Rahaliiton paperihäät: euro täytti yhden vuoden Kroatiassa
Tammikuun 1. päivä 2024 tuli tasan vuosi täyteen siitä, kun Kroatiasta tuli Euroopan unionin 20. euromaa. Operatiiviset yhteisvaluuttavalmistelut Kroatia aloitti liityttyään Euroopan valuuttakurssimekanismi ERM II:n jäseneksi kesällä 2020 eli keskellä koronapandemiaa ja vain muutama kuukausi Zagrebin maanjäristyksen jälkeen. Euro otettiin käyttöön historiallisen korkean inflaation, energiakriisin ja Euroopan keskuspankin rahapolitiikan kiristyssyklin saattelemana. Kaikesta huolimatta Kroatian talous on jatkanut kasvuaan euroalueen keskiarvoa nopeammin.
Kroatia on ollut jo useita vuosia hyvin "euroistunut" maa. Asuntojen, autojen ja majoituspalvelujen hinnat oli totuttu ilmaisemaan euroissa jo siitä lähtien, kun Yhdysvaltain dollarin ohella maailmanvaluuttana pidetty Saksan markka vaihtui euroon. Pankkilainoista 99 prosenttia oli jo vuosia ennen rahaliiton jäsenyyttä eurosidonnaisia. Euro auttoi kroatialaisia siirtymään käteisestä korttimaksuihin: liikenteessä olevan käteisvaluutan määrä tippui euron käyttöönoton myötä peräti 60 prosenttia.
Euro otettiin käyttöön historiallisen korkean inflaation (13,1% joulukuussa 2022) ja Euroopan keskuspankin (EKP) rahapolitiikan kiristyssyklin saattelemana. Tästä huolimatta Kroatian keskuspankin, Eurostatin ja EKP:n analyysien perusteella euron käyttöönotolla on ollut vain lievä vaikutus (korkeintaan 0,4 prosenttiyksikköä) hintojennousuun. Euron eittämättä myönteisin lopputulema Kroatialle on ollut valuuttariskin poistuminen, mikä tehnee maasta jatkossa nykyistä houkuttelevamman liiketoiminta- ja investointikohteen. Muut suotuisat seuraukset liittyvät muun muassa alhaisimpiin korkoihin ja lainanottokustannuksiin, markkinariskipreemion alenemiseen sekä entistä parempaan talouskriisien ja -shokkien sietokykyyn. Kaikki tämä vaikuttaa tietysti myös kroatialaisyritysten kilpailukykyyn.
Kroatian kansantalouden tila
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ennustaa Kroatialle tänä vuonna euroalueen keskiarvoa nopeampaa 2,6 prosentin kasvua (vrt. euroalue 0,9%; Suomi 1,0%). Saksan supistuneen talouskasvun mahdolliset vaikutukset Kroatian talouteen eivät ole vielä nähtävissä. Kroatia saa vauhtia kasvulle ja investoinneille niin elpymisvälineen kuin vuoden 2020 maanjäristysten tuhojen korjaamiseen myönnettyjen EU-tukien kautta. Kroatia on tällä hetkellä EU:n nettosaaja kuitaten EU-budjetista 13,5 miljardia euroa enemmän kuin se sinne maksaa. Lisäksi turismituloilla (yli 14 miljardia euroa vuonna 2023) saadaan sesonki toisensa jälkeen paikattua paitsi valtionkassaa myös monen kotitalouden budjettiaukkoja. Aikavälillä 2016-2023 kotitalouksien todellinen ostovoima on kasvanut lähes 25 prosenttia, joskin eurooppalaisessa (Eurostat) vertailussa kroatialaisten ostovoima edelleen 37 prosenttia EU:n keskitasoa heikompi. ILO-standardin mukainen työttömyysaste oli viime joulukuussa 6,4 prosenttia.
Kasvun jarruja Kroatiassa ovat pieni säästämisaste, riippuvuus tuonnista, jatkuvasti kasvavat terveydenhuolto- ja sosiaalimenot, vanheneva väestö, julkishallinnon jäykkyys, työvoimapula ja jossain määrin korruptiokin: kansainvälisessä Transparency Internationalin vertailussa EU-maista Kroatian takana ovat vain Kreikka, Romania, Bulgaria ja Unkari. Työperäisen maahanmuuton ennakoimattomuus ja työvoiman liikkuvuus taas tuovat haasteita monille työnantajille. Kroatia myönsi vuonna 2023 yli 170 000 työlupaa, kun vastaava luku viisi vuotta aikaisemmin oli hädin tuskin 26 000.
Tänmä vuonna kroatialaiset pääsevät äänestämään kolme kertaa: europarlamentti-, parlamentti- ja presidentinvaalissa. Suuren vaalivuoden poliittisesti kiperin talouteen liittyvä haaste tulee olemaan avokätisistä energiakriisiin liittyvistä tukitoimista (hintakatot, veronalennukset) luopuminen.
Teksti: Laura Stojic, Suomen suurlähetystö Zagreb