Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 350 000
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet

Suomen painopisteet

Suomen kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikan painopisteet ovat naisten oikeudet, lasten oikeudet, vammaisten henkilöiden oikeudet, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet ja alkuperäiskansojen oikeudet. 

Lisäksi Suomi korostaa taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien  tasavertaista asemaa kansalais- ja poliittisten oikeuksien kanssa.

Naisten oikeuksien parantaminen

Suomi korostaa naisten osallistumista yhteiskunnallisiin valtarakenteisiin. Tästä on esimerkkinä naisten osallistuminen päätöksentekoon ilmastonmuutokseen liittyvissä kansallisissa ja kansainvälisissä asioissa. Naisten osallistumisoikeutta vahvistetaan myös kehitysyhteistyön kautta esimerkiksi tukemalla naisten ja tyttöjen koulutusta.

Suomi vahvistaa yhteistyötä paikallistasolla naisten ja tyttöjen oikeuksia ajavien järjestöjen sekä naisihmisoikeuspuolustajien kanssa.

Suomi pyrkii vahvistamaan EU:n ja kansainvälisten järjestöjen toimintakykyä, jotta voidaan parantaa naisten ja tyttöjen seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja heidän oikeuksiaan niissä.

Euroopan neuvostossa neuvotellaan naisiin kohdistuvan ja perheväkivallan vastaisesta sopimuksesta. Siitä tulee saada mahdollisimman kattava ja tehokkaasti toimiva järjestelmä.

Lasten oikeuksien parantaminen

Suomi kiinnittää erityistä huomiota lapsiköyhyyteen. Sitä pyritään vähentämään muun muassa niin, että lapsen oikeudet ja lapsen edun periaate sisällytetään sekä kansallisesti että EU:n tasolla köyhyyden vähentämisen strategioihin, budjettitukeen ja muihin kehityspoliittisiin ohjelmiin sekä kehitysyhteistyöohjelmiin.

Suomi yrittää torjua lasten ruumiillista kuritusta ja muuta lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa maailmanlaajuisesti. Keinoina on muun muassa tukea YK:n pääsihteerin erityisedustajan toimintaa, joka käsittelee lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa. Euroopan neuvostolla oli käynnissä ruumiillisen kurituksen vastainen kampanja, joka jatkui vuoteen 2011 saakka.

Euroopan neuvosto tekee arvokasta työtä myös lasten osallistumisoikeuden toteuttamiseksi käytännössä. Suomi edistää Euroopan neuvoston ja Euroopan unionin yhteistyötä lasten kuulemiseen liittyvien käytäntöjen parantamiseksi ja tukee lasten ja nuorten osallistumisoikeutta.

Vammaisten henkilöiden oikeuksien parantaminen

Suomi osallistui aktiivisesti neuvotteluihin vammaisten henkilöiden oikeuksia käsittelevästä YK:n yleissopimuksesta. Sopimus astui voimaan vuonna 2008, ja Suomi valmistelee parhaillaan sen ratifiointia. Sopimuksen tehokkaan toimeenpanon varmistamiseksi Suomi tukee YK:n pääsihteerin nimittämän, vammaisten asemaa ja oikeuksia edistävän erityisraportoijan työtä.

Yksi Suomen kehityspolitiikan läpileikkaavista tavoitteista on vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutuminen. Lisäksi tavoitteena on vammaisten henkilöiden osallistuminen poliittiseen päätöksentekoon.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien parantaminen

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjintä on yleistä kaikkialla maailmassa. Homoseksuaalisuus määritellään edelleen rikokseksi yli 80 maassa. Syrjinnän käsitteen pitää kattaa seksuaalisen suuntautumisen perusteella tapahtuva syrjintä. Homoseksuaalisuus tulee dekriminalisoida.

Suomen tavoitteena on, että asiantuntijatasolla hyväksytyt Yogyakartan periaatteet vahvistetaan YK:ssa. Periaatteet tulisi saada kansainvälisiksi toimintasuosituksiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksien turvaamiseksi.

On erittäin tärkeää, että EU toimii yhtenäisesti ja määrätietoisesti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien turvaamiseksi. Tästä syystä Suomi tukee EU:n perusoikeusviraston toimintaa ja tekee yhteistyötä muun muassa Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun kanssa.

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ pyrkii ehkäisemään viharikoksia ja vastustamaan moniperustaista syrjintää. Myös YK:n ihmisoikeusneuvoston maakohtaisen määräaikaistarkastelun yhteydessä kiinnitetään huomiota seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuneisiin ihmisoikeusloukkauksiin.

pdfEuroopan neuvoston ministerikomitean suositus toimista seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuoli-identiteettiin perustuvan syrjinnän torjumiseksi 2010 (PDF, 134 kt, 8 s.)

Alkuperäiskansojen oikeuksien parantaminen

Myös alkuperäiskansoihin kohdistuu usein syrjintää. YK:n yleiskokouksessa hyväksyttiin alkuperäiskansojen oikeuksia käsittelevä julistus vuonna 2007. Suomi pyrkii vahvistamaan alkuperäiskansojen asemaa edistämällä tuon julistuksen tavoitteiden toteutumista käytännössä. Suomi jatkaa myös YK:n alkuperäiskansatoimielinten toiminnan tukemista.

Alkuperäiskansojen oikeudet ovat Suomen kehityspolitiikan läpileikkaava teema. Sen toteutuminen pyritään varmistamaan huomioimalla oikeudet entistä paremmin jo kehityspoliittisten linjausten ja hankkeiden suunnittelussa.

Suomi haluaa varmistaa alkuperäiskansojen osallistumisen asianmukaisesti niiden asemaa koskevassa päätöksenteossa. Tästä esimerkkinä voi mainita päätöksenteon keinoista, joilla vastataan ilmastonmuutoksen haasteisiin.

Taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien vahvistaminen

Kansainväliset ihmisoikeudet jakaantuivat toisen maailman sodan jälkeisen ideologisen kahtiajaon tuloksena toisaalta kansalais- ja poliittisiin oikeuksiin sekä toisaalta taloudellisiin, sosiaalisiin ja sivistyksellisiin oikeuksiin.

Näin YK:n ihmisoikeuksien julistukseen kirjatut oikeudet on kirjattu kahteen erilliseen yleissopimukseen, josta toinen käsittelee kansalais- ja poliittisia oikeuksia kuten sananvapaus, liikkumisvapaus tai uskonnon vapaus, ja toinen puolestaan talous-, sosiaali- ja sivistysoikeuksia kuten oikeus opetukseen, terveyspalveluihin, asumiseen, ruokaan tai veteen.

Nämä oikeudet ovat alun perinkin olleet riippuvaisia toistensa toteutumisesta: esimerkiksi sananvapaus on melko tyhjä käsite henkilölle, jolla ei ole oikeutta oppia lukemaan ja kirjoittamaan. Eri maiden ja elämänalojen keskinäisen riippuvuuden kasvu globalisaation myötä on lisännyt ihmisoikeuksien välistä keskinäisriippuvuutta eli niin sanottua jakamattomuutta.

Länsimaiden liberaalissa perinteessä on yleensä painotettu kansalais- ja poliittisien oikeuksien ensisijaisuutta ja joskus jopa epäilty, ovatko talous-, sosiaali- ja sivistysoikeudet täysimääräisiä ihmisoikeuksia. Suomi korostaa näiden kahden oikeusryhmän tasavertaista merkitystä ja keskinäistä riippuvuutta. Tämä periaate on vahvistettu myös YK:n ihmisoikeuksien maailmankonferenssissa 1990-luvun alussa.

Useat tutkimukset osoittavat, että kansalais- ja poliittiset oikeudet  tai taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien kunnioittaminen ja toimeenpano vahvistaa ennen pitkää myös muiden ihmisoikeuksien vahvistamista. Talous-, sosiaali- ja sivistysoikeuksien toimeenpano on erityisen merkittävää väestöryhmille, jotka ovat erityisen riippuvaisia peruspalveluista, kuten julkisesta opetuksesta tai yleisistä terveyspalveluista. Siksi näiden oikeuksien painottaminen täydentää Suomen tavoitetta vahvistaa naisten, lasten, vammaisten, vähemmistöjen sekä alkuperäiskansojen oikeuksien toteutumista. Suomen oma perustuslaki sisältää sekä kansalais- ja poliittisiin että taloudellisiin, sosiaalisiin ja sivistyksellisiin oikeuksiin rakentuvia perusoikeuksia.

Takaisin ylös