Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 350 000
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet

Pohjoismainen yhteistyö

Pohjoismainen yhteistyö sisältää nykyisin lähes kaikki poliittiset alueet vero- ja turvallisuusasioista kulttuurikysymyksiin. Yhteistyötä tehdään sekä virallisten organisaatioiden kautta että epävirallisesti, esimerkiksi kansalaisjärjestötasolla. Ulkoministeriössä koordinoidaan hallitustenvälistä pohjoismaista yhteistyötä.

Pohjoismaisella yhteistyöllä on takanaan jo yli 60 vuotta siitä, kun Pohjoismaiden Neuvosto perustettiin vuonna 1952. Vuosien varrella yhteistyö on kehittynyt ja kokenut rakennemuutoksia. Kuva: Johannes Jansson/Norden.org
Pohjoismaisella yhteistyöllä on takanaan jo yli 60 vuotta siitä, kun Pohjoismaiden Neuvosto perustettiin vuonna 1952. Vuosien varrella yhteistyö on kehittynyt ja kokenut rakennemuutoksia. Kuva: Johannes Jansson/Norden.org

Pohjoismaisessa yhteistyössä ovat mukana kaikki viisi Pohjoismaata – Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska – sekä kolme itsehallintoaluetta – Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti. Viime vuosina yhteistyötä on lisätty myös Baltian maiden kanssa.

Pohjoismaita yhdistävät yhteinen historia, samankaltainen kulttuuri ja yhteiskuntajärjestelmä sekä pohjoismaiset kielet. Pohjoismainen malli rakentuu pitkälti perinteelle, jossa vallitsevat vahva oikeusvaltioperiaate, kansanliikkeiden ja kansalaisjärjestöjen aktiivisuus, sananvapaus, tasa-arvo, yhteisvastuullisuus ja luonnonläheisyys.

Pohjoismaisen yhteistyön sihteeristö toimii ulkoasiainministeriössä

Ulkoasiainministeriössä toimii Pohjoismaisen yhteistyön sihteeristö (PYS), joka on osa Eurooppa-osastoa. Se avustaa pääministeriä ja pohjoismaista yhteistyöministeriä johtamaan Suomen hallituksen toimintaa PMN:ssa sekä koordinoi pohjoismaista yhteistyötä valtionhallinnon piirissä. PYS:n päällikkö toimii Suomen edustajana Pohjoismaiden yhteistyökomiteassa.

Muissa ministeriöissä ministereitä avustavat pohjoismaisesta yhteistyöstä vastaavat virkamiehet. 

Yhteistyö on tuonut onnistumisia

Pohjoismaista yhteistyötä voidaan luonnehtia onnistuneeksi. Pohjoismaat ovat usealla tasolla olleet edelläkävijöitä ja saavuttaneet tuloksia, joihin Euroopan unioni ei vielä ole päässyt.

Yhteistyön tärkeimpiin saavutuksiin kuuluvat pohjoismainen passivapaus, joka otettiin käyttöön 1950-luvun alussa, yhteiset työmarkkinat (1954), kielisopimus (1981) ja sosiaaliturvasopimus (1982).

Tavoitteena on tehdä Pohjolasta yhtenäinen alue, jolla yksittäisen kansalaisen on helppo liikkua. Hänen on voitava vapaasti opiskella ja työskennellä Pohjoismaiden rajojen yli menettämättä ansaitsemiaan etuja tai joutumatta maksamaan kaksinkertaista veroa. Lisäksi hänen on saatava palvelua omalla äidinkielellään. Tähän tavoitteeseen pyritään edelleen jatkamalla jäljellä olevien rajaesteiden poistamista.

Virallista pohjoismaista yhteistyötä

Tärkeimmät viralliset pohjoismaisen yhteistyön toimielimet ovat vuonna 1952 perustettu Pohjoismaiden neuvosto (PN) ja vuonna 1971 perustettu Pohjoismaiden ministerineuvosto (PMN). 

Yhteistyön perustana on pohjoismaiden välinen yhteistyösopimus eli Helsingin sopimus (1962), jota on muutettu useita kertoja, viimeksi syyskuussa 1995.

Muita yhteispohjoismaisia sopimuksia on kuutisenkymmentä. Näitä ovat esimerkiksi passivapaussopimus (1954), kulttuurisopimus (1971), ympäristösuojelusopimus(1974), sopimus kunnallisesta yhteistyöstä yli rajojen (1977), kielisopimus (1987), sopimus yhteisistä työmarkkinoista (1982), sosiaaliturvasopimus (1981) sosiaalipalvelusopimus (1994) ja korkeakoulusopimus (1997). 

Yhteispohjoismaiset laitokset

Pohjoismaiseen yhteistyöhön kuuluvat olennaisesti myös yhteispohjoismaiset laitokset, joita on noin 20 eri pohjoismaissa.

Suomessa sijaitsevat Pohjoismaiden investointipankki, Pohjoismaidenprojektivientirahasto, Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö, Pohjoismaidenkehitysrahasto ja Pohjoismaiden kulttuuripiste Kulturkontakt Nord Suomenlinnassa ja Pohjoismaisen hyvinvointikeskuksen NVC:n Suomen haaratoimisto.

Pohjoismaiden investointipankki NIB on Pohjoismaiden ministerineuvoston perustama ja sen jäsenyys on laajentunut kattamaan Baltian maat Viron, Latvian ja Liettuan.

Pohjola-Norden yhdistykset toteuttavat alueellisten alayhdistystensä ja tiedotuspisteidensä kautta pohjoismaista kansalaisyhteistyötä ja Haloo Pohjola neuvontaa rajaesteistä.

pdfVuosikertomus pohjoismaisesta yhteistyöstä 2014

pdfVuosikertomus pohjoismaisesta yhteistyöstä 2013

Takaisin ylös