Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 350 000
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet
Maatiedosto Sambia

Poliittinen järjestelmä

Vuodesta 1964 lähtien Sambian valtiomuoto on ollut tasavalta.

Valtionpäämies

Sambian presidentti on Michael Silufya Sata. Hän aloitti tehtävässä syyskuussa 2011. Presidentti on sekä valtionpäämies että hallituksen johdossa. Presidentti nimittää hallituksen ministerit. Seuraavat parlamentti- ja presidentinvaalit pidetään vuonna 2016.

Parlamentti

Sambian parlamentti koostuu kansalliskokouksesta. 150 suoraan valittua kansanedustajaa valitaan yleisillä ja yhtäläisillä vaaleilla. Lisäksi presidentillä on oikeus nimittää enintään kahdeksan valitsemaansa kansanedustajaa.

 

Parlamentti- ja presidentinvaalit pidettiin syyskuussa 2011. Vaaleissa valta siirtyi Movement of Multiparty Democracy (MMD) -puolueelta Patriotic Front (PF) -puolueelle, joka muodosti hallituksen. Suurimmat oppositiopuolueet ovat MMD ja United Party for National Development (UPND). Lisätietoa hallituksesta löytyy Sambian parlamentin sivuilta: http://www.parliament.gov.zm.

Hallitus

 

Sisäpolitiikka

Itsenäistymisestä 1990-luvulle Kaundan johdolla

Vuoden 1964 itsenäistymisestä 1990-luvun alkuun sambialaisen sisäpolitiikan johtohahmona toimi Kenneth Kaunda. Kaunda pyrki yhdistämään Sambian eri alueet ja etniset ryhmät kampanjoidessaan maan itsenäisyyden puolesta. Yhteistyö eri ryhmien välillä ei kuitenkaan tuottanut haluttua tulosta.

 

Vuonna 1959 perustettu United National Independence Party (UNIP) -puolue hallitsi sisäpolitiikkaa Kaundan johdolla, ja joulukuussa 1972 muut puolueet kiellettiin. Seuraavana vuonna yksipuoluejärjestelmä kirjattiin perustuslakiin. Kaunda valittiin ainoana presidenttiehdokkaana maan johtoon vuoden 1973 presidentinvaaleissa. Ainoastaan UNIPin jäsenet saivat asettua ehdolle parlamenttivaaleissa. Kaundan toimivalta presidenttinä uusittiin vuosina 1978, 1983 ja 1988.

 

MMD:n nousu valtaan

UNIPin merkittäväksi vastustajaksi nousi vuonna 1990 Movement for Multiparty Democracy (MMD). Presidentinvaalit ja ensimmäiset monipuoluevaalit pidettiin lokakuussa 1991. MMD:n Frederick Chiluba sai 81 prosentin äänivyöryn, ja Kaundan 27 vuotta kestänyt taival maan johdossa päättyi. Lisäksi MMD nappasi 125 kansanedustajan paikkaa 150:stä. Chiluba ja MMD voittivat vaalit, koska oppositio boikotoi niitä.

 

MMD:n murskavoitosta huolimatta seuraaviin parlamenttivaaleihin mennessä kävi ilmi, että luvattuja poliittisia muutoksia ei ollut saavutettu. Useat MMD:n tukijat vaihtoivat puolta ja muodostivat oppositiota Kaundan johdolla. Chiluba sai MMD:n enemmistöön nojaten aikaan perustuslakiuudistuksen, joka esti entisen presidentin Kaundan ja muutamien oppositiojohtajien asettumisen ehdokkaaksi vuoden 1996 presidentinvaaleissa. Kaundan UNIP-puolueen syytösten saattelemana Chiluba valittiin seuraavalle kaudelleen.

 

Sama toistui vuonna 2001, kun Chiluba yritti perustuslainvastaisesti asettautua ehdokkaaksi vielä kolmannelle presidenttikaudelle. Yritys kaatui kansalaisyhteiskunnan, opposition sekä muutamien valtapuolueen edustajien rauhanomaiseen, mutta raivokkaaseen vastustukseen. Yksitoista puoluetta osallistui joulukuun 2001 vaaleihin. Chiluban seuraajaksi valittiin MMD:n ehdokas Levy Mwanawasa, joka saavutti voiton niukasti ja kiistanalaisesti. Oppositiopuolueet kritisoivat vaaleja hallinnollista ongelmista ja säännönvastaisuuksista. Mwanawasa sai vajaat 30 prosenttia annetuista äänistä. Presidentti Rupiah Banda valittiin presidentiksi vuonna 2008 Mwanawasan kuoleman jälkeen.

 

Vuoden 2011 parlamentti- ja presidentinvaalit

Syyskuun 2011 vaaleissa valta vaihtui rauhanomaisesti Rupiah Bandan johtamalta MMD-puolueelta Michael Satan Patriotic Front (PF) -puolueelle. Satan vaalivoitto oli niukka mutta selvä. Äänestäjät kautta linjan halusivat selkeää muutosta. Erityisesti nuoret, kaupunkilaiset ja pienituloiset osoittivat tyytymättömyytensä vanhaan valtaan. PF kampanjoi populistisella "more money in your pockets" -vaalilupauksella, jolla luvattiin muuttaa politiikan suuntaa tulonjakoa suosivaksi. Vaaleja kiitettiin yleisesti vapaiksi, rehellisiksi ja hyvin järjestetyiksi.

 

PF:n valtakautta ovat leimanneet samat teemat kuin edellisten vallanvaihdosten yhteydessä. Uusi presidentti on kampanjoinut näyttävästi korruptiota vastaan ja pyrkinyt lunastamaan "more money in your pockets" -vaalilupausta. PF-hallitus on nostanut minimipalkkoja, alentanut pienituloisten verotusta, kohentanut erityisesti virkamiesten työehtoja sekä käynnistänyt isoja julkisia urakoita. Valta on entisestään keskittynyt presidentille. Sata on muokannut hallituksen kokoonpanoa ja korkeimpien virkojen miehitystä useaan otteeseen. Hän on ottanut keskeisiä ministeriötoimintoja suoraan valvontaansa (mm. tiehallinto). Samalla Sata on luonut uusia aluehallintoyksiköitä provinsseihin ja piirikuntiin. Korruption vastainen taistelu on toistaiseksi lähinnä keskittynyt entisen hallituksen ja presidentin tekemisten tutkimiseen.

 

Hallituksen sisäpolitiikkaa on leimannut myös kovakätinen suhtautuminen oppositioon. Sata ei etsi kansallista konsensusta, vaan pyrkii aktiivisesti heikentämään poliittisia vastustajiaan UPND- ja MMD-puolueita. Hallitukseen on nimitetty varaministereiksi useita opposition kansanedustajia. Samoin PF:n paikkaluku on kasvanut täytevaalien kautta niin, että puolueella on nyt de facto -enemmistö parlamentissa. Kahden pääoppositiopuolueen johtajia on useaan otteeseen pidätetty ja heitä vastaan on nostettu syytteitä. Samoin on estetty erityisesti UNDP-puolueen mielenosoituksia ja poliittisia kokouksia. Myös lehdistönvapautta on kavennettu hallituskauden alun jälkeen.

 

Perustuslakiuudistus

Sambian perustuslain uudistusprosessi on ollut käynnissä jo vuosia. Nyt istuva PF-hallitus lupasi perustuslain 90 päivän kuluessa valtaan astumisestaan, mutta on edellisten hallitusten tavoin viivytellyt prosessia ja kansanäänestyksen järjestämistä. Syynä tähän nähdään se, että nykyisessä muodossaan perustuslaki todennäköisesti heikentäisi valtapuolueen asemaa. Se muun muassa edellyttäisi, että presidentiksi valittavan tulee saada yksinkertainen äänienemmistö eli yli 50 prosenttia äänistä. Erityisesti kansalaisyhteiskunnan ja opposition painostus perustuslakiprosessin eteenpäin viemiseksi on ollut voimakasta, mutta on mahdollista, että prosessi ei etene ennen seuraavia vuonna 2016 pidettäviä vaaleja.

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Lusaka

Päivitetty 27.5.2014

Takaisin ylös