Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 350 000
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet

Ulkopolitiikka ja turvallisuuspolitiikka kansainvälisissä järjestöissä

Vaikuttaminen kansainvälisten järjestöjen kautta on tärkeä osa Suomen ulkopolitiikkaa. Suomi on aktiivinen jäsen muun muassa Euroopan neuvostossa, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestössä sekä Yhdistyneissä kansakunnissa. Lisäksi Suomi kuuluu Naton rauhankumppanuusohjelmaan ja tekee järjestön kanssa yhteistyötä muun muassa kriisinhallinnassa.

YK on Suomelle tärkein monenkeskisen yhteistyön väline.  Kuva: UN Photo
YK on Suomelle tärkein monenkeskisen yhteistyön väline. Kuva: UN Photo

Euroopan neuvosto

Euroopan neuvoston (EN) merkitys Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa perustuu erityisesti sen maantieteelliseen kattavuuteen ja mahdollisuuksiin ennaltaehkäistä kriisejä.

Neuvoston ydinajatus on se, että demokraattinen ja ihmisoikeuksia kunnioittava oikeusvaltio on vakaa ja kykenee ratkomaan vaikeitakin ristiriitoja ajautumatta kriiseihin ja sotiin.

Suomi haluaa kehittää Euroopan neuvostoa koko Euroopan kattavana järjestönä, joka on läheisessä yhteistyössä Euroopan unionin ja Etyjin kanssa.

Järjestö on päättänyt, että kaikkien sen toimintojen tulee tukea demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion edistämistä. Se on täysin Suomen tavoitteiden mukaista.

Suomi tukee Euroopan neuvoston keskittymistä järjestön ydintehtäviin ja on johdonmukaisesti pyrkinyt vahvistamaan Euroopan neuvoston ihmisoikeusroolia sekä turvaamaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen toiminnan.

Suomi tukee Euroopan neuvoston itsenäisten monitorointimekanismien toimintaedellytysten turvaamista ja Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun toimintaa.

Suomi on toiminut etulinjassa lähes kaikissa Euroopan neuvostossa esiin nousseissa ajankohtaisissa ihmisoikeuskysymyksissä, erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ryhmien, naisten, lasten, romanien sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksien edistämisessä ja kehittämisessä.

Suomi on myös tukenut vapaaehtoisavustuksella juuri näitä sektoreita EN:n toiminnassa.

Lisäksi Suomi on korostanut kansalaisyhteiskunnan roolia ja parempia osallistumismahdollisuuksia Euroopan neuvoston toimintaan. Suomi tukee Euroopan neuvoston aktiivista roolia Ukrainan kriisin ratkaisemisessa.

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj on yksi maailman laajimmista alueellisista turvallisuusjärjestöistä, jonka 57 osallistujamaata yltävät Vancouverista Vladivostokiin.

Etyjin vahvuutena on laaja näkemys turvallisuudesta: poliittis-sotilaallisen turvallisuuden lisäksi järjestö korostaa ihmisoikeuksien ja demokratian sekä taloudellisten ja ympäristöasioiden ratkaisevaa merkitystä turvallisuudelle.

Järjestön toiminnan pohjana on Helsingissä 1975 allekirjoitettu päätösasiakirja.

Suomi on vuoden järjestön syntyajoista lähtien tunnettu tuestaan Etyjille. Suomen mukaan järjestö voi tehokkaasti edistää Euroopan turvallisuutta ja vakautta yhteisesti sovittujen sitoumusten ja periaatteiden pohjalta.

Viime vuosina Suomi on edistänyt Etyjissä näkyvästi rauhanvälityksen vahvistamista sekä naisten aseman edistämistä. Lisäksi Suomi on aktiivinen asevalvontaan liittyvissä kysymyksissä ja tukee Etyjin vahvaa roolia Ukrainan konfliktin ratkaisupyrkimyksissä.

Suomi on merkittävä hankerahoittaja Etyjissä. Hankeyhteistyön keskeisimpinä teemoina ovat viime vuosina korostuneet muun muassa kansalaisyhteiskunta- ja demokratiakehityksen tukeminen sekä vähemmistöjen ja naisten aseman parantaminen.

Maantieteellisinä painopisteinä ovat Keski-Aasian köyhimmät maat Tadžikistan, Kirgisia sekä Itä-Eurooppa, erityisesti Ukraina.

Suomi on Etyjin tärkeimmän ihmisoikeustyökalun, demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (ODIHR) yksi suurimmista vapaaehtoisrahoittajista.

Suomi lähettää asiantuntijoita Etyjin kenttämissioihin ja sihteeristöön Wienissä sekä vuosittain 25–40 vaalitarkkailijaa Etyjin vaalitarkkailumissioihin.

Etyjin vähemmistövaltuutettuna toimii Astrid Thors ja Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen presidenttinä Ilkka Kanerva.

Yhdistyneet kansakunnat

Yhdistyneet kansakunnat (YK) on Suomelle tärkein monenkeskisen yhteistyön väline. YK:n jäsenenä Suomi on sitoutunut kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseen ja riitojen rauhanomaiseen ratkaisuun.

Sitoutuminen on yhteistyötä taloudellisten, sosiaalisten, kulttuuristen ja humanitaaristen ongelmien ratkaisemiseksi sekä työtä ihmisoikeuksien edistämiseksi ja kansainvälisen oikeuden kehittämiseksi.

Laajan turvallisuuskäsityksen mukaisesti kaikki nämä periaatteet tukevat kansainvälistä turvallisuutta ja vakautta.

Suomi liittyi YK:hon vuonna 1955 ja on jäsenyytensä aikana ollut maailmanjärjestössä kokoaan merkittävämpi. Jo 1950-luvun lopulla alkanut osallistuminen YK:n rauhanturvatoimintaan toi Suomelle rauhanturvan suurvallan tittelin.

Suomi on osallistunut YK:ssa aktiivisesti myös muun muassa kansainvälisen oikeuden kehittämiseen, aseidenriisuntadiplomatiaan ja monenkeskiseen kehitysyhteistyöhön.

Ihmisoikeuspolitiikka on keskeinen osa Suomen toimintaa YK:ssa.

Kriisinhallinnan kansainvälisten toimijoiden joukossa YK:n asema on keskeinen. Suomi tukee jatkossakin YK:ta osallistumalla sen johtamiin ja valtuuttamiin operaatioihin. Suomi tukee YK:n rauhanturvatoiminnan kehittämistä myös koulutustoiminnan kautta.

Nato

Pohjois-Atlantin liitto Nato on monenkeskinen poliittis-sotilaallinen yhteistyöjärjestö. Sen perustehtäviin kuuluvat yhteinen puolustus, kriisinhallinta sekä turvallisuutta edistävä yhteistyö muiden järjestöjen ja valtioiden kanssa. 

Suomi on tehnyt Naton kanssa kumppanuusyhteistyötä vuodesta 1994, jolloin perustettiin Naton rauhankumppanuusohjelma. Kumppanuuden keskeisin alue on sotilaallisen suoritus- ja yhteistoimintakyvyn kehittäminen kansainvälisen kriisinhallinnan ja kansallisen puolustuksen tarpeita varten.

Kumppanuuteen kuuluu myös siviilisektorin yhteistyötä muun muassa huoltovarmuuden ja pelastuspalvelun alueilla.

Naton näkökulmasta kumppaneilla on merkittävä rooli vakauden ja turvallisuuden tuottajina. Kumppanuuspolitiikkaa uudistettiin Walesin huippukokouksessa 2014. Uudistuksella haluttiin varmistaa, että kumppanien panos globaaleihin turvallisuushuoliin vastaamiseksi on muuttuvissa oloissa mahdollista.

Uudistuksissa on yhdenmukaistettu erilaisia kumppanuusohjelmia pyrkien kuitenkin samalla joustavuuden lisäämiseen niin, että kumppanimaiden erilaiset lähtökohdat, tarpeet ja tavoitteet kyetään ottamaan huomioon.

Naton kumppanimaita tai muiden yhteistyöjärjestelyjen piiriin kuuluvia maita on nykyään viitisenkymmentä.

Naton rauhankumppaneita varten perustettiin vuonna 1997 Euroatlanttinen kumppanuusneuvosto (EAPC), joka ei kuitenkaan ole poliittisella tasolla kokoontunut vuosiin. Käytännössä Suomen ja monien muidenkin kumppanimaiden poliittisen tason kanssakäyminen on tapahtunut Naton muiden yhteistyöfoorumien kautta.

Tärkeitä ovat olleet erityisesti kriisinhallintaoperaatioita käsittelevät kokoukset, joihin joukkoja luovuttavat maat ovat osallistuneet.

Keskeistä Suomen rauhankumppanuusyhteistyössä on osallistuminen kriisinhallintaoperaatioihin sekä niissä tarvittavan sotilaallisen suorituskyvyn kehittämiseen. Tähän liittyen Suomi muun muassa osallistuu Naton nopean toiminnan joukkoja täydentävään toimintaan ja on mukana kumppanimaille avoimissa kriisinhallintaharjoituksissa.

Näin Suomi kehittää kansainvälistä yhteistoimintakykyään ja saa tietotaitoa ja kokemusta kansallisen puolustuksen kehittämiseen.

Suomalaisen siviili- ja sotilashenkilöstön lähettäminen Suomen kannalta tärkeisiin Naton päämaja- ja esikuntatehtäviin sekä koulutukseen ovat myös osa yhteistyötä.

Takaisin ylös