Kestävä kehitys - Johannesburg 2002

Mikä on Johannesburg 2002?

Johannesburg 2002, YK:n järjestämä kestävän kehityksen huippukokous, World Summit on Sustainable Development eli kansainvälisenä lyhenteenä WSSD, järjestettiin 26. elokuuta - 4. syyskuuta 2002 Johannesburgissa Etelä-Afrikassa. Kokous järjestettiin korkeimmalla poliittisella tasolla, ja sinne oli kutsuttu YK:n jäsenvaltiot ja kansalaisjärjestöt. Johannesburgin huippukokous järjestettiin 10 vuotta Rion ympäristö- ja kehitys -konferenssin jälkeen.

Mikä kokouksen tarkoitus oli?

Huippukokouksessa arvioitiin vuonna 1992 Rio de Janeirossa pidetyn ympäristö- ja kehityskonferenssin tavoitteiden toimeenpanoa ja etsittiin samalla ratkaisuja kestävän kehityksen suurimpiin tulevaisuuden haasteisiin. Tarkoituksena oli pohtia, miten kestävän kehityksen esteitä, kuten köyhyyttä tai luonnonvarojen ja energian liiallista kulutusta, voitaisiin vähentää tai tuotanto- ja kulutustapoja muuttaa kestävämmiksi. YK:n pääsihteeri määritteli kokouksen tavoitteet 10 pääkohdassa. YK:n alaisen valmistelukomitean puheenjohtaja Elim Salim julkaisi heinäkuussa huippukokouksen poliittisen julistuksen luonnoksen.

Ketkä valmistelivat Suomea kokoukseen?

Kansallisella tasolla huippukokoukseen valmistautumisesta vastasi laajapohjainen, vuonna 1993 perustettu pääministeri Paavo Lipposen johtama kestävän kehityksen toimikunta, joka määritteli yleiset tavoitteet. Toimikunnan alaisuuteen perustettiin keväällä 2001 Johannesburg 2002 -valmistelukomitea (JS2002), jonka puheenjohtajina toimivat tutkimusjohtaja Markku Wilenius Turun kauppakorkeakoulun yhteydessä toimivasta tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta ja pääjohtaja Vappu Taipale sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksesta. Valmistelukomitea edusti laajasti viranomaisia ja kansalaisjärjestöjä samoin kuin talouselämää ja etujärjestöjä.

Ulkoasiainministeriö vastasi viranomaisena Suomen osallistumisesta huippukokousvalmisteluihin. Valmisteluista vastasi kansainvälisen ympäristöpolitiikan yksikkö. Keskeisin yhteistyökumppani on ympäristöministeriö. Muiden keskeisten ministeriöiden osallistuminen valmisteluihin tapahtuu ulkoasiainministeriön perustaman virkamiestyöryhmän kautta, joka koordinoi Suomen kannanottojen valmistelua ja jonka jäseniä osallistuu tarpeen mukaan kansainväliseen neuvotteluprosessiin. Virkamiestyöryhmän puheenjohtajana toimi kestävän kehityksen suurlähettiläs Taisto Huimasalo.

Mitä Suomi painotti?

Suomen painopisteet huippukokouksen valmisteluissa ovat pohjautuneet ennen kaikkea hallituksen kestävän kehityksen ohjelman tavoitteisiin. Yleisperiaatteena voidaan pitää sitä, että Suomen omien tavoitteiden ja maailmanlaajuisen kestävän kehityksen välillä on suora vuorovaikutus, minkä nojalla jo Suomen oma etukin edellyttää aktiivisuutta muun maailman, erityisesti kehitysmaiden, kehityksen edistämiseksi. Johannesburg 2002 -valmistelukokomitea edellytti seminaareissaan lokakuussa 2001 (pdf) ja maaliskuussa 2002 (pdf)Suomen toimivan aktiivisesti luonnovarojen kestävään käyttöön, tietoyhteiskunnan rooliin kestävän kehityksen edistämisessä ja ympäristöön, terveyteen ja turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä.

Osana EU:n yhteistä tavoitteenmäärittelyä Suomi on ottanut päävastuun tuotanto- ja kulutustapojen muuttamista ja ekotehokkuutta koskevista kysymyksistä. Sen lisäksi Suomi on painottanut kestävän kehityksen arktisia kysymyksiä, joita se on tuonut esiin nykyisessä tehtävässään Arktisen neuvoston puheenjohtajana. Tässä yhteydessä Suomi on ottanut keskeisen roolin myös alkuperäiskansojen kestävän kehityksen kysymyksissä. Lisäksi Suomi on painottanut erityisesti ympäristö- ja terveyskysymyksiä, koulutusta, Rion ympäristösopimusten alueellista ja Agenda 21:n paikallista toteuttamista, tasa-arvoa ja ikääntymisongelmia sekä YK:n vuosituhatjulistuksen toimeenpanoa.

Uutena alueena Suomi oli vaikuttamassa ympäristöön ja turvallisuuteen liittyvien asioiden käsittelyyn Johannesburgin huipppukokouksessa. Kestävän kehityksen kulttuurisiin edellytyksiin on kiinnittänyt huomiota Unescon, jonka kannanotto (pdf) julkaistiin 25. maaliskuuta, lisäksi Helsingissä 7.-8. maaliskuuta järjestetty naisympäristöministerien kokous, ja Suomi pyrkii edistämään asiaa Johannesburgin huippukokouksessa.

Suomi tuki YK:n pääsihteerin Johannesburgin huippukokousta koskevaa tavoitteenmäärittelyä ja pyrki kevään 2002 kuluessa toteutettavissa valmisteluissa siihen, että Johannesburgin huippukokouksen lopputuloksena on konkreettinen toimintaohjelma, joka vahvistaa Agenda 21:n tavoitteiden aikaansaamista ja jonka toteuttamisesta kantavat vastuuta teollisuus- ja kehitysmaiden hallitusten lisäksi yksityissektori ja yksittäiset kansalaiset.