Ulko- ja turvallisuuspolitiikka

Ulkopolitiikka

Kreikan ulkopolitiikan tavoitteena on profiloituminen Kaakkois-Euroopassa vakiintuneena ja vakautta luovana EU-jäsenvaltiona. Nato-jäsenyys on sen turvallisuuspolitiikan tärkeä kulmakivi. EU:ssa Kreikka on pyrkinyt viime vuosina toimimaan aiempaa aktiivisemmin ja rakentavammin. Keskeisimpiä ulkopolitiikan kysymyksiä Kreikalle ovat Turkki, Kypros ja Länsi-Balkan sekä Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan tilanne.

Kreikka tukee Turkin EU-jäsenyydestä käytäviä neuvotteluja sekä sen EU-jäsenyyttä, kunhan Turkki täyttää kaikki jäsenyysehdot. Kreikan ja Turkin välisissä kahdenvälisissä suhteissa on kuitenkin edelleen useita ongelmakohtia, vaikka suhteet ovat lämmenneet 1990-luvun lopulta alkaen. Maiden välisiä suhteita lähentää muun muassa kasvava kaupallis-taloudellinen ja energia-alan yhteistyö sekä lisääntyvä turismi.

Kyproksen jakoon liittyvässä kiistassa Kreikka antaa läheisen tukensa kyproksenkreikkalaiselle Kyproksen tasavallalle ja maiden välinen suhde on veljellisen läheinen. Kyproksen jälleenyhdistymiseen etsitään ratkaisua YK:n välittämissä neuvotteluissa. EU:n vaikutus on epäsuora ja konkretisoituu käytännössä usein muun muassa osana Turkin EU-jäsenyysprosessia ja siihen liittyviä kiistakysymyksiä.

Länsi-Balkanilla Kreikka pyrkii rakentamaan itselleen aseman merkittävänä toimijana ja tukee EU:n roolin vahvistamista alueella. Länsi-Balkanin EU-lähentyminen on myös Kreikan tulevan EU-puheenjohtajuuskauden 2014 prioriteetti. Kreikka on tukenut Länsi-Balkanin maiden EU-jäsenyysprosessien nopeuttamista sekä viisumivapauden laajentamista. Kreikalla on historiallis-uskonnollisia siteitä Serbiaan. Kreikka ei ole tunnustanut Kosovon itsenäisyyttä. Kreikan ja Makedonian (FYROM) välinen nimikiista heikentää maiden välisiä poliittisia suhteita. Kreikka ei hyväksy Makedonian EU-jäsenyysneuvottelujen aloittamista, mikäli kiistaan ei löydetä ratkaisua. Kreikka on samalla perusteella estänyt myös Makedonian pääsyn Naton jäseneksi.

Alueellinen yhteistyö

Kreikalle keskeisimmät alueelliset kysymykset ja yhteistyöjärjestelyt liittyvät Mustanmeren ja Kaakkois-Euroopan yhteistyöhön sekä välimerelliseen yhteistyöhön. Kreikka kannattaa lähialueillaan alueellisen yhteistyön tiivistämistä.

Mustanmeren alueella Kreikka pyrkii kehittämään asemaansa keskeisenä toimijana. Romanian ja Bulgarian liittyminen EU:n jäseniksi vuoden 2007 alusta vahvistaa alueen roolia. EU:ssa Mustameripolitiikan keskeisin viitekehys on naapuruuspolitiikka (ENP). Tärkein alueen sisäinen yhteistyöjärjestely on Mustanmeren taloudellisen yhteistyön neuvosto (BSEC), jonka toiminnassa Kreikka on aktiivinen.

Kreikalle Välimeren alueen yhteistyön vahvistaminen on tärkeää. Esiintyneistä ongelmista huolimatta Kreikka on tyytyväinen Välimeren unionin perustamiseen ja pyrkii hyödyntämään sen puitteissa tarjoutuvia rahoituskanavia. Kreikka on alleviivannut, että Välimeren unionista ei saa tulla Turkkia EU:n ulkopuolelle rajaavaa järjestelyä. Kreikka toivoo, että Välimeren unioni tuo jatkossa konkreettista lisäarvoa.
 

Myös Lähi-itä ja arabimaat ovat jo maantieteellisen läheisyytensä takia Kreikalle tärkeitä alueita. Kreikka tukee EU:n pyrkimyksiä Lähi-idän rauhanprosessin edistämiseksi. Kreikan erityissuhdetta Lähi-idän alueen kanssa korostavat alueella olevat ortodoksiset seurakunnat.

Puolustuspolitiikka

Kreikan panostus puolustusvoimiin on Euroopan maiden suurimpien joukossa sen kokoon suhteutettuna. Maassa on edelleen voimassa yleinen asevelvollisuus. Kreikan sotilas-poliittinen ympäristö Kaakkois-Euroopassa on haasteellinen. Myös maan saaristoinen rakenne vaikeuttaa sen puolustamista. Kreikka on ollut Naton jäsen vuodesta 1952. Kreikka osallistuu sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin muun muassa Afganistanissa ja Kosovossa.

Kehityspolitiikka

Kreikka on suhteellisen uusi toimija kehitysyhteistyön parissa. Kreikan kehityspolitiikan peruslähtökohtia ovat kansainväliseen konsensukseen pohjautuen köyhyyden vähentäminen ja YK:n vuosituhattavoitteet (MDG:t). Monenvälisen avun osuus oli jonkin verran kahdenvälistä apua suurempi. Ympäristö- ja energiakysymykset ovat tuoreimpia prioriteettialueita Kreikan kehityspolitiikassa. Kreikan talouskriisi on tiukentanut kehitysyhteistyön resursseja.

Kreikka on painottanut viime vuosina apuaan yhä vahvemmin Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan, jossa kohdemaita ovat olleet muiden muassa Etiopia, Somalia, Kongo, Angola ja Zimbabwe. Muita tärkeitä avun kohdemaita ovat Afganistan ja palestiinalaisalueet Lähi-idässä. Balkanin alueella kahdenvälistä apua on vähennetty ja alueen kehityksen tukeminen tapahtuu yhä enemmän EU:n kautta.

Ihmisoikeudet

Kreikka toimii ihmisoikeuspolitiikassaan yhteisrintamassa EU:n kanssa. Tärkeitä foorumeita Kreikan ihmisoikeuspolitiikalle ovat myös YK, ETYJ sekä Euroopan neuvosto.
 
Kreikka on ratifioinut tärkeimmät ihmisoikeuksia koskevat yleissopimukset. Maan sisäisessä ihmisoikeustilanteessa kansalaisjärjestöt ovat kiinnittäneet huomiota puutteisiin muun muassa vähemmistöjen ja laittomien maahanmuuttajien kohtelussa.