Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Puheet, 4.12.2017

Ulkoministeri Soinin avauspuheenvuoro Tuglas-seuran seminaarissa

Ulkoministeri Timo Soinin avauspuheenvuoro Tuglas-seuran 100 vuotta suomalais-virolaisia suhteita -seminaarissa 1. joulukuuta 2017.

Hyvät kuulijat, puhujat ja Suomen ja Viron ystävät

Tämä on ollut hieno vuosi niin Virolle kuin Suomelle . Emme ole ainoastaan läheiset naapurit, vaan myös lähes samanikäiset.  Vaikka iän puolesta olemme jo vanhuuden puolella, sykkivät yhteiskuntamme ajan hengessä - ja monessa asiassa muutaman askeleen edellä.

Vuosi 2017 on ollut Suomelle ikimuistoinen. On kunnia toimia maamme ulkoministerinä Suomen 100- vuotisen itsenäisyyden merkkivuotena. Olen tavannut virolaisen kollegani tänä vuonna monta kertaa, myös presidentti Kaljulaid on käynyt Suomessa valtiovierailulla. Yhteiselle historialle on vuoden aikana myös laulettu ja on hienoa, että pian valmistuu laulukirja 100 Yhteistä Laulua. Yhteiset sävelet ja yhteiset sanat ovat voimakas osa yhteistä tarinaamme.

Itsenäisyyttä on aihetta juhlia, mutta myös varjella.  Itsenäisyys ei suinkaan ole ollut Suomelle eikä Virolle itsestäänselvyys.

Molemmilla on ollut oma syntypolkunsa. Omat taistelunsa. Suomessa emme ole unohtaneet, että olemme joutuneet maksamaan itsenäisyydestämme ankaran hinnan. Talvi- ja jatkosodan kokemukset ovat tärkeä osa suomalaista itsenäisyyskertomusta. Monet virolaiset vapaa-ehtoiset ottivat tähän osaa. Historia on jättänyt jälkensä yhteiskuntakehitykseemme. Historia lujittaa myös Suomen ja Viron keskinäistä ymmärrystä. Historiassa ei voi elää, mutta se on välttämätöntä tuntea.  Tulevaisuuteen katsomme Viron kanssa yhdessä.

Arvoisat kuulijat, (Viro ja Suomi Euroopassa)

Suomi ja Viro jakavat samat arvot ja haasteet Euroopassa sekä muualla maailmassa. Suomi kuuluu paitsi Pohjoismaihin, myös Itämeren perheeseen. Suomen ja Viron kahdenvälinen yhteistyö on tiivistä, mutta  sen tiivistäminen on  tärkeää. Meitä yhdistää myös Euroopan unioni, jonka rakenteille kahdenvälinen yhteistyömmekin laajalti nojaa. Kahden välisten suhteiden vahvistaminen on jatkossakin tärkeää. Olemme hyötyneet ihmisten ja tavaroiden vapaasta liikkuvuudesta maidemme välillä ja yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tiivistymisestä.

Viro toimii EU:n puheenjohtajana aikana, jolloin EU kohtaa monia haasteita. Muuttoliike, itäinen naapurusto, EU:n tulevaisuus, ml. sisäinen ja ulkoinen turvallisuus sekä Brexit ovat teemoja, jotka kohtaamme EU-maina yhdessä. Viro on onnistunut puheenjohtajuudessaan hyvin ja kyennyt nostamaan esille sille tärkeitä teemoja. Tässä meilläkin on oppimista. Suomi jakaa nämä prioriteetit Viron kanssa. Erityisesti digitaalinen Eurooppa sekä datan ja tiedon liikkuminen rajojen yli ovat EU:n tulevaisuutta, se on viides vapautemme.

Suomi ja Viro ovat digitalisaation ja innovatiivisen teknologian edelläkävijöitä ja molemmista maista löytyy merkittävää potentiaalia olla kehityksen kärjessä. Olemme edistyksellisiä kehittäessämme X-Road/Palveluväylä-yhteistyötä.

Teknologia ja digitalisaatio vievät yhteiskuntia eteenpäin, ja tässä voimme olla suunnannäyttäjiä myös muualla maailmassa. Internetin kautta sananvapaus on levinnyt syrjäisiin kyliin niin Afrikassa kuin Aasiassa. Tässäkin pitää olla myös rajat. Vihapuheelle ei saa olla tilaa. Se on mahdollistanut myös taloudellisen edistyksen sekä lisännyt läpinäkyvyyttä, tehden siitä oivallisen työkalun taistelussa korruptiota vastaan. Tässä laajassa keskustelussa myös tekoälyllä tulee olemaan tulevaisuudessa yhä suurempi rooli.

Hyvät Ystävät, (Tulevaisuus yhdessä)

Suomen juhlavuoden teema on ”Yhdessä”. Globaalit haasteet voidaan voittaa vain toimimalla kumppaneiden kanssa yhdessä. Ilman laaja-alaista kansainvälistä yhteistyötä emme kykene vastaamaan mm. ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin. Arktinen yhteistyö on yksi ulkopolitiikan prioriteeteistani, jossa yhdistyvät niin ilmastonmuutokseen vastaaminen kuin tulevaisuuden kaupallisen potentiaalin hyödyntäminen ja alkuperäiskansojen edut. Yhdessä meidän tulee kohdata myös suurvaltapolitiikan  muutokset, kriisit sekä lähialueiden turvallisuuspoliittiset uhat. Toistemme ulko- ja turvallisuuspoliittisen keskustelun seuraaminen ja syvempi ymmärtäminen on siksi tärkeää. Me molemmat kannatamme sääntöperusteista järjestystä, mutta meillä on oltava oma asialista, muutoin joku muu laatii meidän asialista.

Taloussuhteiden kehittäminen tulee olla keskeinen tavoitteemme. Kasvualoja on syytä kartoittaa aktiivisesti.

Potentiaalia löytyy edelleen, vaikka taloutemme ovat jo nyt laajasti integroituneet. Suomi on Viron tärkein kauppakumppani ja suomalaiset yritykset ovat Virossa toiseksi merkittävin ulkomainen investoija sekä merkittävä työllistäjä ja veronmaksaja.

Tulevaisuuden hankkeita löytyy mm. infrastruktuuripuolelta kun Rail Baltica mahdollistaa rahtikuljetukset Virosta Baltian maiden halki Keski-Eurooppaan. Tähän liittyy pitkällä aikavälillä mahdollinen Suomenlahden alittava tunneliyhteys sekä ratahanke Suomen halki Jäämerelle asti. Myös energiasektorilla yhteistyö on jo tiivistä ja tullee lisääntymään.

Yhteiskuntakehitys on laaja-alaista työtä. Kummallakin maalla on omat haasteensa. Virossa etsitään mm. keinoja puuttua alhaiseen syntyvyyteen sekä korkeisiin tulo- ja alueellisiin eroihin ja niihin liittyvään epätasa-arvoon. Myös kansalaisuuskysymys keskusteluttaa ja rajasopimus odottaa ratifiointia. Nämä ovat isoja asioita.

Suomessa on viime aikoina puhuttanut mm. nuorten syrjäytyminen ja poikien heikompi koulumenestys. Tässä voimme etsiä oppeja PISA-testeissä loistavasti suoriutuneelta Virolta, missä tyttöjen ja poikien väliset erot koulusuoriutumisessa ovat huomattavasti pienemmät.

En rohkene lähteä veikkamaan, miltä tulevaisuutemme näyttää sadan vuoden päästä. Kehitykseen voimme kuitenkin vaikuttaa niin pienillä kuin isoilla asioilla. Luotan siihen, että yhdessä hyvää tulee.

Päivitetty 4.12.2017

Takaisin ylös