Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 350 000
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet

Korkotukiluotot

Korkotukiluotoilla tuetaan kehitysmaiden kehitystä vahvistamalla niiden kapasiteettia suomalaisen teknologian ja osaamisen avulla. Tukea voidaan myöntää alhaisen tulotason ja alhaisen keskitulotason maihin. Korkotuet ovat osa Suomen julkista kehitysapua.

Suomen kehityspoliittisessa toimenpideohjelmassa vuodelta 2012 linjataan, että korkotukiluottoinstrumenttia korvaavia uusia yhteistyömuotoja kehitetään. Kehitystyö tehdään yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa. Korkotukiluotot korvataan uudella kehitysyhteistyön instrumentilla, jota valmistellaan voimassa olevan korkotukilain puitteissa. Siirtymäkauden aikana ulkoministeriö ei ota käsittelyyn uusia hankehakemuksia, vaan keskittyy valmistelussa olevien hankkeiden käsittelyyn.

Tuen periaatteet

Korkotukiluottojen myöntämistä säätelee laki kehitysmaihin myönnettävistä korkotukiluotoista (1114/2000) sekä valtioneuvoston asetus (1253/2000). Korkotukipolitiikka, instrumentin kehittäminen sekä hankkeiden hallinto hoidetaan ulkoministeriön kehityspoliittisella osastolla.

Useimmiten korkotukiluottohankkeet ovat julkisen sektorin hankkeita. Tukimuodon käyttö on erityisen keskeistä siirtymävaiheen maissa, joissa ollaan siirtymässä kehitysyhteistyöstä taloudelliseen yhteistyöhön. Korkotukiluottoja ei myönnetä OECD:n kehitysapukomitean DAC:n määritelmän mukaisille vähiten kehittyneille maille eikä korkeasti velkaantuneille niin sanotuille HIPC-maille.  

Korkotukiluottohankkeiden tulee olla taloudellisesti, yhteiskunnallisesti ja ympäristöllisesti kestäviä ja yhteensopivia kohdemaan omien kehitysohjelmien kanssa. Kehitysyhteistyön yhtenäistämisellä halutaan välttää päällekkäisyyksiä ja tukea kohdemaan voimavaroja kehitysyhteistyöhankkeilla, jotka täydentävät tosiaan.

Hankkeiden tulee tuottaa kohdemaan käyttöön suomalaista erityisosaamista. Korkotukilain edellyttämä merkittävä suomalainen intressi ja suomalainen lisäarvo toteutuvat 50 prosentin kotimaisuusasteella.

Korkotukiluoton käyttö keskitetään ympäristö- ja infrastruktuuri-investointeihin, erityisesti ilmasto- ja energiahankkeisiin. Hankkeiden omistajuus on aina kohdemaassa ja hankinnat tehdään kohdemaan lainsäädännön mukaisesti.

Korkotukiluottojärjestelmä on viejävetoinen, ja lainamuotoinen yhteistyömuoto vahvistaa kohdemaan omistajuutta. Järjestelmä on vastaanottajamaalle edullinen. Korkotukiluottoihin täytyy liittyä vähintään 35 prosentin lahja-aste.

Kumppanimaiden viranomaisten kanssa on tehty aiesopimuksia, joilla pyritään estämään epärehelliset keinot ja väärinkäytökset hankkeissa. Tämän lisäksi viejä sekä luottolaitos antavat Finnveralle OECD-konsensuksen mukaisen vakuuden olla käyttämättä epärehellisiä keinoja hankkeen yhteydessä.

Miten toimitaan?

Viejä tai luottolaitos toimittaa Finnveralle ostajaluottotakuun hakemukset. Hakemukset ja tietoa ostajaluottotakuusta on saatavilla Finnveran verkkosivuilla.

Ulkoministeriö arvioi hankkeiden toteutettavuuden, valvoo hankintamenettelyä ja tekee päätöksen korkotuen myöntämisestä. Finnvera takaa luottoon liittyvät riskit.

Luoton myöntäjänä voivat toimia suomalaiset tai muut Euroopan talousalueella toimiluvan saaneet luottolaitokset. Luottojen myöntämisessä noudatetaan OECD:n vientiluottokonsensuksen periaatteita. Niiden mukaan luottoja voidaan myöntää hankkeille, jotka ovat liiketaloudellisesti kannattamattomia.

Liiketaloudellinen kannattamattomuus tarkoittaa sitä, ettei luotonsaaja saa itse hankkeen myötä niin paljoa tuloja, että voisi maksaa kaupallisten luottojen ehtojen mukaiset kulut. Kannattamattomuus voi tarkoittaa myös sitä, ettei hankkeen rahoittamiseksi ole saatavana kaupallista rahoitusta.

Tästä periaatteesta voidaan poiketa pienissä teollisissa hankkeissa, joiden kauppasumma ei ylitä SDR 2 miljoonaa. (SDR  on Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n luoma varantoväline ja reservivaluutta.)

Takaisin ylös