Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 350 000
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet

Suomen päästövähenemien
osto-ohjelma

Suomi on Kioton sopimuksen puitteissa sitoutunut laskemaan päästönsä vuoden 1990 tasolle vuoden 2012 loppuun mennessä. Suurin osa tavoitteen vaatimista päästövähennyksistä toteutetaan Suomessa kotimaisin toimin. Muiden teollisuusmaiden tavoin Suomi voi lisäksi ostaa Kioton hankemekanismien kautta päästöyksiköitä, joilla katetaan osa Kioton sitoumusten mukaisista vähennystarpeista.

Tätä kautta hankitut yksiköt ovat peräisin toisissa teollisuusmaissa tai kehitysmaissa sijaitsevista, kasvihuonekaasupäästöjä vähentävistä hankkeista. Hankkeet voivat koskea esimerkiksi uusiutuvaa energiaa, energiatehokkuutta, liikennettä tai jätehuoltoa.

Osto-ohjelman toteuttamisessa työnjaosta on sovittu ulkoasiainministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön ja ympäristöministeriön kesken. Kuva: MEK-imageOsto-ohjelman toteuttamisessa työnjaosta on sovittu ulkoasiainministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön ja ympäristöministeriön kesken.

Suomen päästövähennysvelvoitteet
Kioto-kaudella 2008–2012

Suomi on sitoutunut laskemaan kokonaispäästönsä vuoden 1990 tasolle Kioton sopimuskaudella 2008–2012. Vuositasolla tämä sitoumus merkitsee noin 11 miljoonan hiilidioksiditonnin (Mt CO2 ekv.) päästövähennyksiä eli yhteensä noin 55 miljoonan hiilidioksiditonnin vähennystä vuosien 2008 ja 2012 välillä. Vuoden 2008 alussa tehdyn hankintastrategian päivityksen mukaisesti Suomi pyrkii hankkimaan Kioton joustomekanismien avulla noin 7 Mt. CO2 päästöyksiköitä kaudelle 2008–2012.

Suomessa suurin osa vaadittavista vähennyksistä toteutetaan kotimaisin toimin. Osa tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavista päästöyksiköistä hankitaan kuitenkin Kioton joustomekanismien kautta.  Tämän hankinnan toimeenpanoa ja seurantaa varten perustettiin valtion päästöyksiköiden osto-ohjelma.

Kioton pöytäkirja sisältää kolme markkinapohjaista joustomekanismia: puhtaan kehityksen mekanismin (CDM), yhteistoteutuksen (JI) sekä kansainvälisen päästökaupan. Joustomekanismit edistävät vähennysvelvoitteiden kustannustehokasta saavuttamista. Joustomekanismien avulla Kioton sopimuksessa päästötavoitteisiin sitoutuneet teollisuusmaat voivat toteuttaa osan sovituista vähennyksistä myös muualla kuin omassa maassaan, sillä kasvihuonekaasupäästöjen globaalin luonteen vuoksi ei ole merkitystä, missä päin maailmaa päästövähennykset tehdään.

Suomen CDM-/JI-koeohjelma

Vuosina 2000–2006 toteutettiin Suomen CDM/JI-koeohjelma, jonka tarkoituksena oli luoda uusia hallinnollisia menettelytapoja, kerätä käytännön kokemuksia hankkeiden toteuttamisesta ja kehittää CDM- toimintavalmiuksia kohdemaassa sekä Suomessa. Koeohjelman aikaisen käynnistämisen ansiosta Suomi oli muun muassa Ruotsin ja Tanskan ohella yksi pioneerimaista CDM- ja JI-hankkeiden pilotoinnissa. Koeohjelman kokonaisbudjetti oli 20 miljoonaa euroa.

Hondurasissa Suomella on neljä koeohjelman aikana identifioitua pienvesivoimahanketta, joista Rio Blancon pienvesivoimahanke oli maailman ensimmäinen CDM-hallintoneuvostossa rekisteröity pienimuotoinen CDM-hanke.. JI-mekanismin puitteissa tehtiin sopimus kolmen virolaisen bioenergiahankkeen ja yhden virolaisen tuulivoimahankkeen kanssa. Koeohjelman puitteissa sijoitettiin lisäksi kahteen hiilirahastoon: Maailmanpankin hiilirahastoon (Prototype Carbon Fund, PCF) sekä Itämeren alueen koealuerahastoon (Testing Ground Facility, TGF).

Valtion päästöyksiköiden osto-ohjelma

Koeohjelman päättymisen jälkeen perustettiin valtion päästöyksiköiden osto-ohjelma (2006-), jonka alaisuuteen koeohjelman aikana tehdyt kahdenväliset hankesopimukset ja rahastosijoitukset siirrettiin. Osto-ohjelman tarkoituksena on hankkia Suomelle päästöyksiköitä Kioton joustomekanismien kautta kustannustehokkaasti ja huomioiden samalla potentiaalisten hankkeiden tuottamat kehityspoliittiset ja ilmastopoliittiset oheishyödyt.

Kioton mekanismihallinnon yleiskoordinaatiosta vastaa Suomessa työ- ja elinkeinoministeriö. Ympäristöministeriö vastaa yhteistoteutushankkeiden (JI) ja kansainvälisen päästökaupan hallinnoinnista. Puhtaan kehityksen mekanismin (CDM) hallinto kuuluu ulkoasiainministeriölle.

Kahdenvälisten hankkeiden identifioinnin ja hankkeisiin liittyvän käytännön operatiivisen työn hoitaa osto-ohjelman tueksi aina kahden vuoden kaudeksi kerrallaan palkattava mekanismikonsultti. Vuosina 2006–2009 osto-ohjelman mekanismikonsulttina toimi Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) Finnder-tiimi. Vuosien 2010–2011 konsulttina toimii ympäristöalan yritys GreenStream Network Oyj.

Valtion päästöyksiköiden osto-ohjelman kokonaisbudjetti Kioto-kaudelle 2008–2012 kohdistuville hankinnoille on yhteensä 50 miljoonaa euroa. Lisäksi vuonna 2008 ilmasto- ja energiapoliittinen ministeriryhmä päätti myöntää 30 miljoonaa euroa käytettäväksi vuoden 2012 jälkeen syntyvien päästöyksiköiden hankintaa varten.

Päästöyksiköitä hankitaan CDM- että JI- mekanismien avulla tekemällä kahdenvälisiä hankesopimuksia suoraan hankekehittäjien kanssa sekä sijoittamalla varoja hiilirahastoihin. Tällä hetkellä kaikki osto-ohjelman käytettävissä olevat varat on sidottu jo tehtyihin kahdenvälisiin ostosopimuksiin ja hiilirahastosijoituksiin.

Kahdenväliset CDM-hankkeet

Suomen CDM-/JI-koeohjelman aikana Suomi sitoutui ostamaan päästövähennyksiä neljästä hondurasilaisesta pienvesivoimahankkeesta, kolmesta virolaisesta bioenergiahankkeeseesta ja yhdestä virolaisesta tuulivoimahankkeeseesta. Koeohjelman päättymisen jälkeen Suomi on tehnyt CDM:n puitteissa päästöyksiköiden ostosopimukset jordanialaisen kaatopaikkakaasuhankkeen, kiinalaisen aurinkokeitinhankkeen sekä kiinalaisen kotitalouskohtaisiin biokaasulaitoksiin perustuvan ohjelmallisen hankkeen kanssa. Yhdessä kahden Greenstream Network Oyj:n hallinnoiman suomalaisen hiilirahaston (Fine Carbon Fund sekä Future Carbon Fund) kanssa tehdyn yhteishankintasopimuksen puitteissa Suomi on sitoutunut ostamaan päästöyksiköitä eteläafrikkalaisesta 6 CDM-hankkeen muodostamasta hankesalkusta.

Uusia JI-hankkeita koskevia ostosopimuksia Suomi on koeohjelman päättymisen jälkeen solminut yhden: Rousteen tuulivoimahanke Virossa kuuluu nykyään Suomen kahdenvälisistä hankkeista koostuvaan hankesalkkuun.

Suomen kahdenväliseen hankesalkkuun sisältyvien hankkeiden odotetaan tuottavan päästöyksiköiden lisäksi myös paikallisia kehityshyötyjä ja edistävän kestävää kehitystä kohdemaissa. Esimerkiksi Kiinassa toteutettavassa Ningxian CDM-hankkeessa Ningxian alueen paikallisväestön käyttöön jaetaan 19 000 aurinkokeitintä. Hankkeen avulla paikallisväestö voi siirtyä hiilipohjaisista ruoanlaittomenetelmistä aurinkoenergian käyttöön. Siirtymä aurinkokeittimien käyttöön paitsi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä globaalisti, myös parantaa paikallisesti ympäristön- ja ilmanlaatua ja tarjoaa keittimien käyttäjille edullisen tavan hoitaa päivittäiset veden tai ruoan lämmittämistä vaativat kotiaskareet.

CDM-hankkeiden tiiviit englanninkieliset kuvaukset:

pdfNingxian aurinkokeitinhanke (pdf, 22 Kt)

pdfRuseifehin kaatopaikkakaasuhanke (pdf, 192 Kt)

pdfHondurasin pienvesivoimahankkeet (pdf, 180 Kt)

pdfHunanin ohjelmallinen kotitalouskohtaisiin biokaasulaitoksiin
perustuva hanke
 (pdf, 188 Kt)

Aiheeseen liittyviä tiedotteita:

Kotitalouksien biokaasuhanke Kiinassa tuottaa Suomelle päästövähennysyksiköitä

Ningxian aurinkokeitinhanke

Rusefehin kaatopaikkakaasuhanke

Hondurasin pienvesivoimahankkeet

Rahastosijoitukset

Suomi hankkii Kioton joustomekanismien mukaisia päästöyksiköitä myös sijoittamalla varoja erilaisiin hiilirahastoihin. Kioto-kaudelle 2008–2012 päästöyksiköitä hankitaan Suomelle muun muassa Maailmanpankin Prototype Carbon Fund- hiilirahaston, Aasian kehityspankin Asia Pacific Carbon Fund- hiilirahaston, NEFCO:n Testing Ground Facility-rahaston sekä Euroopan jälleenrakennuspankin Multilateral Carbon Credit Fund- hiilirahaston kautta. Näistä kolmen ensin mainitun rahastosijoituksen seuranta ja hallinnointi kuuluu ulkoministeriölle, kahden viimeksi mainitun rahastosijoituksen hallinnoinnista vastaa puolestaan ympäristöministeriö.

Lisäksi Suomi on liittynyt vuonna 2009 myös Aasian kehityspankin Future Carbon Fund- hiilirahastoon sekä NEFCO:n Nefco Carbon Fund- hiilirahastoon. Nämä rahastosijoitukset tuottavat Suomelle päästöyksiköitä vuoden 2012 jälkeiselle kaudelle. Future Carbon Fundiin tehdyn rahastosijoituksen hallinnointi kuuluu ulkoasiainministeriölle ja Nefco Carbon Fundin sijoituksen hallinnointi sekä ulkoasiain- että ympäristöministeriölle.

Aiheeseen liittyviä tiedotteita:

Liittyminen Aasian kehityspankin hiilirahastoon

Suomi liittyy Aasian kehityspankin uuteen hiilirahastoon

Suomi hankkii päästöyksiköitä sijoittamalla NEFCO:n uuteen hiilirahastoon

Takaisin ylös