Etelä-Korea: markkinamahdollisuudet suomalaisyrityksille
MAA-ANALYYSI: ETELÄ-KOREA
Maidemme suhteet ovat erinomaiset. Vuosi 2023 oli suhteidemme erityisvuosi; diplomaattisuhteet täyttivät 50 vuotta. Uudet teknologiat, vihreä siirtymä ja digitalisaatio nousivat entistäkin selvemmin keskeisimmäksi maiden välisten suhteiden liimaksi.
Suomen uusi hallitus nosti Etelä-Korean maaksi, johon tullaan panostamaan lisääntyvässä määrin. Maailman johtavaan talouskymmenikköön kuuluvan ja samat arvot jakavan maan kanssa tavoitellaan strategisempaa kumppanuutta.
Geopolitiikka jatkaa merkityksensä kasvattamista liiketoimintaan keskeisesti vaikuttavana lähtökohtana – korostetusti Korean niemimaalla. Etelä-Korean liittouma Yhdysvaltojen kanssa on syventynyt kuluneen vuoden aikana. Myös Japanin kanssa on löytynyt uudenlaista yhteistä pelitilaa.
Etelä-Korea ei voi laskea naapureidensa varaan. Kiina kiristi aiemmin korealaisten urean saantia. Nyt sama asia on nostanut päätään. Edellisestä kerrasta ei välttämättä vielä opittu. Tarjontaketjujen monipuolistamiseen täytyy ottaa uusi kierros. Kiina on kuitenkin edelleen Etelä-Korean suurin kauppakumppani.
Suomen NATO-jäsenyys on tehnyt Suomesta uudella tavalla entistäkin mielenkiintoisemman kumppanin Etelä-Korealle. Erityisesti yhteistyö kriittisen teknologian alueella on saanut lisäpainoarvoa.
Ensi vuonna Korean kauppataseen uskotaan kolmen vuoden jälkeen osoittavan ylijäämää. Loppuvuodesta Korean talous eri mittareilla mitattuna on osoittanut selkeää piristymistä. Ennuste inflaatiolle on ensi vuonna eurooppalaisittain kohtuullinen; 2,5 - 3,5 %. BKT:n kasvu jää tänä vuonna 1,4 %:iin ja ensi vuonna reiluun 2 prosenttiin.
Autoteollisuus on jatkanut vahvaa kulkuaan; tänä vuonna maan lasketaan tuottavan noin 2 miljoonaa autoa. Laivanrakennus on maailman huippuluokkaa ja menestyy. Puolijohteet vetävät Korean vientiteollisuutta kaikkein kirkkaimmin ja niiden kehittämiseen myös panostetaan. Sekä kvantti-että avaruusteknologia, vety ja metaverse perinteisen IT:n rinnalla tarjoavat osaajille ja innovoijille tilaisuuksia. Suomen tarjoamat hiilineutraalisuus ja halpa sähkö herättävät kiinnostusta.
Makrotaloudessa kotitalouksien velka nousi Etelä-Koreassa vuoden 2020 loppupuoliskolla yli 100 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tämä suuntaus on jatkunut. Asialla on merkittävä vaikutus kokonaistalouteen, jossa voimakas kuluttajakysyntä on perinteisesti ollut Etelä-Korean talouden vahvuuksia.
Ikääntyvä väestö on merkittävä haaste taloudelle ja tuottavuudelle. Vuoteen 2072 mennessä lasketaan yli 65 vuotiaiden osuuden ylittävän puolet väestöstä. Samalla yhden tai kahden hengen taloudet muodostavat Etelä-Koreassa jo lähes 65% kaikista talouksista.
Teksti: Pekka Metso, Suomen suurlähettiläs, Etelä-Korea
30.12.2023