Kohtaavatko tavoitteet ja todellisuus järjestöjen viestintähankkeissa? Yhteensä 92 järjestöä sai ulkoministeriöltä tukea viestintä- ja kehityskasvatushankkeisiin vuonna 2007. Loppuraporttien perusteella järjestöt saavuttivat asettamansa tavoitteet yli 80 prosentissa hankkeista.
Järjestöjen hankesuunnitelmien ja loppuraporttien vertailu kertoo siitä, että onnistuneen viestintähankkeen rakentaminen ei ole aina helppoa. Hyväkin hankeidea voi jäädä torsoksi, jos suunniteltua kohderyhmää ei tavoiteta, tai jos tuotetut laadukkaat tiedotusmateriaalit jäävät hyödyntämättä käytännössä. Yksi tapa lisätä vaikuttavuutta on rakentaa kampanjatyyppinen hanke useasta palasesta. Ne voivat olla pieniä tai suuria.
Esimerkki toimivasta hankkeesta on WWF:n Suomen rahaston laaja viestintäkampanja, jonka teemana on Sademetsän sankarit. Ministeriö tuki hanketta 30 000 eurolla vuonna 2007. Viestintäkoordinaattori Suvi Huttusen mukaan kampanjalla halutaan muistuttaa suomalaisia sademetsien suojelun tarpeesta ja merkityksestä.
WWF julkaisi hankkeessaan raportit palmuöljyn ja pihvilihan tuotannon vaikutuksista sademetsiin sekä Sademetsä kotonasi - kuluta harkiten -kuluttajaoppaan. Internetsivuille tuotettiin uusi sademetsäosio. Hankkeeseen kuuluu myös Kuukauden sankariteko -kampanja, jolla haastettiin suomalaiset sademetsien sankareiksi tekemään tekoja, jotka turvaavat sademetsien tulevaisuuden.
Sankaritekokampanjalla WWF on halunnut aktivoida erityisesti nuoria tekemällä yhteistyötä Irc-gallerian kanssa. Kuukauden sankareita haettiin mm. valokuva- ja videokilpailuissa. Yhtenä sankaritekona oli suunnitella kierrätysmateriaaleista trendikäs asukokonaisuus. Galleriaan perustettiin Sademetsien sankarit -yhteisö, jossa kilpailujen voittajat äänestettiin ja julkistettiin.
"Yhteistyö Irc-gallerian kanssa toimi hyvin. Nuoret ovat haasteellinen kohderyhmä, mutta ovat kuitenkin innostuneet yllättävän hyvin sankaritekohaasteista", Huttunen kertoo. Sankaritekokampanja jatkuu edelleen WWF:n omilla verkkosivuilla.
Arjet kohtasivat onnistuneesti Joensuussa
Onnistuneelle hankkeelle ei ole olemassa yhtä ainoaa reseptiä. Yleisötapahtumien haasteena on mielenkiintoisen sisällön ideoiminen. Joensuun kehitysmaakauppayhdistys onnistui siinä.
Yhdistys järjesti toukokuussa 2007 Reilun kaupan markkinat. Ulkoministeriö tuki hanketta 20 000 eurolla. Pohjois-Karjalassa kehitysyhteistyötapahtumat eivät ole jokapäiväinen - tai edes jokavuotinen - juttu. Kävijämäärä, yli 3500 henkeä, ylittikin järjestäjien odotukset. Tapahtumaa koordinoineen Laura Hokkasen mukaan onnistumisia olivat myös tapahtuman näkyvyys ja iloinen ilme alueen medioissa.
Arjet kohtaavat -teemalla yhdistys toi esiin etelän ja pohjoisen käsityöläisten arjen eroja ja yhtäläisyyksiä. Reilusta kaupasta puhuttaessa huomio keskittyy usein tuotteisiin itse tekijöiden sijaan. Joensuussa esiteltiin reilua käsityöläisyyttä intialaisten nahka- ja saippuakäsityöläisten työnäytöksissä. Arjet todella kohtasivat, kun paikalla oli myös samojen alojen suomalaisia käsityöläisiä antamassa työnäytöksiä.
Jälkikäteen ajateltuna teema oli Hokkasen mukaan loistava valinta. "Suomalaisten ja kehitysmaatuottajien välinen ristiriita hälveni. Työnäytöksissä nähtiin, että käsityöläiset kaikkialla maailmassa ovat samassa asemassa. He haluavat elättää itsensä kädentaidoillaan", Hokkanen toteaa.
Järjestelyissä auttoi yli 40 vapaaehtoista. Heidän ansiostaan tapahtuman oheen saatiin rakennettua runsaasti oheisohjelmaa. Joensuussa järjestettiin muun muassa epäreilu jalkapallo-ottelu, kokkisota, intialainen bollywood-tanssikurssi ja Reilut jamit -iltatapahtuma.
Hokkasen mielestä haasteellisinta tapahtuman järjestelyissä oli vapaaehtoisten rekrytointi ja koordinoiminen."Ihmisistä on mukavaa osallistua, kun pääsee tekemään jotain konkreettista. Ongelmana on se, että ihmiset pystyvät sitoutumaan vasta viime tingassa", Hokkanen pohtii. Hokkasen vinkki muille tapahtumanjärjestäjille on, että vapaaehtoisille tulee jäädä tarpeeksi keveä olo mukaantulosta.
Teksti: Anne Kauranen
Päivitetty 8.9.2008