden asukkaat voivat käytännössä osallistua ja vaikuttaa kotiseutunsa kehittämiseen. Nykyajan teknologia mahdollistaa laadukkaan opetuksen myös harvaan asutuilla seuduilla ja pienille kieliryhmille. Tämän tavoitteen toteuttamisessa teemme yhteistyötä Arktisen yliopiston (University of the Arctic) opettajakoulutusverkoston kanssa.

Suomalaisella osaamisella on paljon annettavaa maailmanlaajuisesti, ja niin myös arktisessa yhteistyössä. Edellä mainitsemani prioriteettialueet ovat juuri sellaisia, joilla Suomessa on huippuosaamista. Kiinnittämällä huomiota näihin alueisiin voimme samalla kääntää katseita suomalaisen osaamisen suuntaan.

Monilla osa-alueilla osaamisemme on pitkälti arktista ja arktisuus tuo merkittävää lisäarvoa vientiponnisteluille. Iskulause: "Se mikä toimii täällä, toimii muuallakin!" ei ole tuulesta temmattu. Se on arktisissa oloissa – joskus myös aikamoisella sisulla - koeteltu tosiasia.

Arktisen neuvoston puheenjohtajuutta käytetään suomalaisen kylmän ilmanalan osaamisen (ns. snow-how) esittelyyn ja markkinointiin. Tässä vahvana tukena on samanaikainen puheenjohtajuus Arktisessa talousneuvostossa. Suomalainen kestävän kehityksen mukainen liiketoiminta, cleantech ja kiertotalous ovat huippuluokkaa ja niitä sietää – ja tulee - nostaa entistä suurempaan arvoon myös maailmalla. Suomessa tehdään 60% kaikista jäänmurtajista – ja kaikki hyvät.

Teemme työtä myös sen eteen, että Suomi olisi näkyvyydeltään EU-maista arktisin - ja pohjoisen kysymyksissä aktiivisin jäsenmaa.

EUlle on tärkeää vahvistaa mahdollisimman vakaata poliittista ja muuta yhteistyötä arktisilla alueilla. Tämä sopii erinomaisesti yhteen Suomen tavoitteiden kanssa. Suomen tavoitteita tukee EU:n vahvistuva kiinnostus pohjoisiin investointeihin, infrastruktuurin kehittämiseen ja innovaatioihin. Kuten Arktisen neuvoston puheenjohtajuusohjelmassamme, niin myös EU:n arktisessa ohjelmassa tutkimustoiminta ja koulutus ovat keskeisessä asemassa.

EU:n arktisen politiikan lujittamiseksi olen kutsunut kesäkuun puolivälissä Ouluun ns. arktisen sidosryhmäfoorumin. Tavoitteena on tehostaa EU:n resurssien hyväksikäyttämistä Euroopan pohjoisilla alueilla. Ouluun ovat tulossa mm. Korkea edustaja Federica Mogherini ja ympäristökomissaari Karmenu Vella sekä useita ministereitä eri maista.  Yhdessä Oulun kaupungin kanssa teemme samalla PRää Suomen vahvuuksista arktisissa asioissa.

Suomella on edessään vaativa ja vastuullinen tehtävä Arktisen neuvoston puheenjohtajamaana.

Suomen puheenjohtajuuskauden otsikko ”Yhteisiä ratkaisuja etsimässä” tiivistää maamme lähestymistavan arktisiin asioihin. Hallituksen tavoitteena on, että Suomi on käytännön ratkaisujen tuottaja arktisiin haasteisiin.

On tärkeää, että eduskunta on osaltaan aktiivinen puheenjohtajuutemme toimeenpanon edistämisessä. Tarkoitukseni onkin pitää eduskunta säännönmukaisesti informoituna ja kuulla eduskuntaa arktisista asioista. Uskon, että yhteisvoimin selviämme puheenjohtajuudesta hyvin, vaikka monia haasteita - ja pyryjäkin - voi olla edessä.

Tämä dokumentti

Päivitetty 6.6.2017

Takaisin ylös