Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 350 000
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet
Maatiedosto Armenia

Poliittinen järjestelmä

Poliittinen järjestelmä

Armenian tasavalta on presidenttijohtoinen demokratia.  Perustuslaki hyväksyttiin 5. heinäkuuta 1995 ja sitä muutettiin viimeksi vuonna 2005.

Valtionpäämies

Presidenttinä toimii Serzh Sargsyan, joka valittiin vaaleilla 19. helmikuuta 2008.  Seuraavat presidentinvaalit ovat  helmikuussa 2013.

 

Presidentti valitaan suoralla kansanvaalilla ja hänen toimikautensa on viisi vuotta. Perustuslaki rajoittaa toimikaudet kahteen. Presidentin valtaoikeudet ovat hyvin laajat. Hänellä on muun muassa oikeus nimittää ja erottaa pääministeri, hallitus ja osa perustuslakituomioistuimen tuomareista. Presidentillä on myös oikeus hajottaa parlamentti ja sanoa irti eri tuomioistuinten tuomarit.  Armenian presidentillä  on johtava rooli ulkopolitiikassa  ja hän on myös armeijan ylipäällikkö.

 

Parlamentti

Parlamentin nimi on omalla kielellä Azgayin Zhoghov.

 

Armenian parlamentti  on yksikamarinen ja 131-paikkainen. Paikoista 90 täytetään suhteellisen vaalitavan mukaan puoluelistoilta ja 41 edustajaa valitaan enemmistövaaleilla vaalialueilta. Edustajien toimikausi on neljä vuotta. Äänioikeus on 18-vuotta täyttäneillä.

 

Suhteellisissa vaaleissa puolueilla on viiden prosentin äänikynnys. Ehdokkaiden on asuttava viisi vuotta Armeniassa ja oltava maan kansalaisia. Suhteellisiin vaaleihin osallistumisen ehtona on, että puolueilla on taloudelliset takuut sekä kerättynä 30 000 allekirjoitusta. Vaalilistoilla on oltava naisia viisi prosenttia. Enemmistövaaleihin osallistuvat ehdokkaat eivät saa toimia julkisissa viroissa. Suhteellista vaalitapaa ehto ei koske. Puolueet eivät saa asettaa ehdokkaita enemmistövaaleihin, mutta käytännössä ehdokkaat ovat jonkin puolueen kannattajia.

 

Parlamenttivaalit järjestettiin huhtikuussa 2007. Seuraavat vaalit ovat vuonna 2011.

 

Parlamenttiryhmät toukokuussa 2007

 

Republikan Party of Armenia

39

Justice 

12

Armenian Revolutionary Feration 

11

Rule of Law

8

National Unity

7

United Labour Party

6

Entrepreneur

10

Dashnak

12

Ryhmiin kuulumattomat

21

 

Hallitus

Presidentti nimittää pääministerin, joka tekee hänelle ehdotuksen hallituksen kokoonpanosta. Pääministeri pitää yhteyttä  parlamenttiin.

 

Nykyisen hallituskoalition muodostavat Tasavaltalaispuolue, Vallankumousliitto (Dashnak), Vauras Armenia -puolue sekä Oikeusvaltiopuolue (Orinats Yerkir).

 

Hallituksen kokoonpano tammikuussa 2011

 

  • pääministeri Tigran Sarkisian
  • aluekehitysministeri, varapääministeri Armen Gevorgian
  • valtiovarainministeri Vache Gabrielian
  • ulkoministeri Edvard Nalbandian
  • puolustusministeri Seyran Ohanian
  • oikeusministeri Hrair Tovmasian
  • terveysministeri Harutyun Kushkian
  • talousministeri Tigran Davtian 
  • ympäristöministeri Aram Harutiunian
  • maatalousministeri Sergo Karapetian 
  • energiaministeri Armen Movsissian
  • opetus- ja tiedeministeri Armen Ashotian
  • kulttuuriministeri Hashmik Pogosian
  • urheilu- ja nuorisoministeri Artur Petrosian 
  • työ- ja sosiaaliministeri Artur Grigorian
  • liikenne- ja viestintäministeri Manuk Vardanian 
  • kaupunkiministeri Vartan Vartanian
  • hätätilaministeri Armen Yeritzian
  • diasporaministeri Hranush Hakobian

 

Sisäpolitiikka

Vuonna 2008 tehtäväänsä valitun presidentti Serzh Sarkissianin virkakautta ovat varjostaneet presidentinvaalien jälkeiset väkivaltaisuudet, talouskriisi sekä epäonnistuneet Armenian ja Turkin lähentymispyrkimykset. Seuraavat presidentinvaalit ovat vuonna 2013,  mutta mediassa on väläytelty jopa ennenaikaisten presidentinvaalien mahdollisuutta. Sarkissian itse ei ole antanut mitään merkkejä siitä, että hän olisi  halukas mittauttamaan suosiotaan ennenaikaisesti.

 

Armenian ja Turkin lähentyminen epäonnistui kummankin maan kansalaisten vastustuksen vuoksi. Pattitilanne syntyi kun Turkki kytki Azerbaidzhanin painostuksesta lähentymisen Vuoristo-Karabahin neuvotteluissa edistymiseen. Historiallisena painolastina on lisäksi ollut ottomaanivaltakunnan aikainen armenialaisiin kohdistunut etninen puhdistus.

 

Turkin puoleisen rajan avaaminen olisi tärkeää eristyksissä olevalle Armenialle, mutta kansalaiset suhtautuvat kumpaankin kysymykseen hyvin tunneperäisesti. Kritiikki kohdistui tässä yhteydessä presidenttiin, joka toimi lähentymispyrkimysten kantavana voimana. Lue lisää ulkopolitiikka-osiosta. 

 

Hallituskoalitio on ollut ajoittain erimielinen talouspolitiikan suunnasta. Pääministeri Tigran Sarkissianin (ei sukua presidentille) mahdollisuudet panna vauhtia yhteiskunnallisiin uudistuksiin paranivat viimeisimpien ministerivaihdosten jälkeen. Hallitukselta odotetaan nyt toimenpiteitä muun muassa kauan odotetun verouudistuksen suhteen.

 

Hajanainen oppositio ei ole pystynyt tarjoamaan vaihtoehtoa hallituksen politiikalle. Opposition ja hallinnon välit ovat olleet huonot vuoden 2008 presidentinvaalien jälkeen. Vaalit hävinnyt oppositiojohtaja Levon Ter-Petrossian vei tuolloin kannattajansa kadulle protestoimaan vaalivilppiä vastaan ja poliisi hajotti mielenilmauksen voimakeinoin. Väkivaltaisuuksissa kuoli kahdeksan ja yli sata opposition kannattajaa pidätettiin. Tapahtumia tutkimaan asetettu komissio hajosi ennen raportin julkaisemista erimielisyyksien vuoksi. 

 

Ter-Petrossianin Armenian National Congress -puolue järjesti  jälleen keväällä hallinnon vastaisia mielenosoituksia, joissa vaadittiin aluksi ennenaikaisia presidentin- ja parlamenttivaaleja. Näistä vaatimuksista luovuttiin myöhemmin. Oppositio pysyi kuitenkin vaatimuksessaan viimeisten vuonna 2008 pidätettyjen aktivistien vapauttamisesta sekä puolueettoman tutkinnan järjestämisestä vaalien jälkeisistä tapahtumista. Ter-Petrossian ilmoitti olevansa valmis aloittamaan vuoropuhelun hallinnon kanssa, mikäli edellä mainitut ehdot täyttyvät. Hallinto vapautti itsenäisyyspäivän yleisen armahduksen yhteydessä viimeiset viisi vangittua aktivistia, mikä poistaa yhden esteen vuoropuhelun tieltä. 

 

Seuraava testi demokratialle ovat vuonna 2012 järjestettävät parlamenttivaalit. Armenia on uudistanut vaalijärjestelmäänsä presidentinvaalien jälkeen, mutta kansalaisten usko vapaisiin ja rehellisiin vaaleihin on edelleen heikko.  

Tämän sivun sisällöstä vastaa Ulkoasiainministeriö Kiertävä suurlähettiläs Etelä-Kaukasia

Päivitetty 1.8.2011

Takaisin ylös