Euroopan unionin ihmisoikeuspolitiikka

Ihmisoikeudet, kansanvalta ja oikeusvaltioperiaate ovat Euroopan unionin (EU) perusarvoja. Ne sisältyvät EU:n perustamissopimukseen, jota on viimeksi täydennetty joulukuussa 2009 voimaan astuneella Lissabonin sopimuksella.

Ihmisoikeuksien suojelu ja edistäminen Euroopassa vahvistuivat entisestään, kun EU:n toimielimet hyväksyivät Euroopan unionin perusoikeuskirjan vuonna 2000. Perusoikeuskirjaan on sisällytetty kattavasti kansainväliset ihmisoikeudet. Lissabonin sopimuksen tultua voimaan perusoikeuskirjasta on tullut unionia ja jäsenmaita oikeudellisesti sitova asiakirja. Lissabonin sopimus myös mahdollistaa EU:n liittymisen Euroopan ihmisoikeussopimukseen.

Euroopan unioni on sitoutunut edistämään ihmisoikeuksien kunnioittamista maailmanlaajuisesti. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen on ehdoton edellytys maille, jotka haluavat liittyä unioniin. Muiden valtioiden kanssa tehtyihin kauppa- ja yhteistyösopimuksiin sisällytetään ihmisoikeuslausekkeet, jotka sitovat sopimusten osapuolia. Euroopan unioni toimii ihmisoikeuksien edistämisen ja suojelun puolesta monilla kansainvälisillä foorumeilla. Ihmisoikeuksia edistetään esimerkiksi käymällä poliittista vuoropuhelua, kehittämällä kansainvälisiä ihmisoikeusnormeja sekä huomioimalla ihmisoikeudet kehitysyhteistyössä.

Euroopan unioni on Suomen ihmisoikeuspolitiikan keskeinen vaikuttamis- ja toimintakanava. Suomi pyrkii edistämään unionin ihmisoikeuspolitiikan johdonmukaisuutta sekä perus- ja ihmisoikeuksien suojelua unionin sisällä.