Rauhanprosessi luo vakautta Mosambikiin
Pitkästä sisällissodasta kärsineessä Mosambikissa allekirjoitettiin tuorein rauhansopimus vuonna 2019. Suomi on tukenut sopimuksen jälkeistä aseistariisuntaa ja aseistettujen joukkojen palauttamista siviilielämään. Rauhanprosessin avulla on onnistuttu sulkemaan kaikki Renamo-taistelijoiden leirit ja kotiutettu 5 200 taistelijaa.
Entisille taistelijoille on hankittu perustarpeita kuten henkilöpaperit, pankkitili, puhelin, vaatteita ja kodintarvikkeita. Lisäksi heidän paluutaan siviilielämään on edistetty korkeintaan vuoden mittaisella rahallisella avustuksella ja tuella, jonka avulla he voivat jälleen kiinnittyä työelämään.
Tausta
Mosambikin hallituspuolue Frelimo ja oppositiopuolue Renamo ovat olleet jumissa toistuvissa keskinäisissä konfliktitilanteissa siitä lähtien, kun maa itsenäistyi vuonna 1975. Vuonna 2019 solmitun rauhansopimuksen uskotaan viimein lopettaneen väkivaltaisten konliktien kierteen.
Rauhansopimuksen toimeenpano ja pitkäaikaisen konfliktin saattaminen päätökseen on tärkeää Mosambikin vakauden kannalta, mutta myös siksi, että maan hallitus kykenisi vastaamaan Pohjois-Mosambikin Cabo Delgadon alueella vuonna 2017 alkaneisiin islamistihyökkäyksiin.
Suomen kehitysyhteistyön vaikutus
YK:n projektipalveluiden toimisto UNOPS hallinnoi rauhanrahastoa, jonka kautta kansainvälinen yhteisö on voinut tukea pysyvää rauhaa ja ehkäistä vihollisuuksien uudelleenpuhkeamista Frelimon ja Renamon välillä. Rahasto tukee myös sotilaiden aseistariisuntaa ja kotiuttamista.
Suomi on tukenut rauhanrahastoa vuosina 2020–2022 yhteensä 1,4 miljoonalla eurolla. Rahaston tukijoihin ovat kuuluneet Suomen lisäksi Alankomaat, Botswana, Britannia, Euroopan unioni, Irlanti, Kanada, Norja, Ruotsi, Saksa ja Sveitsi.