Afrikan jättiläinen investoi digi- ja vihreään siirtymään
Nigeria hakee digitalisaatiosta vauhtia öljyriippuvaisen talouden monipuolistamiseen ja tuotannon ja palveluiden tehostamiseen kaikilla aloilla. Kumppaneiksi etsitään myös ulkomaisia investoijia. Mittavat investoinnit ovat tarpeen myös energiasektorilla, jossa tavoitteena on hiilineutraalius vuoteen 2060 mennessä. Suomalaisille ratkaisuille on kysyntää myös mm. koulutuksessa, terveydenhuollossa ja kiertotaloudessa.
Nigeria on Afrikan suurin talous ja ylivoimaisesti suurin markkina. Lagos on mantereen merkittävimpiä liiketoiminnan keskuksia, Afrikan start up -pääkaupunki ja portti koko alueen markkinoille. Nigerian markkinapotentiaali on koko maailman mitassakin valtava: maan yli 200 miljoonan väestön odotetaan lähes kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Vaikka suuri osa väestöstä elää köyhyydessä, on maassa myös kasvava keskiluokka, miljoonia ostovoimaisia kuluttajia ja valtava kysyntä näille markkinoille sopiville kulutushyödykkeille.
Suomalaisyrityksille suurimpia mahdollisuuksia tarjoavat ICT-, energia-, koulutus- ja terveyssektorit. Digitalisaatio on keskeisessä asemassa hallituksen pyrkiessä monipuolistamaan edelleen vahvasti öljystä riippuvaista taloutta. Kansallisessa strategiassa digitalisaatio nähdään keinona kriittisten sektorien tehostamiseksi energiasta koulutukseen, terveydenhuoltoon ja maatalouteen. Kunnianhimoiset tietoyhteiskunta- ja digitaloustavoitteet vaativat jatkossakin mittavia investointeja myös verkkoinfrastruktuuriin.
Energiasektori on Nigerian teollisen ja talouskehityksen pahin pullonkaula ja uudistustarpeet ovat valtavat. Maakaasulla on päärooli ylimenokauden energianlähteenä ja ilmastotavoitteiden täyttämisessä. Samaan aikaan tavoitteena on myös merkittävä energiantuotannon lisääminen. Käynnissä olevat uudistukset avaavat uusia mahdollisuuksia niin energian tuotannossa ja varastoinnissa kuin sähköverkkojen uusimisessakin. Erityisen suurta kysyntää on suomalaisella kaasuvoimalaitoksiin, bioenergiaan ja älyverkkoratkaisuihin liittyvällä osaamisella.
Koulutuksessa kysyntää on digitaalisille ratkaisuille, tuotteille ja palveluille. Ammatillisen koulutuksen kehittämiselle on samoin suuri tarve, mutta ongelmana on usein julkisen sektorin rahoituksen puute. E-terveys on kasvava sektori, joka tarjoaa uusia mahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille. Muita potentiaalisia aloja ovat kiertotalous ja jätehuolto sekä mm. elintarviketuotanto, mukaan lukien prosessointi ja pakkaus.
Suomen vienti Nigeriaan on mittavaan potentiaaliin nähden vielä vähäistä. Suurin kynnys kasvulle on tähän saakka ollut Nigerian vaikeaksi mielletty liiketoimintaympäristö. Tähän ongelmaan on Nigerian syksyllä 2023 aloittanut uusi hallitus nyt tarttumassa ilmeisen tosissaan. Maassa jo vuosia menestyksekkäästi toimineet suomalaisyritykset todistavat myös osaltaan, että riskit ovat hallittavissa huolellisella valmistautumisella.
Leena Pylvänäinen, suurlähettiläs, Suomen suurlähetystö, Abuja