Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 350 000
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet

Diplomaattiset suhteet vieraiden valtioiden kanssa


Wienin yleissopimukset:


Wienin yleissopimus diplomaattisista suhteista

Diplomaattisten suhteiden säännöstöt, kuten diplomaattiset erioikeudet ja koskemattomuus, ovat muodostuneet vuosisatojen kuluessa valtioiden välisen kanssakäymisen ja vastavuoroisuuden periaatteiden tuloksina. 

Ensimmäinen varsinaisia diplomaattisia erioikeuksia koskeva laki laadittiin Englannissa jo vuonna 1708. Kuitenkin vasta vuonna 1949 Yhdistyneiden kansakuntien Kansainvälisen lainsäädännön komissio otti asialistalle diplomaattisen kanssakäymisen ja koskemattomuuden säännöstön laatimisen.

Lakikomission valmistelun jälkeen YK:n pääsihteeri kutsui koolle Wienin konferenssin, jonka tuloksena syntyi diplomaattisia suhteita koskeva Wienin yleissopimus vuonna 1961. Yleissopimus on siis käytännössä vuosisatojen kuluessa syntyneen tapaoikeuden kodifiointi. Se luo periaatteet viralliselle valtioiden kahden- ja monenkeskiselle diplomatialle. Suomi ratifioi yleissopimuksen vuonna 1969.


Wienin yleissopimus konsulisuhteista

Konsulisuhteet eroavat diplomaattisuhteista. Kuitenkin konsuliedustajilla voi olla diplomaattiedustajan tehtäviä ja diplomaattiedustajilla konsulitehtäviä. 

Konsuliedustajien tehtävät liittyivät alunperin merenkulkuun ja kaupankäyntiin, sittemmin myös laajemmin lähettäjävaltion ja sen kansalaisten etujen hoitamiseen. 

Nykyään konsuliverkostot ovat keskeinen osa valtioiden jokapäiväisessä yhteistyössä. Konsuliedustaminen määritellään konsulisuhteita koskevassa Wienin yleissopimuksessa sekä kahdenvälisissä sopimuksissa. Konsulisuhteita koskeva Wienin yleissopimus syntyi vuonna 1963 ja Suomi ratifioi sen vuonna 1980. 


Diplomaattinen koskemattomuus ja erioikeudet

Diplomaatti- ja konsuliedustajien erityiskohtelu on vanha perinne, joka perustuu yhteisön tai hallitsijan edustamiseen "vieraalla maalla", vastavuoroisuuteen ja tehtävien tehokkaan hoidon mahdollistamiseen. Poikkeusjärjestelyissä on kyse sekä edustajan henkilökohtaisen vapauden suojaamisesta että taloudellisista rasitteista vapauttamisesta. Jälkimmäinen koskee lähinnä verotuskohtelua. Wienin yleissopimuksessa todetaan perusteluksi erioikeuksille ja vapauksille nimenomaan tehtävien tehokas hoitaminen eikä yksilön hyödyttäminen ja määrätään lisäksi, että kaikkien erioikeuksia ja vapauksia nauttivien henkilöiden tulee noudattaa vastaanottajavaltion lakeja ja määräyksiä.

Edustuston henkilökunnan jäsenet ovat erilaisessa asemassa diplomaattisten erioikeuksien ja vapauksien osalta. Diplomaattiset edustajat nauttivat lähes  täydellistä vapautusta vastaanottajavaltion tuomiovallasta. Edustuston hallinnollisen ja teknisen henkilökunnan jäsenet nauttivat täydellistä vapautusta vastaanottajavaltion rikosoikeudellisesta tuomiovallasta, mutta vapautusta siviilioikeudellisesta tuomiovallasta vain virkatehtävien osalta. Edustuston palveluskunta nauttii vapautusta vastaanottajavaltion tuomiovallasta vain virkatehtävien osalta. Edustajan yksityiset palvelijat eivät nauti vapautusta vastaanottajavaltion tuomiovallasta. Edustuston henkilökuntaan kuuluvan henkilön perheenjäsen on samassa asemassa kuin henkilö itse. Perheenjäsenellä tarkoitetaan pääsääntöisesti samassa taloudessa asuvia edustajan puolisoa ja alaikäisiä lapsia.

Diplomaattisen edustajan henkilö on koskematon. Häntä ei saa pidättää eikä hänen vapauttaan saa riistää. Vastaanottajavaltio voi koskemattomuudesta huolimatta estää diplomaatti- tai konsuliedustajan lainvastaisen toiminnan. Esimerkiksi rattijuoppouteen syylliseksi epäillyn diplomaattiedustajan auto voidaan pysäyttää ja hänen ajonsa jatkaminen estää. Edustajaa ei voida kuitenkaan velvoittaa puhallus- ja verikokeeseen. Edustuston hallinnolliseen ja tekniseen henkilökuntaan kuuluvalla henkilöllä on vastaava koskemattomuus.

Diplomaattisen edustuston tilat, kulkuvälineet, arkisto ja kuriiriposti ovat koskemattomia. Diplomaattisen edustajan ja edustuston hallinnollisen ja teknisen henkilökunnan jäsenen yksityisasunto ja kulkuvälineet ovat vastaavasti koskemattomia. Koskemattomuus tarkoittaa, että esimerkiksi poliisiviranomaiset eivät voi ilman lähettäjävaltion suostumusta tutkia edustuston alueella tapahtunutta epäiltyä rikosta tai noutaa edustustoon paennutta rikollista.

Diplomaattinen edustaja on vapautettu pääsääntöisesti kaikista vastaanottajavaltion henkilöön tai omaisuuteen kohdistuvista veroista lukuunottamatta tiettyjä välillisiä veroja, joiden osalta verovapaus myönnetään yleensä vastavuoroisuuden pohjalta. Edustuston hallinnollisella ja teknisellä henkilökunnalla on myös tiettyjä verovapauksia. Diplomaattisella edustajalla on lisäksi oikeus tuoda maahan tullivapaasti henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitetut esineet. Hallinnollisella ja teknisellä henkilökunnalla on oikeus tuoda kertaluonteisesti henkilökohtaiset muuttotavaransa maahan tullivapaasti.

Lähetettyjen konsulien asema muistuttaa diplomaattisen edustajan asemaa. Kunniakonsulit sen sijaan ovat käytännössä aina asemamaan kansalaisia ja vailla erityisiä erioikeuksia ja vapauksia. Kunniakonsulin työtehtäviin liittyvät asiakirjat ja arkistot ovat kuitenkin loukkaamattomia.

Tietoa Suomen verohallituksen antamista arvonlisäveron palautusta koskevista hakemuslomakkeista:

pdfDiplomatic privileges and immunities in Finland (PDF)
Diplomaattiset erivapaudet ja oikeudet Suomessa 

Ulkovaltojen diplomaattinen edustus Suomessa

Ulkoasiainministeriö ylläpitää listaa kaikista Suomeen akkreditoiduista (myös ulkomailla asuvista) suurlähettiläistä, suurlähetystöjen osoitteista sekä lähetystöjen diplomaattisesta henkilökunnasta. Lisäksi palvelusta löytyvät listat suurlähettiläistä virkaiän mukaan sekä maiden kansallispäivistä.

 

 

Takaisin ylös