Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 350 000
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet

Kahdenväliset kumppanimaat ja alueellinen yhteistyö

Kahdenvälinen kehitysyhteistyö on Suomen ja kehitysmaan välistä yhteistyötä. Se perustuu kumppanimaiden omiin kehityssuunnitelmiin ja maiden kanssa käytävään vuoropuheluun. Vastuu muutoksesta on kumppanimailla. Suomi tukee niiden kehitystä.

Kestävien kehitysvaikutusten aikaansaaminen vie useita vuosia. Siksi panostamme kehitysyhteistyössä pitkäaikaisiin kumppanuuksiin. Tuemme maita, jotka ovat sitoutuneet kehitystulosten saavuttamiseen ja jotka voivat hyötyä Suomen osaamisesta.

Kumppanuus perustuu tuen tarpeeseen. Toimitamme painopiste on Afrikan ja Aasian vähiten kehittyneissä maissa (LDC-maat).

Missä toimimme?

Suomen pitkäaikaiset kumppanimaat ovat Etiopia, Kenia, Mosambik, Nepal, Sambia ja Tansania. Alemman keskitulon maaksi nousseen Vietnamin kanssa Suomi siirtyy asteittain kehitysyhteistyöstä muihin yhteistyön muotoihin esimerkiksi kaupan, tutkimuksen ja koulutuksen alalla.

Suomi tukee myös niin sanottuja hauraita valtioita. Nämä ovat maita, joissa on meneillään sotilaallinen tai yhteiskunnallinen kriisi tai niissä eletään kriisin jälkitilanteessa. Suomen muita kumppanimaita ovat Afganistan, Etelä-Sudan, Myanmar, Palestiinalaisalue ja Somalia.

Suomi tekee myös alueellista yhteistyötä eri mantereilla. Sen avulla tuetaan alueellista yhdentymistä ja rajat ylittävien ongelmien ratkaisua. 

Kahdenvälisen kehitysyhteistyön toteutus ja tulokset

Kahdenvälistä kehitysyhteistyötä toteutetaan usein eri tavoin. Yhteistyö perustuu kumppanimaiden omiin kehityssuunnitelmiin ja maiden kanssa käytävään vuoropuheluun.

Hankeyhteistyö on tärkeä ja perinteinen kehitysyhteistyön muoto, jossa avunantajamaa tukee kohdennetusti ja määräaikaisesti esimerkiksi kumppanimaan tietyn läänin metsähallinnon kehittämistä tai vesi- ja viemärijärjestelmän rakentamista.

Osa hankkeista on sellaisia, joissa Suomi on ainoa rahoittaja. Usein hankkeita kuitenkin toteutetaan useiden avunantajamaiden yhteistyönä.

Hankeyhteistyötä tehdään etenkin maissa, joiden toimintaympäristö ei mahdollista ohjelmamuotoista yhteistyötä esimerkiksi heikkojen julkisten instituutioiden tai puutteellisen kapasiteetin vuoksi.

Ohjelmamuotoisessa yhteistyössä tuetaan laajempia ohjelmia, jotka voivat pitää sisällään useita eri hankkeita esimerkiksi kumppanimaan eri alueilla.  

Etiopian peruskoulutuksen kehitys on ollut menestystarina. Vielä 1990-luvun puolivälissä vain alle neljännes lapsista aloitti peruskoulun. Nyt yli 95 prosenttia etiopialaislapsista aloittaa ensimmäisen luokan 7-vuotiaana. Tähän päästiin, kun peruskoulusta tehtiin ilmaista, kouluja rakennettiin lisää ja opettajankoulutusta lisättiin.

Suomi on tukenut pitkään Etiopian opetussektoria. Suomi rahoitti yhdessä useiden muiden avunantajien kanssa Etiopian opetuksen laadun kehittämisohjelmaa vuosina 2009–2013. Suomen tuki hankkeelle oli 19,9 miljoonaa euroa.

Tulokset ovat lupaavia:

  • Uusi opetussuunnitelma ja yli 78 miljoonaa uutta oppikirjaa koulujen käytössä.
  • Lähes 92 000 opettajaa pätevöitynyt uusien vaatimusten mukaisesti.
  • Yli 31 000 koulua hyötynyt koulukohtaisesta rahoituksesta.
  • Tyttöjen osuus peruskoulun päättävistä oppilaista on kasvanut selvästi.

Budjettituki on rahallista tukea suoraan kumppanimaan budjettiin. Tuki mahdollistaa sen, että maalla on enemmän varoja käytettävissään oman kehityssuunnitelmansa keskeisiin tavoitteisiin. Tällä hetkellä Suomi antaa budjettitukea Tansanialle ja Mosambikille.

Yleisen budjettituen lisäksi Suomi antaa ns. korvamerkittynä sektoribudjettitukea, joka tulee käyttää tietyn toimialan kuten esimerkiksi opetussektorin toimintaan.

Budjettituki perustuu kumppanimaan ja avunantajien sopimukseen, jossa korostetaan hyvää hallintoa, ihmisoikeuksia, eriarvoisuuden vähentämistä ja demokraattisia arvoja. Budjettituen vaikutuksia mitataan vuosittain ja tuloksista käydään vuoropuhelua kohdemaan ja avunantajayhteisön kesken.

Budjettituki edistää vahvempaa, avoimempaa ja läpinäkyvämpää hallintoa sekä vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa.

Budjettitukeen liittyvät käytännöt vahvistavat kehitysmaan valtiontalouden suunnittelua sekä kehittävät toimivampia järjestelmiä. Samalla parlamentti voi paremmin vaikuttaa varojen käyttöön.

Esimerkiksi Tansaniassa Suomen budjettituella on edistetty lasten koulunkäyntiä, parannettu terveydenhuoltoa, rakennettu teitä sekä vahvistettu maatalouden osaamista.

Pitkäaikainen yhteistyö perustuu maaohjelmaan

Kaikille seitsemälle pitkäaikaiselle yhteistyömaalle on ulkoministeriössä laadittu maaohjelma. Ohjelmilla pyritään vahvistamaan kehitysyhteistyön vaikuttavuutta. Niissä määritellään yhteistyön alueet, tukimuodot ja tavoitteet sekä käsitellään muun muassa raportointia ja toimintaan liittyvien riskien hallintaa.

Maaohjelmien lähtökohtana ovat kumppanimaiden omat kehityssuunnitelmat ja niiden suuntaviivoista keskustellaan kumppanimaiden viranomaisten ja maissa toimivien kansalaisjärjestöjen kanssa. Tavoitteena on, että kumppanimaa koordinoi yhteistyötä eri avunantajien kanssa.

Kussakin kumppanimaassa Suomi pyrkii EU:n suositusten mukaisesti keskittämään toimintansa kolmelle yhteistyöalueelle, joilla Suomella on erityisosaamista. Näitä voivat olla esimerkiksi opetus, metsätalous, vesi, hyvä hallinto tai energia. Yhteistyöalueet sovitaan yhdessä kumppanimaan kanssa. Ne sovitetaan myös muiden avunantajien toimintaan niin, että syntyy mahdollisimman vähän päällekkäisyyksiä tai ristiriitoja.

Kumppanimaiden edistystä seurataan

Maaohjelmissa määriteltyjen mittareiden avulla seurataan kumppanimaiden edistymistä ja arvioidaan Suomen toimien tuloksellisuutta. Tulosten seurannassa käytetään mahdollisuuksien mukaan kumppanimaiden omia seurantajärjestelmiä, esimerkiksi köyhyystilastoja. Suomi myös osallistuu aktiivisesti niiden kehittämiseen.

Hauraiden valtioiden tukeminen edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa

Hauraiden valtioiden tukeminen edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa ja kumppanuutta, jossa sotilaallinen ja siviilikriisinhallinta sekä kehitysyhteistyö ja humanitaarinen apu koordinoidaan keskenään parhaan mahdollisen yhteisvaikutuksen aikaansaamiseksi.

Kehitysyhteistyön muodot hauraissa valtioissa tulee valita tarkoin. Kriisien eri vaiheissa käytetään erilaisia menetelmiä. Kriiseistä toipuvissa maissa Suomi keskittyy erityisesti tukemaan kriisin ratkaisemista ja vakauttamaan maan oloja. Näissä maissa Suomi voi antaa myös humanitaarista apua.

Kriisialueilla ja -maissa Suomi toimii tiiviissä yhteistyössä EU:n, kansainvälisten järjestöjen ja toisten kahdenvälisten avunantajien kanssa. 

Alueellinen kehitysyhteistyö ulottuu useamman valtion alueelle

Alueellisen kehitysyhteistyön avulla tuetaan alueellista yhdentymistä ja rajat ylittävien ongelmien ratkaisua. Alueellinen yhteistyö täydentää muita avun muotoja.

Suomi rahoittaa ja toteuttaa alueellista yhteistyötä monilla aloilla, joilla Suomella on erityisosaamista. Näitä ovat muun muassa innovaatiotoiminta, rauhanrakentaminen, vammaisten oikeudet, tasa-arvon edistäminen, energia ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Eri maantieteellisillä alueilla lähestymistavat voivat vaihdella.

Rahoitus kanavoidaan usein kansainvälisten järjestöjen, alueellisten talous- ja yhteistyöjärjestöjen sekä kansainvälisten kansalaisjärjestöjen kautta.

Tässä palvelussa myös

Muissa ulkoasiainhallinnon palveluissa

Tämän sivun sisällöstä vastaa Ulkoministeriön alueosastot

Päivitetty 24.5.2015

Takaisin ylös