Suomen kehitysyhteistyön pitkäaikaiset kumppanimaat

Suomen pitkäaikaiset yhteistyömaat ovat Etiopia, Kenia, Mosambik, Nepal, Sambia, Tansania ja Vietnam.

Pitkäaikaisille kumppanuuksille tehdään tavoitteelliset maaohjelmat, joiden lähtökohtana ovat kumppanimaiden omat kehityssuunnitelmat sekä Suomen kehityspoliittisen toimenpideohjelman linjaukset.

Maaohjelmien suuntaviivoista  keskustellaan kumppanimaiden viranomaisten ja maissa toimivien kansalaisjärjestöjen kanssa.

• Suomen kehitysyhteistyö pitkäaikaisissa kumppanimaissa 2013-2016 (julkaisu)

Maaohjelmat katsovat tulevaisuuteen

Maaohjelmissa arvioidaan, millaisia riskejä yhteistyöhön liittyy ja suunnitellaan, miten riskejä voidaan hallita.

Suomen maaohjelmissa on huomioitu mahdollisimman pitkälle avunantajien jo yhdessä tekemä työ,kuten EU:n maastrategiat ja monen avunantajan yhteisesti toteuttamat kehitysyhteistyöohjelmat.

Etiopia kuuluu Suomen pääkumppanimaihin. Yksi sen kansallisen kehitysohjelman tavoitteista on parantaa naisten ja nuorten tilannetta. Kuva: Satu Ryynänen.

Kuhunkin maaohjelmaan pyritään EU:n suositusten mukaisesti sisällyttämään korkeintaan kolme yhteistyöaluetta, esimerkiksi opetus, metsätalous tai energia. Yhteistyöalueet sovitaan yhteistyössä kumppanimaan kanssa. Ne sovitetaan muun avunantajayhteisön toimintaan niin, että avunantajien toiminnassa on mahdollisimman vähän päällekkäisyyksiä tai ristiriitoja.

Tavoitteena on, että kumppanimaa johtaa yhteistyön koordinointia maaohjelmien toteutuksessa.

Kehitysyhteistyön kumppanimaiden edistystä seurataan

Maaohjelmissa määriteltyjen mittareiden avulla seurataan kumppanimaiden edistymistä ja arvioidaan Suomen toimien tuloksellisuutta. Tulosten seurannassa käytetään mahdollisuuksien mukaan kumppanimaiden omia seurantajärjestelmiä, esimerkiksi köyhyystilastoja. Suomi myös osallistuu aktiivisesti niiden kehittämiseen. 

Kansalaisjärjestöjä kannustetaan täydentämään Suomen muuta toimintaa kumppanimaissa.

•  Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö

Oppilaat tutkivat Nepalin karttaa. Kuva: Erja-Outi Heino.

Suomi käyttää monipuolisesti sekä yleistä että sektoribudjettitukea ja muuta ohjelmamuotoista tukea maaohjelman tavoitteiden toteuttamisessa. Budjettituessa noudatetaan EU:n kanssa yhdenmukaista käytäntöä.

Budjettituki perustuu kumppanimaan ja avunantajien sopimukseen, jossa korostetaan hyvää hallintoa, ihmisoikeuksia, eriarvoisuuden vähentämistä ja demokraattisia arvoja. Budjettituen käytöllä pyritään vahvempaan, avoimempaan ja läpinäkyvämpään hallintoon sekä kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen.

• Budjettituki ja sektoribudjettituki