Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 350 000
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet
Maatiedosto Sambia

Poliittinen järjestelmä

Vuodesta 1964 lähtien Sambian valtiomuoto on ollut tasavalta.

Valtionpäämies

Sambian presidentti on Rupiah Banda. Hän aloitti tehtävässä 19. elokuuta 2008 ensin virkaatekevänä ja 30. lokakuuta 2008 Banda valittiin presidentiksi Mwanawasan loppukaudeksi. Presidentti Levy Mwanawasan kuoleman takia  Banda siirtyi hoitamaan presidentin tehtäviä varapresidentin paikalta. Presidentti on sekä valtionpäämies että hallituksen johdossa. Seuraavat presidentinvaalit pidetään vuonna 2011.

Parlamentti

Sambian parlamentti koostuu kansalliskokouksesta. 150 suoraan valittua kansanedustajaa valitaan yleisillä ja yhtäläisillä vaaleilla. Lisäksi presidentillä on oikeus nimittää enintään kahdeksan valitsemaansa kansanedustajaa.

 

Parlamentti- ja presidentinvaalit pidettiin 28. lokakuuta 2006. Vaalien tuloksena paikat jaettiin puolueiden mukaan seuraavasti:

 

MMD (Movement for Multiparty Democracy)

74

PF (Patriotic Front) 

44

UDA (United Democratic Alliance)

27

    UPND (United Party for National Development)

 

    UNIP (United National Independence Party)

 

    FDD (Forum for Democracy and Development)

 

ULP (United Liberal Party)

2

NDF (National Democratic Focus)

1

Independent

2

Presidentin minittämät kansalliskokouksen jäsenet

8

Yhteensä

158

 

Lähde: CIA World Fact Book 2010

 

Seuraavat parlamenttivaalit pidetään vuonna 2011.

Hallitus

Sambian presidentti Rupiah Banda johtaa hallitusta ja nimittää ministerit kansanedustajien joukosta.

 

Ministerit

 

  • Varapresidentti, Vice President: George Kunda 

  • Maatalous- ja osuuskuntaministeri, Agriculture and Cooperatives: Peter Daka

  • Karjankasvatuksesta ja kalanviljelyksestä vastaava maatalousministeri: Bradford Machila

  • Kauppa- ja teollisuusministeri, Commerce, Trade and Industry: Felix Mutati

  • Liikenneministeri, Communications and Transport: George Lungwangwa

  • Sosiaaliministeri, Community Development & Social Services  & Culture: Michael Kaingu

  • Puolustusministeri, Defense: Kalombo T. Mwansa 

  • Opetusministeri, Education: Dora Siliya

  • Energia- ja vesiministeri, Energy and Water Development: Kenneth Konga

  • Ympäristö-, luonnonvara- ja matkailuministeri, Environment, Natural Resources and Tourism: Catherine Namugala

  • Valtiovarain- ja suunnitteluministeri, Finance and National Planning: Situmbeko Musokotwane

  • Ulkoministeri, Foreign Affairs: Kabinga Pande

  • Naisten- ja gender-asioista vastaava ministeri, Gender & Women's Development: Sarah Sayifwanda

  • Terveysministeri, Health: Kapembwa Simbao

  • Sisäministeri, Home Affairs: Lameck Mangani

  • Viestintäministeri, Information & Broadcasting: Ronnie Shikapwasha

  • Työ- ja sosiaaliturvaministeri, Labour and Social Security: Austin Liato

  • Maaministeri, Lands: Gladys Lundwe 

  • Oikeusministeri, Justice: George Kunda

  • Paikallishallinto- ja asuntoministeri, Local Govt. & Housing: Eustancio Kazonga

  • Kaivos- ja kaivannaisministeri, Mines & Mineral Resources: Maxwell Mwale

  • Presidentin asioita hoitava ministeri, Presidential Affairs: Gabriel Namulambe

  • Tiede-, teknologia- ja ammatillisen koulutuksen ministeri, Science, Technology, & Vocational Training: Brian Chituwo

  • Urheilu-, nuoriso- ja lasten kehityksestä vastaava ministeri, Sports, Youth, & Child Development: Kenneth Chipungu

  • Julkisten töiden ministeri, Works & Supply: Mike Mulongoti

 

Lisätietoa hallituksesta löytyy Sambian parlamentin sivuilta: www.parliament.gov.zm

Sisäpolitiikka

Itsenäistymisestä 1990-luvulle Kaundan johdolla

Vuoden 1964 itsenäistymisestä 1990-luvun alkuun sambialaisen sisäpolitiikan johtohahmona toimi Kenneth Kaunda. Kaunda pyrki yhdistämään Sambian eri alueet ja etniset ryhmät kampanjoidessaan maan itsenäisyyden puolesta. Yhteistyö eri ryhmien välillä ei kuitenkaan tuottanut haluttua tulosta.

 

Vuonna 1959 perustettu UNIP- puolue (United National Independence Party) hallitsi sisäpolitiikkaa Kaundan johdolla ja joulukuussa 1972 muut puolueet kiellettiin. Seuraavana vuonna yksipuoluejärjestelmä kirjattiin perustuslakiin. Kaunda valittiin ainoana presidenttiehdokkaana maan johtoon vuoden 1973 presidentinvaaleissa. Ainoastaan UNIP:n jäsenet saivat asettua ehdolle parlamenttivaaleissa. Kaundan toimivalta presidenttinä uusittiin vuosina 1978, 1983 ja 1988.

MMD:n nousu valtaan

UNIP:n merkittäväksi vastustajaksi nousi vuonna 1990 MMD (Movement for Multiparty Democracy). Presidentinvaalit ja ensimmäiset monipuoluevaalit pidettiin lokakuussa 1991.  MMD:n Frederick Chiluba sai 81 prosentin äänivyöryn ja Kaundan 27 vuotta kestänyt taival maan johdossa päättyi. Lisäksi MMD nappasi 125 150:sta kansanedustajan paikasta. Chiluba ja MMD voittivat vaalit, koska oppositio boikotoi niitä.

 

MMD:n murskavoitosta huolimatta seuraaviin parlamenttivaaleihin mennessä kävi ilmi, että luvattuja poliittisia muutoksia ei oltu saavutettu. Useat MMD:n tukijat vaihtoivat puolta ja muodostivat oppositiota Kaundan johdolla. Chiluba, MMD:en enemmistöön nojaten, sai aikaan perustuslakiuudistuksen, joka esti entisen presidentin Kaundan ja muutamien oppositiojohtajien asettumisen ehdokkaaksi vuoden 1996 presidentinvaaleissa. Kaundan UNIP-puolueen syytösten saattelemana Chiluba valittiin seuraavalle kaudelleen.

 

Mwanawasan nousu ja taistelu korruptiota vastaan

Sama toistui vuonna 2001, kun Chiluba yritti perustuslainvastaisesti asettautua ehdokkaaksi vielä kolmannelle presidenttikaudelle. Yritys kaatui kansalaisyhteiskunnan, opposition sekä muutamien valtapuolueen edustajien rauhanomaiseen, mutta raivokkaaseen vastustukseen. Yksitoista puoluetta osallistuivat  joulukuun 2001 vaaleihin. Chiluban seuraajaksi valittiin MMD:n ehdokas Levy Mwanawasa, joka saavutti voiton niukasti ja kiistanalaisesti. Oppositiopuolueet kritisoivat vaaleja hallinnollista ongelmista ja säännönvastaisuuksista. Mwanawasa sai vajaat 30 prosenttia annetuista äänistä.

Mwanawasan merkittävimmäksi tehtäväksi muodostui korruption kitkeminen eri hallintotasoilta. Hän tuki voimakkaasti Sambian korruptiovastaisen komission työskentelyä. Heinäkuussa 2002 Mwanawasa toi esille korruptiosyytökset edellistä hallitusta ja Chilubaa vastaan. Oikeudenkäynnit ovat edistyneet hitaasti, mutta hallituksen korruptionvastainen työryhmä (Task Force on Corruption) onnistui tuomitsemaan lukuisia henkilöitä valtion varojen väärinkäytöksistä.

Bandan hallinto

Presidentti Rupiah Banda valittiin presidentiksi vuonna 2008 Mwanawasan kuoleman jälkeen. Presidentti Bandan valtakaudella on tullut esiin lukuisia korruptiotapauksia, jotka ovat antaneet oppositiolle ja sen kannattajille hyvän aseen istuvaa presidenttiä vastaan.

 

Mwanawasan kaudella alkanut toimet korruptiota vastaan ovat vähentyneet. Bandan kaudella, koska kahdeksan vuoden jälkeen elokuussa 2009 sambialainen tuomioistuin vapautti Chiluban korruptiosyytteistä. Vuonna 2010 hallitus lopetti Task Forcen toiminnan aikomuksenaan siirtää sen tehtävät antikorruptiokomission hoitoon

Vuoden 2011 parlamentti- ja presidentinvaalit

Poliittinen ilmapiiri on kiristynyt Sambiassa vuoden 2011 vaalien lähestyessä. MMD -valtapuolueen piirissä esiintyy kritiikkiä presidentti Rupiah Bandaa kohtaan, joka valittiin presidentiksi vuonna 2008 Mwanawasan kuoleman jälkeen. Tämä osaltaan vaikuttaa hallituksen tehokkuuteen, kun presidentti joutuu keskittymään puolueen kasassa pitämiseen.

 

Vuonna 2009 oppositiopuolueiden PF (Patriotic Front) ja UPND (United Party for National Development) oppositiopuolueiden muodostama yhteenliittymä on suurin uhka  MMD:lle, mikäli se pysyy koossa vaaleihin asti. Oppositiokoalition suurin haaste on yhteisen presidenttiehdokkaan valinta: onko se Michael Sata vai UPND:n Hakainde Hichileana. Yhtenäisen opposition mahdollisuudet vaalivoittoon ovat hyvät, vaikkakin MMD:n vaalikoneiston tiedetään tekevän tehokasta kampanjatyötä.

 

  • PF (http://www.pf.com.zm/)

Perustuslain uudistus

Joulukuussa 2007 toimintansa aloittaneen kansallisen perustuslakikonferenssin (National Constitutional Conference, NCC) tarkoituksena on uudistaa perustuslaki. Perustuslakikonferenssi koostuu yli 500 jäsenestä. Osa oppositiosta ja kansalaisjärjestöistä kieltäytyy osallistumasta uuden perustuslain suunnitteluun, koska ne kokevat konferenssin palvelevan liikaa nykyhallinnon intressejä. Vaalien osalta tarvitaan lisäuudistuksia ennen vuotta 2011. Uuden perustuslain hyväksyminen saattaa kuumentaa tunteita ennen vaaleja.

 

Konferenssin tulee luovuttaa loppuraporttinsa oikeusministerille 31. elokuuta 2010 mennessä ja tätä ennen järjestetään 40 päivän konsultaatio, jonka aikana kansalaiset voivat esittää näkemyksiään perustuslakiluonnoksesta. Oikeusministeri antaa lopullisen luonnoksen parlamentin käsiteltäväksi. Asiakohdat, josta konferenssi ei tullut yksimielisyyteen, tullaan todennäköisesti viemään kansanäänestykseen. Perustuslakiprosessia on kritisoitu sen hitaudesta ja kalleudesta.

 

Erityisesti oppositio ja kansalaisyhteiskunta vaativat perustuslain muutosta, joka johtaisi siihen, että presidentiksi valittavan tulee saada yksinkertainen äänienemmistö eli yli 50 prosenttia äänistä. Mikäli ensimmäisellä kierroksella kukaan ehdokas ei saavuta tavoitetta, tulee järjestää toinen kierros. 

Korruptio

Korruptio on yleisesti tunnustettu ongelma Sambian kehitykselle. Valtiontalouden tarkastusvirasto toimii tehokkaasti ja korkealla integriteetillä ja sen tärkein väline on viraston vuosittainen parlamentille antama julkisten varojen tilintarkastusraportti. Ongelmana on, että tilantarkastusraportissa esiin tuotuihin epäkohtiin ei puututa tarpeeksi tehokkaasti. Hallitus sitoutui vuonna 2009 lisäämään sekä valtiontalouden tarkastusviraston että antikorruptiokomission toimintaresursseja, mutta nämäkään toimet eivät ole riittäviä.

 

Viime aikoina avunantajamaat ovat osoittaneet tyytymättömyyttä Sambian hallituksen höllentyneeseen otteeseen taistelussa korruptiota vastaan. Samalla Sambian hallitus on vedonnut maan suvereeniuteen. Tämä saattaa lisätä länsivastaista retoriikkaa poliittisessa dialogissa. Sambia on kuitenkin erittäin riippuvainen avunantajamaiden taloustuesta. Tämä kävi ilmi vuonna 2009 terveysministeriön varojen käyttöön liittyvässä skandaalissa, jonka takia muutamat avunantajat jäädyttivät rahoituksensa. Lisäksi tiesektorilla on esiintynyt varojen väärinkäyttöjä.

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Lusaka

Päivitetty 15.7.2010

Takaisin ylös