Ruanda tarjoaa suomalaisyrityksille toimivan liiketoimintaympäristön

Ruanda pyrkii aktiivisesti houkuttelemaan ulkomaalaisia yrityksiä maahan. Hallinto on panostanut maan liiketoimintaympäristön parantamiseen ja digitalisaatioon, joka näkyy maan sijoittumisessa Afrikan kärkeen liiketoimintaympäristöä mittaavissa vertailuissa sekä vahvassa talouskasvussa. Maa tarjoaa suomalaisyrityksille poliittisesti vakaan toimintaympäristön ja mahdollisuuksia monilla eri sektoreilla.

Ruanda on panostanut voimakkaasti ulkomaisten yritysten houkutteluun ja pyrkii alueelliseksi logistiseksi ja markkinahubiksi. Ruandassa toimii Rwanda Development Board, jonka tehtävänä on mm. ylläpitää toimivaa liiketoimintaympäristöä sekä tukea yrityksiä ja investointeja. Ruanda on sijoittunut erittäin hyvin Maailmanpankin Ease of Doing Business –vertailussa, jossa se oli vuonna 2020 sijalla 38 (korkeammalla kuin osa EU-maista) ja toisella sijalla Afrikassa. Ruandassa on panostettu etenkin yrityksen aloittamiseen liittyvän byrokratian helpottamiseen ja digitaalisiin palveluihin. Ruandan korruptioindeksiluvut (TI) ovat olleet globaalia keskiarvoa paremmat, ja se on sijalla 49/180, mikä on Afrikan 4. paras. Ruanda on 2000-luvulta lähtien presidentti Kagamen johtamana pysynyt vakaana maana ja seuraavat presidenttivaalit järjestetään heinäkuussa 2024.

Ruandan talouskasvu on ollut voimakasta, runsaat 7 %, useamman vuoden ajan ja tämä kasvuvauhti odotetaan jatkuvan tänäkin vuonna (WB). Julkinen velka-aste ja inflaatio ovat pysyneet kohtuullisina. Ruanda on suhteellisen pieni markkina, jossa on kuitenkin paljon potentiaalia. Sillä on suuri kuivasatama, ja hallitus suunnittelee lentoliikenteen merkittävää vilkastuttamista. Ruanda on myös Afrikan suurimpia konferenssi- ja messujärjestäjiä. Pääkaupunki Kigalissa on aktiivinen start up –keskittymä ja Kigali Special Economic Zonella on tuotantoa autoista, matkapuhelimista ja lääkkeistä vaateteollisuuteen.

Suomen ja Ruandan väliset poliittiset ja taloudelliset suhteet ovat viimeisten vuosien aikana tiivistyneet. Ruanda ei ole Suomen kahdenvälisen kehitysyhteistyön kohdemaa, mutta yhteistyö kiertotaloudessa, meteorologian alalla ja kaivannaisalalla jatkuu tiiviinä ja yhteistoiminta opetusalalla syvenee. Ruanda haluaa jatkaa yhteistyön tiivistämistä mm. terveyden, opetuksen, kaivannaisalan ja informaatioteknologian aloilla. Opetusalan digitalisaatio on Ruandalle erityinen painopiste ja maahan halutaan parhaat Edutech-sovellukset käyttöön.

Energia- ja kiertotaloussektoreilla löytyy suomalaisyrityksille mahdollisuuksia mm. energiantuotanto, -jakelu ja –varastointilaitteiden osalta. Ruanda on toiminut maailman kiertotalousfoorumin isäntänä ja sillä on kiinnostusta suomalaisia kiertotalousratkaisuja kohtaan.  Maa- ja metsätaloussektori on Ruandalle tärkeä sektori, joka työllistää 70 % väestöstä ja muodostaa yli 30 % maan BKTsta. Tavoitteenaan on modernisoida maataloutta, lisätä maataloustuotteiden jalostusarvoa ja kasvattaa vientiä. Tämän saavuttamiseksi tarvitaan mm. teknologiaa, koulutusta, laitteita, kestäviä pakkausratkaisuja sekä toimivia kylmäketjuja. Tässä on suomalaisyrityksille mahdollisuuksia. Metsäsektorilla on myös kysyntää kestävästä puunkorjuu ja –jalostusosaamisesta ja –laitteista. Yli 30 % maan pinta-alasta on metsää. Kaivannaissektori muodostaa Ruandalle merkittävän vientisektorin. Ruanda kuuluu maailman suurimpiin tina-wolframi-tantaali mineraalien tuottajiin ja sillä on myös merkittäviä kulta- ja nikkelivarantoja. Suomalaisyrityksille tämä tarjoaa mahdollisuuksia mm. geokemian alalla. Ruandan tavoitteet digitalisaatiosektorilla tarjoaa myös suomalaisyrityksille mahdollisuuksia. 

Suomella on kunniakonsulaatti Kigalissa, mikä laajentaa palveluvalikoimaa suomalaisyrityksille.   Ruandassa toimii myös aktiivinen eurooppalainen kauppakamari, European Business Chamber (EUBC), jonka puoleen suomalaiset yritykset voivat kääntyä.

Teksti: Theresa Zitting, Suomen suurlähettiläs Tansaniassa, sivuakkreditointimaana Ruanda