Poliittinen järjestelmä

Poliittinen järjestelmä

Peru on demokraattinen presidenttijohtoinen tasavalta, jonka perustuslaki on vuodelta 1993.

Toimeenpanovalta kuuluu tasavallan presidentille, lainsäädäntövalta yksikamariselle parlamentille ja tuomiovalta korkeimmalle oikeudelle.

Peru jakaantuu hallinnollisesti 25 alueeseen (región), 195 provinssiin (provincia) ja 1831 kuntaan. Alueita johtavat alueelliset presidentit ja kuntia pormestarit (alcalde). Jo presidentti Toledon (2001-2006) kaudella alkanut hallinnon hajauttamisen prosessi jatkuu edelleen. Desentralisaatio on yksi maan poliittisista tavoitteista. Vuoden 2002 aluevaaleissa perustettiin paikat 25 alueelliselle presidentille. Hallinnollisen ja teknisen osaamisen puute on hidastuttanut prosessia, ja merkittävät päätökset maassa tekee edelleen keskushallinto. Viimeisimmät aluevaalit järjestettiin lokakuussa 2010.

Maan poliittinen järjestelmä pohjaa vuoden 1993 perustuslakiin, joka on kokenut uudistuksia 2000-luvulla. Uudistusten myötä oikeuslaitoksen ja lehdistön itsenäisyys ja toimeenpanoelinten valvonta on lisääntynyt kongressin puolelta. Myös turvapalveluiden ja armeijan luotettavuus on parantunut. Vuoden 2000 perustuslakiuudistuksen myötä estettiin presidentin mahdollisuus kahteen peräkkäiseen valtakauteen.

Alberto Fujimorin kymmenvuotinen hallituskausi 1990-luvulla vaikutti Perun puoluekenttään. Puolueiden määrä kasvoi, perinteisten puolueiden vaikutusvalta väheni ja vaaleissa alkoi nousta esille yhä enemmän yksittäisiä, alueellisia etuja ajavia ehdokkaita. Puoluepolitiikan muuttuessa henkilökeskeisemmäksi, myös liittoutumat ovat lisääntyneet puoluekentällä. Myös syksyn 2010 aluevaaleissa riippumattomat ehdokkaat sekä paikalliset ja alueelliset poliittiset liikkeet ja puolueet menestyivät perinteisten kansallisten puolueiden kustannuksella.

Poliittiset puolueet

• Fuerza Social (FS) - pienten vasemmistoryhmien muodostama uusi puolue, perustettiin syksyn 2010 vaaleja varten
• Fuerza 2011 - fujimoristien puolue, oikeisto
• Partido Nacionalista Peruano - Ollanta Humalan vuonna 2005 perustama puolue - Vuoden 2011 presidentinvaaleihin muodostanut pienten vasemmistopuolueiden kanssa vaaliliiton Gana Perú
• Alianza por el Gran Cambio - kristillisdemokraattien, Partido Humanista Peruanon, Restauración Nacionalin ja Alianza para el Progreso -puolueen perustama liitto vuoden 2011 presidentinvaaleja varten, oikeisto
• Perú Posible (PP) - keskusta, liberalismi
• Solidaridad Nacional - Liman entisen pormestarin perustama puolue, keskustaoikeisto
• Partido Aprista Peruano (APRA) - suurin hallituspuolue, presidentin puolue, sosiaalidemokratia
• Partido Popular Cristiano (PPC) - kristillisdemokraattinen puolue
• Acción Popular (AP) - keskusta, liberalismi
• Partido Solidaridad Nacional (PSN) - keskustaoikeisto
• Somos Perú (SP) - keskustaoikeisto
• Partido Socialista del Perú - keskustavasemmisto
• Unión Por el Perú (UPP) - Ollanta Humalan puolueen entinen liittolainen, sittemmin etääntynyt tiukemmin vasemmalle.
• Restauración Nacional - evankelistojen puolue

Valtionpäämies

Perun tasavallan presidentti on Ollanta Moisés Humala Tasso (s. 1962). Hän edustaa vasemmistolaista Partido Nacionalista Peruano -puoluetta, joka on osa vaaleissa enemmistön saanutta Gana Perú -koalitiota. Ennen poliittista uraansa Humala toimi everstiluutnanttina.

Presidentin virkakausi on 28. heinäkuuta 2011 – 28. heinäkuuta 2016. Maan varapresidentti on Marisol Espinoza Cruz. 

Presidentti valitaan suorilla kansanvaaleilla. Toimikausi on viisi vuotta, ilman mahdollisuutta asettua välittömästi uudelleen ehdolle. Presidentti johtaa hallitusta ja nimittää pääministerin sekä pääministerin kanssa yhteistyössä hallituksen. Presidentti on asevoimien johtaja ja hänellä on toimeenpanovalta.

Parlamentti

Yksikamarinen kongressi, joka koostuu suorilla vaaleilla 5-vuotiskaudeksi valituista 130 jäsenestä. Äänestäminen on pakollista jokaiselle 18–70-vuotiaalle perulaiselle.

Kongressin kokoonpano kaudella 2011 - 2016

Vaalijärjestelmä

Perun vaalijärjestelmä muodostuu kolmesta elimestä: JNE (Jurado Nacional de Elecciones) valvoo vaalien laillisuutta, ONPE (Oficina Nacional de Procesos Electorales vastaa vaalien järjestämisestä ja RENIEC (Registro Nacional de Identificación y Estado Civil) huolehtii rekisteröinnistä.

Vaaleissa äänestäminen on pakollista kaikille 18 - 70-vuotiaille.

Muut yhteiskunnalliset vaikuttajat

• AIDESEP (Perun Amazonian alkuperäiskansoja edustava järjestö) (www.aidesep.org.pe)
• APRODEH (ihmisoikeusjärjestö) (www.aprodeh.org.pe)
• CONFIEP (Perun elinkeinoelämän keskusliitto) (www.confiep.org.pe)
• Defensoría del Pueblo (oikeusasiamies) (www.defensoria.gob.pe)
• Fuerzas Armadas (asevoimat)
• INEI (tilastokeskus) (www.inei.gob.pe)
• Katolinen kirkko
• Comisión de la Verdad y Reconciliación (Totuuskomissio ) (www.cverdad.org.pe)
• Confederación General de Trabajadores del Perú (Työntekijöiden liitto) (www.cgtp.org.pe)

Hallitus

Peru on presidenttijohtoinen demokratia. Nykyinen hallituskokoonpano on toiminut 28. heinäkuuta 2011 lähtien. Hallituksen toimikausi on viisi vuotta, mutta sen kokoonpano vaihtuu ajoittain poliittisten konfliktien seurauksena. Uusi hallitus on koalitio- ja konsensushakuinen. Meneillään olevan hallituskauden aikana Peruun on luotu kehitysministeriö, jonka vastuulla on uuden hallituksen keskeinen poliittinen tavoite yhteiskunnallinen sisällyttäminen (inclusión social).

Hallitus

• Primer ministro (pääministeri): Juan Jiménez Mayor 
• Ministro del Interior (sisäministeri): Wilfredo Pedraza Sierra
• Ministro de Relaciones Exteriores (ulkoministeri): Rafael Roncagliolo de Orbegoso
• Ministro de Defensa (puolustusministeri): Pedro Cateriano Bellido
• Ministro de Comercio exterior y Turismo (ulkomaankauppa- ja turismiministeri): José Luis Silva Martinot
• Ministro de Economía y Finanzas (talousministeri): Luis Miguel Castilla Rubio
• Ministro de Energía y Minas (energia- ja kaivosministeri): Jorge Merino Tafur
• Ministra de Educación (opetusministeri): Patricia Salas O'Brien
• Ministra de la Producción  (tuotantoministeri): Gladys Triveño
• Ministra de Justicia y Derechos Humanos (oikeusministeri): Eda Rivas Franchini
• Ministra de Trabajo y Promoción del Empleo (työministeri): Teresa Laos Cáceres
• Ministro de Transportes y Comunicaciones (liikenne- ja viestintäministeri): Carlos Paredes Rodríguez
• Ministra de Salud (terveysministeri): Cristina Esther de Habich Rospigliosi
• Ministro de Vivienda, Construcción y Saneamiento (asuntoministeri): René Cornejo Díaz
• Ministro de Agricultura (maatalousministeri): Milton von Hesse
• Ministra de la Mujer y Poblaciones Vulnerables (nais- ja vähemmistöasiainministeri): Ana Jara
• Ministro del Ambiente (ympäristöministeri): Manuel Pulgar Vidal
• Ministro de Cultura (kulttuuriministeri): Luis Peirano
• Ministra de Desarrollo e Inclusión Social (kehitysministeri): Carolina Trivelli Avila

Sisäpolitiikka

Perun poliittinen tilanne on vakaa. Nykyinen hallitus jatkaa 1990-luvulla alkanutta talouspoliittista linjaa, jossa maan vaurauden kasvu perustuu ennen kaikkea ulkomaankaupan viennin kasvattamiseen ja ulkomaisten investointien houkuttelemiseen. Hallitus näyttäisi pyrkivän ratkaisemaan entistä voimakkaammin maan sosiaalisia ja yhteiskunnallisia ongelmia ja epätasa-arvoa.

Ratkaisuihin on tarvetta, sillä paikallisten ja alueellisten konfliktien määrä on viime vuosina voimakkaasti lisääntynyt, ja tälläkin hetkellä maassa on aktiivisessa vaiheessa toistasataa konfliktia, jotka liittyvät pääosin kaivos- ja öljyteollisuuden sosiaalisiin ja ympäristövaikutuksiin.

Peru on hiljattain ohittanut Kolumbian maailman suurimpana kokaiinin tuottajana. Peru on vahvistanut asemiaan myös kokaiinin viejänä, mikä näkyy lisääntyvänä jengiväkivaltana sekä yhteiskunnan turvattomuuden tunteen kasvuna. Huumekauppaan liittyvät konfliktit ovat lisääntyneet viimeaikoina erityisesti maan etelä- ja keskiosien huumetuotantoalueilla (Ayacuchon, Huancavelican ja Junínin provinssit), joissa armeijan joukot ja lähinnä huumetuottajien suojelujärjestönä nykyisin toimivan Sendero Luminoso -järjestön sissit ovat ottaneet yhteen väkivaltaisesti. Lisääntynyt kokaiinituotanto on myös vauhdittanut metsäkatoa, maan rappeutumista ja vesistöjen saastumista. Humalan hallitus on sitoutunut vahvistamaan huumetuotannon vastaista toimintaa, mutta ei ole vielä julkistanut uutta huumepoliittista ohjelmaa.

Pitkällä tähtäimellä avainasemassa ovat opetusjärjestelmän kehittäminen, terveydenhuollon parantaminen sekä maan luonnonvarojen tehokkaampi hyödyntäminen.