Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 350 000
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet

Suomi kansainvälisenä ihmisoikeustoimijana

Suomi haluaa olla aktiivinen toimija ihmisoikeuksien edistämisessä kaikkialla maailmassa. Tämä on myös kirjattu nykyiseen hallitusohjelmaan. Vahva ja valvottu kansainvälinen oikeus on sekä pienten valtioiden että ihmisoikeusloukkausten kohteeksi herkimmin joutuvien väestöryhmien etu. Suomen perustuslain mukaan Suomen ulkopolitiikka perustuu rauhan, ihmisoikeuksien sekä yhteiskuntien kehityksen edistämiseen.

Suomen toimintaa, onnistumisia ja haasteita ihmisoikeuskysymyksissä kuvataan valtioneuvoston eduskunnalle antamassa selonteossa. Uusin selonteko on vuodelta 2009 ja edellinen selonteko vuodelta 2004. Myös aiemmin annetut selonteot sisältävät tietoa Suomen tavoitteista, ihmisoikeuksista alueittain ja teemoittain. Ne ovat näiltä osin edelleen ajankohtaisia.

Ovatko Suomen ihmisoikeudet kunnossa?

Ihmisoikeustyön uskottavuuden edellytys on se, että yhteiset säännöt koskevat yhtä lailla kaikkia maita. Suomen kansainvälisen ihmisoikeustyön uskottavuus perustuu pitkälti siihen, että Suomessa kunnioitetaan ihmisoikeuksia ja että Suomi noudattaa kansainvälistä oikeutta sekä kansainvälisten ihmisoikeuselinten suosituksia.

Kansainväliset ihmisoikeussopimukset ovat ihmisoikeuksien kunnioittamista ja toimeenpanoa ohjaava oikeusperusta. Niiden velvoitteet sitovat sopimuksiin liittyneitä valtioita. Suomessa nämä velvoitteet sisällytetään lisäksi kansalliseen lainsäädäntöön erillisessä ihmisoikeussopimusten voimaansaattamis- eli ratifiointiprosessissa.

Perustuslakiin kirjattuja ihmisoikeuksia kutsutaan perusoikeuksiksi. Suomessa on kansainvälisesti vertailtuna vahva perusoikeusnormisto, eli perustuslakiin on sisällytetty laaja joukko sekä kansalais- ja poliittisiin oikeuksiin että taloudellisiin, sosiaalisiin ja sivistyksellisiin oikeuksiin rakentuvia, kaikille kuuluvia perusoikeuksia. Monet näistä antavat yksilölle suoran henkilökohtaisen eli subjektiivisen oikeuden nauttia tästä perusoikeudesta. Esimerkiksi oikeus päivähoitoon kuuluu kaikille lapsille Suomessa.

Perus- ja ihmisoikeudet ovat tulleet osaksi tavanomaista oikeusjärjestelmäämme. Yksilöillä on oikeus vaatia, että heitä itseään koskevassa asiassa ihmisoikeudet otetaan huomioon. Kun perusoikeuksia uudistettiin, edellytettiin erityisesti, että tuomioistuimet ja hallintoviranomaiset viittaisivat perusoikeussäännöksiin ratkaisujensa perusteluissa, jos niiden soveltaminen tulee kysymykseen. Myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on korostanut päätöksissään Euroopan ihmisoikeussopimukseen sisältyvien ihmisoikeuksien tarkempaa huomiointia tuomioistuinpäätöksissä.

Tämä dokumentti

Tässä palvelussa myös

Muualla verkossa

Tämän sivun sisällöstä vastaa Ihmisoikeuspolitiikan yksikkö

Päivitetty 28.12.2011

Takaisin ylös