Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Uutiset, 6.11.2017

Maailmanpankin vuosiraportti nostaa esiin Suomen mallin

Koulutukseen keskittyvä World Development -raportti etsii ratkaisuja kehitysmaiden heikkoihin oppimistuloksiin. Raportti julkistettiin Suomessa maanantaina.

Ensin hyvät uutiset: kuilu peruskoulua käyvien lasten määrissä on kuroutumassa umpeen matalan ja korkean tulotason maiden välillä. Koulutuksen piiriin on saatu valtava määrä ihmisiä historiallisen lyhyessä ajassa. Esimerkiksi Bangladeshissa jo vuonna 2010 työntekijä oli tyypillisesti käynyt useamman vuoden koulua kuin työntekijä vuoden 1975 Ranskassa.

Aikuisikään mennessä suoritettujen kouluvuosien määrä on kehitysmaissa kolminkertaistunut vuodesta 1950 vuoteen 2010. Määrällinen edistys globaalissa koulutustavoitteessa on siis huima.

Sitten huonommat uutiset: laatu ei ole seurannut perässä, vaan oppimistulokset ovat monien osalta niin heikkoja, että Maailmanpankin tuore World Development -raportti kutsuu globaalin koulutuksen tilaa "oppimiskriisiksi".

Raportti antaa esimerkkejä muun muassa Keniasta, Tansaniasta ja Ugandasta, joissa kolme neljäsosaa kolmasluokkalaisista ei ymmärtänyt yksinkertaista kirjoitettua lausetta, sekä Intian maaseudulta, jossa sama osuus ei kyennyt yksinkertaiseen vähennyslaskuun.

Heikoimmassa asemassa ovat köyhimmät ja muutoin syrjäytyneet ryhmät. Sadat miljoonat lapset kasvavat aikuisiksi saavuttamatta edes elämän perustaitoja. Tämä puolestaan jättää heidät yhteiskunnassa haavoittuvaan asemaan, kun valmiudet lukea työpaikkailmoituksia, lääkereseptejä tai pankin viestejä puuttuvat, tai kun ostaminen ja myyminen, perheen rahankäyttö ja lainan hankkiminen tapahtuu heikon laskutaidon varassa.

"Osattomuus koulutuksesta on helppoa tunnistaa tilanteessa, jossa lapsi ei ylipäätään pääse koulutielle. Piileväksi se muuttuu tilanteessa, jossa hän kyllä on päivittäin luokassa läsnä, mutta ei opi mitään", kuvaa toinen raportin pääkirjoittajista Halsey Rogers.

Kuva: UM / Erja-Outi Heino
Mosambik_koulu1
Mosambikissa lähes kaikki lapset aloittavat peruskoulun, mutta nopean väestönkasvun ja lasten suurten ikäluokkien vuoksi opetuksen laatu jättää paljon toivomisen varaa. Kuvassa ensimmäistä luokkaa käyvä Ana Gazan maakunnassa sijaitsevasta Macian taajaman peruskoulusta, jossa on yli 1 800 oppilasta.

Opettajien koulutus yksi avaintekijöistä

Syyt oppimisvaikeuksiin ovat moninaiset. Niihin vaikuttavat mm. lapsuusiän aliravitsemuksen ja heikon terveyden tuomat ongelmat, koulujen puutteellinen hallinto ja yleinen koulutuspolitiikka. Opettajat ovat usein poissa kouluista, ja heistä monien omatkin taidot jättävät toivomisen varaa: raportin mukaan 14 Saharan eteläpuolisessa maassa keskiverto-opettaja ylsi lukutaidossa samalle tasolle parhaiden kuudesluokkalaisten kanssa.

Koulupudokkuus on monissa maissa yhä yleistä, ja kokonaan koulun ulkopuolelle jää miljoonia lapsia erityisesti konfliktialueilla.

Mitä tilanteelle on tehtävissä? Raportti on osaltaan etsinyt ratkaisuja tutustumalla koulujärjestelmien onnistuneisiin uudistuksiin ja esimerkkeihin koulutuksen nopeasta kehityksestä eri puolilla maailmaa. Raportin kirjoittajat vierailivat koulutuksen kärkimaana tunnetussa Suomessa vuonna 2016 tutustumassa alan toimijoihin, ja Suomi on taajaan mukana raportissa vertailukohtana ja esimerkkinä keinoista, joilla oppimistulokset on saatu nousuun.

Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen oli myös mukana tämänvuotisen raportin ohjausryhmässä.

"Koulutus on yksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteista ja haaste, jossa Suomella on kansainvälisesti paljon annettavaa. Suomi tunnetaan esimerkiksi korkeatasoisesta opettajakoulutuksesta. Koulujärjestelmämme perustuu kaikkien ihmisryhmien huomioon ottamiseen, tasa-arvoisuuteen ja luottamukseen – ne ovat olleet meille toimivia ratkaisuja", Heinonen kuvaa.

Onnistuneita esimerkkejä löytyy myös mm. Suomen kehitysyhteistyön kohdemaista, kuten tätä nykyä jo kauppakumppanuuteen siirtyneestä Vietnamista: vuonna 2012 se kohautti maailmaa PISA-tuloksilla, joissa 15-vuotiaiden ikäluokka ylsi samalle tasolle Saksan kanssa, vaikka lukeutui alemman keskitulon maihin.

Raportti mainitsee rohkaisevina malleina myös Malesian ja Tansanian, jotka hiljattain ovat ottaneet käyttöön järjestelmällisen, laaja-alaista yhteistyötä painottavan lähestymistavan oppimistulostensa parantamiseksi.

Kuva: UM / Erja-Outi Heino
Mosambik_koulu2
Suomen ja Mosambikin kehitysyhteistyössä opetussektori on pääroolissa. Kuvassa suurlähettiläs Laura Torvinen ja alivaltiosihteeri Elina Kalkku sekä Gazan maakunnassa sijaitsevan Macian peruskoulun viidesluokkalaiset Kailany ja Maria.

Tutkimustietoa käytettävä politiikan tukena

Yksittäisiä patenttiratkaisuja oppimiseen ei ole olemassa. Silti raportti löytää esimerkkejä, jotka osoittavat että kokonainen koulutusjärjestelmä voi hypätä uudelle tasolle hyvinkin lyhyessä ajassa. Tietoa toimivista ratkaisuista kouluissa, luokkahuoneissa ja oppimisprosesseissa on nykyisin tarjolla enemmän kuin koskaan aiemmin.

Vaikka esimerkiksi Suomen reseptejä ei voida sellaisenaan soveltaa kehitysmaissa, voivat uudet opetukselliset metodit, tavat motivoida oppilaita ja opettajia, koulun hallintomallit sekä oppimista helpottavat tekniikat toimia lähtökohtana myös muissa maissa.

Löydösten pohjalta raportti antaa kolme avainsuositusta oppimistulosten parantamiseksi maailmanlaajuisesti:

Oppimisen arviointia tulisi ensinnäkin tehostaa. Nykyisellään vain puolet kehitysmaista pystyy riittävällä tasolla mittaamaan peruskoulun jälkeisiä oppimistuloksia. Luvut ovat tärkeitä, sillä niiden avulla voidaan asettaa tavoitteita, vaikuttaa politiikkaan ja paikantaa ne ihmisryhmät, jotka selkeimmin jäävät jälkeen muista.

Toiseksi koulun tulisi palvella kaikkia oppilaitaan ja vähentää eriarvoisuutta. Jo ennen kouluikää kehittyviä oppimisvalmiuksia tulisi tukea ravitsemuksen, virikkeiden ja esikoulutoiminnan avulla. Opettajien koulutusta olisi lisättävä ja otettava käyttöön tekniikoita, jotka tuovat opetuksen lähemmäs kunkin oppilaan todellista osaamistasoa. Koulujen hallintoa on vahvistettava.

Kolmanneksi oppimisesta on tehtävä kaikkien asia. Koko yhteiskunnan tulee osallistua koulutusjärjestelmän uudistamiseen ja eri osapuolten olla tilivelvollisia tulosten osalta: kehittämiseen tulee löytyä poliittista tahtoa ja resursseja, kansalaisten puolestaan tulee vaatia päättäjiltä parempia oppimistuloksia.

"Riippumatta vaihtelevista poliittisista intresseistä tulee aina olemaan yksi ryhmä, joka todella välittää koulutuksesta: lasten vanhemmat. Analysoimalla tutkimustuloksia ja saattamalla ne yleisön tietoon voimme luoda poliittista painetta uudistuksiin. Tuon tiedon tuottamisessa Suomi on ollut keskeisesti mukana, tämänkin raportin kautta", kiittää Maailmanpankin tutkimusosaston johtaja Shanta Devarajan.

World Development -raportin tutkimustuloksia sovelletaan käytäntöön Maailmanpankin ja muiden alan keskeisten toimijoiden työssä. Suomi on tukenut raporttisarjan julkaisua vuodesta 2002 lähtien.

Takaisin ylös