Ihmisoikeudet ja Suomen ulkopolitiikka
Suomi edistää ihmisoikeuksia aktiivisesti kaikkialla maailmassa. Ihmisoikeudet ovat tärkeällä sijalla Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, ja ne otetaan huomioon sen kaikilla osa-alueilla aloitteellisesti ja johdonmukaisesti.
Ihmisoikeudet ovat universaaleja ja kuuluvat jokaiselle ihmiselle. Vuoden 1948 YK:n ihmisoikeusjulistus toteaa ensimmäisessä artiklassaan: "Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan".
Ihmisoikeuksien yleismaailmallisuus on myös Suomen ihmisoikeuspolitiikan keskeinen lähtökohta. Ihmisoikeudet on kirjattu kansainvälisen yhteisön kesken neuvoteltuihin ja laajasti ratifioituihin sopimuksiin. Ihmisoikeuksien edistäminen ei ole läntinen tai muutoin kulttuurisidonnainen arvo vaan aidosti maailmanlaajuinen tehtävä ja haaste.
Suomi edistää ihmisoikeuksia aktiivisesti kaikkialla maailmassa. Ihmisoikeudet ovat tärkeällä sijalla Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, ja ne otetaan huomioon sen kaikilla osa-alueilla aloitteellisesti ja johdonmukaisesti. Avoimuus ja yhteistyö kansalaisyhteiskunnan kanssa ovat lähtökohtina sekä kotimaisessa että kansainvälisessä ihmisoikeuspolitiikassa.
Suomi korostaa erityisesti naisten, lasten, vähemmistöjen ja alkuperäiskansojen sekä vammaisten henkilöiden oikeuksia. Nämä ryhmät joutuvat muita useammin syrjinnän kohteiksi.
Euroopan unioni on Suomen ihmisoikeuspolitiikan keskeinen vaikuttamis- ja toimintakanava. EU on sitoutunut edistämään ihmisoikeuksien kunnioittamista maailmanlaajuisesti. Suomen tavoitteena on edelleen lisätä EU:n ihmisoikeuspolitiikan johdonmukaisuutta ja vaikuttaa siihen, että ihmisoikeudet tulevat huomioiduiksi myös EU:n kaikessa päätöksenteossa.
Suomen tavoitteena on kansainvälisen ihmisoikeusjärjestelmän tehostaminen. YK - ja erityisesti sen ihmisoikeusneuvosto - on globaalina järjestönä keskeisen tärkeä toimija ihmisoikeuksien vahvistamiseksi kaikkialla maailmassa.
Valtioneuvoston selonteko Eduskunnalle Suomen ihmisoikeuspolitiikasta 2009 (PDF)
Tässä palvelussa myös
Tämän sivun sisällöstä vastaa Ihmisoikeuspolitiikan yksikkö
Päivitetty 29.8.2011



