Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 350 000
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet
Maatiedosto Peru

Poliittinen järjestelmä

Poliittinen järjestelmä

Peru on demokraattinen presidenttijohtoinen tasavalta, jonka perustuslaki on vuodelta 1993.

Toimeenpanovalta kuuluu tasavallan presidentille, lainsäädäntövalta yksikamariselle parlamentille ja tuomiovalta korkeimmalle oikeudelle.

 

Peru jakaantuu hallinnollisesti 25 alueeseen (región), 195 provinssiin (provincia) ja 1831 kuntaan. Alueita johtavat alueelliset presidentit ja kuntia pormestarit (alcalde). Jo presidentti Toledon (2001–2006) kaudella alkanut hallinnon hajauttamisen prosessi jatkuu edelleen. Desentralisaatio on yksi maan poliittisista tavoitteista. Vuoden 2002 aluevaaleissa perustettiin paikat 25 alueelliselle presidentille. Hallinnollisen ja teknisen osaamisen puute on hidastuttanut prosessia, ja merkittävät päätökset maassa tekee edelleen keskushallinto. Viimeisimmät aluevaalit järjestettiin lokakuussa 2010.

 

Maan poliittinen järjestelmä pohjaa vuoden 1993 perustuslakiin, joka on kokenut uudistuksia 2000-luvulla. Uudistusten myötä oikeuslaitoksen ja lehdistön itsenäisyys ja toimeenpanoelinten valvonta on lisääntynyt kongressin puolelta. Myös turvapalveluiden ja armeijan luotettavuus on parantunut. Vuoden 2000 perustuslakiuudistuksen myötä estettiin presidentin mahdollisuus kahteen peräkkäiseen valtakauteen.

 

Alberto Fujimorin kymmenvuotinen hallituskausi 1990-luvulla vaikutti Perun puoluekenttään. Puolueiden määrä kasvoi, perinteisten puolueiden vaikutusvalta väheni ja vaaleissa alkoi nousta esille yhä enemmän yksittäisiä, alueellisia etuja ajavia ehdokkaita. Puoluepolitiikan muuttuessa henkilökeskeisemmäksi, myös liittoutumat ovat lisääntyneet puoluekentällä. Myös syksyn 2010 aluevaaleissa riippumattomat ehdokkaat sekä paikalliset ja alueelliset poliittiset liikkeet ja puolueet menestyivät perinteisten kansallisten puolueiden kustannuksella.

Poliittiset puolueet

  • Acción Popular - keskusta, liberalismi 
    Alianza para el Progreso 
    Cambio 90 
  • Fuerza Popular 
  • Partido Aprista Peruano (APRA) - sosiaalidemokratia 
    Partido Democrático Somos Perú 
  • Partido Humanista Peruano 
  • Partido Nacionalista Peruano - Ollanta Humalan vuonna 2005 perustama puolue - Vuoden 2011 presidentinvaaleihin muodostanut pienten vasemmistopuolueiden kanssa vaaliliiton Gana Perú 
  • Partido Popular Cristiano - kristillisdemokraattinen puolue
  • Perú Posible – keskusta, liberalismi 
  • Restauración Nacional - evankelistojen puolue 
  • Siempre Unidos  
  • Solidaridad Nacional - Liman entisen pormestarin perustama puolue, keskustaoikeisto 
  • Tierra y Dignidad 
  • Todos por el Perú 
  • Unión por el Perú - Ollanta Humalan puolueen entinen liittolainen, sittemmin etääntynyt tiukemmin vasemmalle 
  • Vamos Perú 
  • Fuerza Social (FS) - pienten vasemmistoryhmien muodostama uusi puolue, perustettiin syksyn 2010 vaaleja varten
  • Fuerza 2011 - fujimoristien puolue, oikeisto
  • Partido Nacionalista Peruano - Ollanta Humalan vuonna 2005 perustama puolue - Vuoden 2011 presidentinvaaleihin muodostanut pienten vasemmistopuolueiden kanssa vaaliliiton Gana Perú
  • Alianza por el Gran Cambio - kristillisdemokraattien, Partido Humanista Peruanon, Restauración Nacionalin ja Alianza para el Progreso -puolueen perustama liitto vuoden 2011 presidentinvaaleja varten, oikeisto
  • Perú Posible (PP) - keskusta, liberalismi
  • Solidaridad Nacional - Liman entisen pormestarin perustama puolue, keskustaoikeisto
  • Partido Aprista Peruano (APRA) - suurin hallituspuolue, presidentin puolue, sosiaalidemokratia
  • Partido Popular Cristiano (PPC) - kristillisdemokraattinen puolue
  • Acción Popular (AP) - keskusta, liberalismi
  • Partido Solidaridad Nacional (PSN) - keskustaoikeisto
  • Somos Perú (SP) - keskustaoikeisto
  • Partido Socialista del Perú - keskustavasemmisto 
  • Unión Por el Perú (UPP) - Ollanta Humalan puolueen entinen liittolainen, sittemmin etääntynyt tiukemmin vasemmalle.
  • Restauración Nacional - evankelistojen puolue

 

Poliittiset koalitiot:

  • Gana Perú 2011 – Ollanta Humalan puolueen, Partido Nacionalista Peruanon, vuonna 2010 perustama vasemmistopuoleiden vaaliliitto, jossa mukana Partido Socialista del Perú, Partido Comunista del Perú, Partido Socialista revolucionario, Movimiento Político Voz Socialista ja Movimiento Político Lima para Todos
  • Fuerza Popular
  • Alianaza por el Gran Cambio

Valtionpäämies

Perun tasavallan presidentti on Ollanta Moisés Humala Tasso (s. 1962). Hän edustaa vasemmistolaista Partido Nacionalista Peruano -puoluetta, joka on osa vaaleissa enemmistön saanutta Gana Perú -koalitiota. Ennen poliittista uraansa Humala toimi everstiluutnanttina.

 

Presidentin virkakausi on 28. heinäkuuta 2011 – 28. heinäkuuta 2016. Maan varapresidentti on Marisol Espinoza Cruz. 

 

Presidentti valitaan suorilla kansanvaaleilla. Toimikausi on viisi vuotta, ilman mahdollisuutta asettua välittömästi uudelleen ehdolle. Presidentti johtaa hallitusta ja nimittää pääministerin sekä pääministerin kanssa yhteistyössä hallituksen. Presidentti on asevoimien johtaja ja hänellä on toimeenpanovalta.

Parlamentti

Yksikamarinen kongressi, joka koostuu suorilla vaaleilla 5-vuotiskaudeksi valituista 130 jäsenestä. Äänestäminen on pakollista jokaiselle 18–70-vuotiaalle perulaiselle.

Kongressin kokoonpano kaudella 2011 - 2016

Gana Perú

46

Fuerza 2011

38

Perú Posible

21

Alianza por el gran gambio

12

Solidaridad Nacional

9

Partido Aprista Peruano

4

Vaalijärjestelmä

Perun vaalijärjestelmä muodostuu kolmesta elimestä: JNE (Jurado Nacional de Elecciones) valvoo vaalien laillisuutta, ONPE (Oficina Nacional de Procesos Electorales vastaa vaalien järjestämisestä ja RENIEC (Registro Nacional de Identificación y Estado Civil) huolehtii rekisteröinnistä.

 

Vaaleissa äänestäminen on pakollista kaikille 18 - 70-vuotiaille.

Muut yhteiskunnalliset vaikuttajat

Hallitus

Peru on presidenttijohtoinen demokratia. Nykyinen hallituskokoonpano on toiminut 28. heinäkuuta 2011 lähtien. Hallituksen toimikausi on viisi vuotta, mutta sen kokoonpano vaihtuu ajoittain poliittisten konfliktien seurauksena. Uusi hallitus on koalitio- ja konsensushakuinen. Meneillään olevan hallituskauden aikana Peruun on luotu kehitysministeriö, jonka vastuulla on uuden hallituksen keskeinen poliittinen tavoite yhteiskunnallinen sisällyttäminen (inclusión social).

Hallitus

  • Primer ministro (pääministeri): César Villanueva Arévalo
  • Ministro del Interior (sisäministeri): Walter Albán Peralta
  • Ministro de Relaciones Exteriores (ulkoministeri): Eda Rivas Franchini
  • Ministro de Defensa (puolustusministeri): Pedro Cateriano Bellido
  • Ministro de Comercio exterior y Turismo (ulkomaankauppa- ja turismiministeri): Magali Silva Velarde-Álvarez
  • Ministro de Economía y Finanzas (talousministeri): Luis Miguel Castilla Rubio
  • Ministro de Energía y Minas (energia- ja kaivosministeri): Jorge Merino Tafur
  • Ministra de Educación (opetusministeri): Jaime Saavedra Chanduvi
  • Ministra de la Producción  (tuotantoministeri): Gladys Triveño
  • Ministra de Justicia y Derechos Humanos (oikeusministeri): Daniel Figallo Rivadeneyra
  • Ministra de Trabajo y Promoción del Empleo (työministeri): Teresa Laos Cáceres
  • Ministro de Transportes y Comunicaciones (liikenne- ja viestintäministeri): Carlos Paredes Rodríguez
  • Ministra de Salud (terveysministeri): Midori Musme De Habich Rospigliosi
  • Ministro de Vivienda, Construcción y Saneamiento (asuntoministeri): René Cornejo Díaz
  • Ministro de Agricultura (maatalousministeri): Milton von Hesse La Serna
  • Ministra de la Mujer y Poblaciones Vulnerables (nais- ja vähemmistöasiainministeri): Ana Jara Velásquez
  • Ministro del Ambiente (ympäristöministeri): Manuel Pulgar Vidal
  • Ministro de Cultura (kulttuuriministeri): Diana Álvarez Calderón Gallo
  • Ministra de Desarrollo e Inclusión Social (kehitysministeri): Mónica Rubio Garcia

Sisäpolitiikka

Perun poliittinen tilanne on vakaa. Nykyinen hallitus jatkaa 1990-luvulla alkanutta talouspoliittista linjaa, jossa maan vaurauden kasvu perustuu ennen kaikkea ulkomaankaupan viennin kasvattamiseen ja ulkomaisten investointien houkuttelemiseen. Hallitus näyttäisi pyrkivän ratkaisemaan entistä voimakkaammin maan sosiaalisia ja yhteiskunnallisia ongelmia ja epätasa-arvoa.

 

Ratkaisuihin on tarvetta, sillä paikallisten ja alueellisten konfliktien määrä on viime vuosina voimakkaasti lisääntynyt, ja tälläkin hetkellä maassa on aktiivisessa vaiheessa toistasataa konfliktia, jotka liittyvät pääosin kaivos- ja öljyteollisuuden sosiaalisiin ja ympäristövaikutuksiin.

 

Peru on hiljattain ohittanut Kolumbian maailman suurimpana kokaiinin tuottajana. Peru on vahvistanut asemiaan myös kokaiinin viejänä, mikä näkyy lisääntyvänä jengiväkivaltana sekä yhteiskunnan turvattomuuden tunteen kasvuna. Huumekauppaan liittyvät konfliktit ovat lisääntyneet viimeaikoina erityisesti maan etelä- ja keskiosien huumetuotantoalueilla (Ayacuchon, Huancavelican ja Junínin provinssit), joissa armeijan joukot ja lähinnä huumetuottajien suojelujärjestönä nykyisin toimivan Sendero Luminoso -liikkeen sissit ovat ottaneet yhteen väkivaltaisesti. Lisääntynyt kokaiinituotanto on myös vauhdittanut metsäkatoa, maaperän rappeutumista ja vesistöjen saastumista. Humalan hallitus on sitoutunut vahvistamaan huumetuotannon vastaista toimintaa, ja se julkaisi huumeidenvastaisen kansallisen suunnitelman (2012-2016) maaliskuussa 2012. Tukea huumeiden vastaiseen taisteluun on haettu niin Yhdysvalloilta, EU:lta kuin Venäjältäkin.

 

Pitkällä tähtäimellä avainasemassa ovat opetusjärjestelmän kehittäminen, terveydenhuollon parantaminen sekä maan luonnonvarojen tehokkaampi hyödyntäminen.

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Lima

Päivitetty 11.12.2013

Takaisin ylös