Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 350 000
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet
Mediakatsaukset, 14.8.2009

Norjalaisdebattia suomalaisten maahanmuuttajien kveenikulttuurista

Aftenposten kuvaa kveenikulttuurista ja kveenin kielestä Norjassa käytävää keskustelua. Norjan valtio on myöntänyt yhä enemmän varoja kveenin kielen ja kulttuurin tukemiseen sen jälkeen, kun kveenit määriteltiin kansalliseksi vähemmistöksi Norjassa ja kveenin kieli vähemmistökieleksi.  Artikkelissa puhutaan kveenikulttuurin kukoistuksesta. Toisaalta on tahoja jotka kiistävät erillisen kveenikulttuurin tai kveenin kielen olemassaolon

Onko heitä?

Aftenposten julkaisi 23. heinäkuuta artikkelin kveeneistä otsikolla Finnes de eller finnes de ikke? Kveenit saivat Norjassa vuonna 1999 virallisen vähemmistöaseman Norjan liityttyä Euroopan neuvoston vähemmistöpuitesopimukseen. Artikkelin kirjoittaja toteaa, että nyt voidaan puhua kveenikulttuurin kukoistuksesta. Esimerkkeinä hän mainitsee muun muassa Finnmarkissa kesän aikana järjestettävän kveenifestivaalin, Oslossa keväällä avatun valokuvanäyttely kveeneistä, Norjan televisiossa jo kahteen otteeseen näytetyn dokumentin kveenikirjailijasta sekä Oslossa hiljattain järjestetyn konferenssin kveenikulttuurista.  Lisäksi työ- ja integraatioministeriö myönsi hiljattain 1,2 miljoonaa Norjan kruunua kveenihankkeisiin.

Virallisesta asemasta ja kulttuurin kukoistuksesta huolimatta osa suomalaisten maahanmuuttajien jälkeläisistä kuitenkin kiistelee kveenikulttuurin olemassaolosta. Artikkelissa tuodaan esiin, että joidenkin mielestä erillistä kveenikulttuuria ei ole ja joidenkin mielestä kveenikäsite on haukkumasana. Toisten mielestä on taas selvää, että kveenikulttuuria on ja halu sen vaalimiseen ja elvyttämiseen on voimakas.  

"Kveeni on haukkumasana"

Artikkelissa haastateltu norjalais-suomalaisen etujärjestön (Norsk-Finsk Intresseorgan) johtaja Stig Thuv kiistää kveeniläisyyden. Kyseisen etujärjestön tehtävänä on "pysäyttää viranomaisten harjoittama "kveenisointi", joka kohdistuu norjalais-suomalaisiin, suomen kieleen sekä näiden historiaan ja kulttuuriin".  Etujärjestön näkemyksen mukaan ei ole olemassa erityistä kveenikulttuuria tai kveenin kieltä. Kveenit on määritelty osaksi suojeltua vähemmistöä, vaikka sitä ei Thuven mukaan toivottu. Hän sanoo kveeni-käsitteen olevan asiaankuulumaton.

"Sitä paitsi kveeni on haukkumasana, jota vastaan ihmiset ovat taistelleet pitkään", Thuv katsoo. Hänen mukaan suurin osa heistä, joita kutsutaan kveeneiksi, on vahvasti nimitystä vastaan. Suurin osa pitää itseään norjalaisina eikä täten tunne samaistuvansa kveeniläiseen kulttuuriin tai identiteettiin, hän toteaa.

"On selvää, että kveenejä on"

Työ- ja integraatioministeriön valtiosihteeri Raimo Valle on Thuven väitteistä täysin eri mieltä. Hänen mukaan ei ole epäilystäkään, etteikö olisi kveenejä: "On selvää, että Norjassa on kveenejä ja kveenikulttuuria, sillä muutenhan kveenejä ei olisi koskaan otettu mukaan, kun konventio hyväksyttiin." Vallesta on ymmärrettävää, että on henkilöitä, joiden mielestä ei pitäisi olla kveenejä koskevaa politiikkaa ja heidät jätetään luonnollisesti tämän politiikan ulkopuolelle.  

Tromsøn yliopiston historian professori Einar Niemi toteaa artikkelissa, että suomalaisten maahanmuuttajien nimityksestä on aina käyty keskustelua. Niemen mielestä etnisyys on joissain määrin häilyvää. Ennen moni on uskonut kulttuurin olevan pysyvää. On kuitenkin tärkeää muistaa, että myös kveenit ovat kansana ajan mittaan muuttuneet.

Kveenin kieli tunnustettiin viralliseksi kieleksi vuonna 2005. Tätä ennen kveenin kieltä pidettiin suomen kielen murteena, lehti kirjoittaa. Tromsøn yliopistossa voi nykyään opiskella kveenin kieltä sekä kveenikulttuuria ja kirjallisuutta. Artikkelissa kerrotaan, että kveeneille suunnatut julkiset varat ovat lisääntyneet merkittävästi kveenin kielen tunnustuksen jälkeen. Thuv ja norjalais-suomalainen etujärjestö eivät ymmärrä rahankäyttöä. Thuv väittää, että kveenikulttuuri ja kveenin kieli ovat tekemällä tehtyjä, eikä kveenin kieltä käytetä kansanryhmässä, johon kieli on tarkoitettu.

Ruijan kveeniliiton johtaja Rune Sundelin toivoo aktiivista kveenipolitiikkaa eikä pelkää Thuven ja norjalais-suomalaisen etujärjestön vastarintaa: "Kyse on muutamasta henkilöstä, jotka aiheuttavat meteliä."  Sundelin painottaa, että ihmiset saavat itse päättää, haluavatko tulla määritellyksi osaksi  kansallista vähemmistöä, kveeniksi.  

"Olen tehnyt tämän kanssa työtä yli 20 vuotta, enkä ole koskaan törmännyt alle 40-vuotiaaseen henkilöön, joka ei haluaisi tulla kutsutuksi kveeniksi", jatkaa Sundelin. Hän kuitenkin kunnioittaa heitä, jotka eivät halua tulla määritellyksi kveeniksi. Sundelin sanoo liiton olevan tyytyväinen niin kauan kuin nuoret ovat mukana tukemassa asiaa.

Artikkelissa kerrotaan myös nuorten suhtautumisesta kveeniläisyyten. Kveenien nuorisoverkoston johtaja Katriina Pedersen uskoo, että suurin osa nuorista kveeneistä suhtautuu myönteisesti kveeniläiseen identiteettiin. Hänen mielestään kveenin kulttuuriselle herätykselle on sijaa. Pedersen toteaa, että kveeni-käsitettä ongelmallisena pitävät ovat vähemmistössä ja ovat vanhemmista sukupolvista, mutta suurin osa nuorista on mielellään kveenejä. Pedersen kertoo nuorisoverkoston tavoitteeksi saada yhä enemmän ihmisiä suhtautumaan positiivisemmin kveeniläisyyteensä sekä korostamaan kulttuurista perintöä

Aftenposten kertoo, että soitettuaan työ- ja integraatioministeriöön kysyäkseen kveenipolitiikasta  puheluun vastannut henkilö ei tienyt, mikä on kveeni. Valtiosihteeri Valle uskoo, että vastaavaa ei tule tapahtumaan enää sen jälkeen, kun kveeneistä opettaminen on tullut osa norjalaisten koulujen opetussuunnitelmaa. Vallen mukaan kansalliset vähemmistöt eivät ole kovin hyvin tunnettuja, mutta hän painottaa, että vähemmistöistä tiedottaminen on osa hallituksen ajamaa koulutushanketta.

Stig Thuv ja norjalais-suomalainen etujärjestö aikovat kuitenkin jatkaa valtion kveenipolitiikan vastustamista. "Suomalaisten maahanmuuttajien jälkeläisten 'kveenisointi' hyödyttää ainoastaan pientä kansanryhmää. Rahat käytetään hyödyttömään tutkimukseen ja suuresti arveluttavaan identiteetin rakentamiseen. Tämä on kansan verorahojen tuhlausta", katsoo Thuv.     

Suomen murre vai oma kieli?

Myös NRK:n Sámi Radio nosti kveenikysymyksen esiin 30. heinäkuuta. Saamelaiskäräjien entinen presidentti Pekka Aikio katsoo, että kveenit eivät ole alkuperäiskansa. Hän pitää myös kveenin kieltä suomenkielisten murteena, eikä omana kielenä. "Suomeksi kutsutaan kveenin kieltä peräpohjolan murteeksi. Se ei ole oma kieli, vaan kielen pohjana on suomen kieli. Ihmiset, jotka käyttävät kieltä ovat suomenkielisiä ja Suomessahan on myös monta erilaista murretta. Siksi kveenin kieli ei ole alkuperäiskieli", toteaa Aikio.  

Aftenpostenin artikkelissa julkaistiin myös lyhyt tietoisku kveeneistä. Artikkelissa kerrotaan, että kveeni-nimitystä käytetään suomalaisten maahanmuuttajien jälkeläisistä. Lisäksi artikkelissa todetaan, että kukaan ei tarkalleen tiedä, kuinka kauan Norjassa on ollut kveenejä. Valtiosihteeri Raimo Vallen mukaan on yleistä määritellä kveenit noin sadan vuoden ajanjaksoon. Myöskään kveenien tarkasta lukumäärästä ei ole tietoa, mutta Norjan valtion mukaan heitä on 10 000 - 15 000.

Päivitetty 14.8.2009

Takaisin ylös