Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 350 000
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet
Puheet, 16.4.2010

Ministeri Väyrysen puhe Elinkeinoelämän keskusliiton suomalais-venäläisessä yritysfoorumissa

Elinkeinoelämän keskusliiton suomalais-venäläinen yritysfoorumi: Modernisaatio-, innovaatio- ja pk-sektori talousyhteistyössä
Helsinki 14.4.2010

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen puheenvuoro

Muutosvarauksin

Arvoisa kollega ministeri Nabiullina, hyvät yritysfoorumin osanottajat

Olen erittäin iloinen siitä, että on ollut mahdollista järjestää Suomen ja Venäjän talouskomission kokouksen yhteydessä tapaaminen yritysten edustajien kanssa. Olemme kollegani, ministeri Nabiullinan kanssa olleet samaa mieltä, että talouskomission toimintaa on syytä tuoda lähemmäksi yrityksiä, jotka talouselämän toiminnasta konkreettisesti vastaavat. Kiitän Elinkeinoelämän keskusliittoa, hallituksen puheenjohtaja Tammista ja toimitusjohtaja Fagernäsiä siitä, että teillä on ollut mahdollisuus vastata tämän yritysfoorumin järjestämisestä. Laaja ja arvovaltainen osanottajajoukko osoittaa, että foorumi on nähty tarpeelliseksi ja toivon, että tästä yritystapaamisesta tulee pysyvä tapahtuma talouskomission kokousten yhteyteen.

Hyvät kuulijat,

Kansallisten rajojen yli tapahtuva kaupankäynti ja sen volyymin kasvu on jo itse asiassa vuosisatoja jatkunut trendi maailman taloushistoriassa. Eurooppalaisesta näkökulmasta voisi todeta, että suuri osa maailmaa ”löydettiin” eli tuli tietoisuuteemme kaupankäynnin ansiosta. Tässä mielessä globalisaatio ei ole uusi asia. Maailman kauppajärjestö WTO:n arvion mukaan kansainvälisen kaupan keskimääräinen kasvu on päättyneellä vuosikymmenellä ollut vuositasolla noin 6 %.

Kaupankäynnin uskotaan kasvavan jatkossakin, mikä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki jatkuisi kuten ennen. Jo varsin lyhyt katsaus viimevuosien taloushistoriaan osoittaa, että juuri mikään ei ole tähänkään asti jatkunut kuten ennen. Globaalitalouden painopisteen siirtyminen kohti itää, ennen kaikkea Kiinaan ja Intiaan, on hämmästyttävän nopeasti tapahtunut tosiasia, jonka voimallisuus tuli varmasti useimmille suurena yllätyksenä.

Yllätyksenä, ainakin suurelle enemmistölle, tuli myös toissa vuonna kärjistynyt globaali talouskriisi, josta olemme vasta vähitellen toipumassa. Kriisissä, joka jätti syvät jälkensä, oli poikkeuksellista sen laajuus ja syvyys. Juuri mikään maailman kolkka ei siitä säästynyt, mikä sekin on yksi osoitus taloutemme globalisoitumisesta.

Maailmantaloudessa jatkuvaa on siis vain alituinen muutos. Siitä on tullut globaalin talousjärjestelmän tunnusomainen piirre. Tähän on tottuminen. Muutosta, joka tapahtuu koko ajan ja väistämättä, ei ole mielekästä yrittää vastustaa. Järkevämpää on pyrkiä sopeutumaan, ja etsiä keinoja, joiden avulla muutoksesta voi hyötyä. Toimimalla ennakkoluulottomasti ja aktiivisesti tämä on varmasti mahdollista.

Pärjätäksemme maailmantaloudessa meidän on kuitenkin niin Suomessa kuin Venäjällä oltava valmiita jatkuvaan muutokseen. Luutuneista rakenteista ja asenteista on päästävä eroon. Ratkaisevan tärkeää on huolehtia osaamisesta ja siihen perustuvasta innovatiivisuudesta sekä julkisen sektorin muita toimintoja tukevasta roolista Jälkimmäisellä tarkoitan korkealaatuista koulutusta sekä koulutuksen ja tuotannon mielekästä yhteensovittamista. Osaamisesta huolehtiminen tarkoittaa konkreettisesti esimerkiksi sitä, että meidän on vähintäänkin kyettävä suunnittelemaan kiinnostavia tuotteita ja palveluita, vaikka tuotanto tai muu operatiivinen toiminta tapahtuisi ainakin osittain muualla.

Talouskriisissä vältyttiin totaaliselta romahdukselta, mutta talouskehityksen suuntaa ja keinoja vaikuttaa siihen pohditaan nyt kaikkialla. Uskon, että tulevaisuudessa menestykseen vaaditaan yhä enemmän strategista ketteryyttä ja avarakatseisuutta. Tarvitaan myös valppautta erilaisten yhteistyökoalitioiden löytämiseen, koska nopeasykkeisessä maailmassa menestystä on yhä vaikeampi saavuttaa yksin tai vain kansallisin toimin. Kansainvälinen yhteistyö ja verkottuminen ovat edellytyksiä menestykselle. Tämä pätee niin yrityksiin kuin valtioihin; kukaan ei enää pärjää käpertymällä itseensä.

Pidän tärkeänä, että suomalaiset ja venäläiset yritykset etsivät aktiivisesti yhteistyömahdollisuuksia eri sektoreilla. Olen vakuuttunut siitä, että esimerkiksi teknologiayhteistyössä, energiasektorilla tai innovaatiotoiminnassa on paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia. Esimerkiksi laivanrakennusteollisuus on ala, jossa uskon olevan erittäin paljon yhteistyöpotentiaalia. Venäjällä käynnistetty uuden sukupolven jäänmurtajan suunnittelu on esimerkki suurhankkeesta, johon uskoisin suomalais-venäläisen yhteistyön soveltuvan hyvin. Laivanrakennusteollisuus on ala, jossa maidemme välinen yhteistyö on perinteisestikin ollut mittavaa ja tuloksellista. Näin voi olla jatkossakin.

On tietenkin tärkeää, että Suomen ja Venäjän taloudellisessa yhteistyössä myös PK-sektorin yritykset olisivat entistä vahvemmin mukana. Tosin on todettava, että esimerkiksi Pietarissa ja muualla Luoteis-Venäjällä suomalaiset pk-yritykset ovat jo perinteisesti olleet varsin hyvin edustettuina. Arvioiden mukaan Venäjälle on etabloitunut useita satoja suomalaisia yrityksiä, niin pieniä kuin suuria.

On luonnollista, että Suomea lähellä sijaitsevilla Venäjän alueilla sekä Moskovassa suomalaisyritysten läsnäolo on ollut erityisen voimakasta. Niin kaupan kuin investointienkin osalta suomalaisyritysten kiinnostus on kuitenkin viime vuosina koko ajan suuntautunut entistä useammille alueille. Uskon tämän trendin jatkuvan. Toivon, että voin omalta osaltani olla tukemassa tällaista kehitystä Venäjän eri alueille suomalaisen yritysvaltuuskunnan kanssa tekemieni matkojen kautta. Ainakin tänä vuonna saadut kokemukset Kazanista ja Novosibirskista ovat olleet hyvin positiivisia. Toivon toki, että jo lähitulevaisuudessa kaupallisen toiminnan suunta kulkisi myös toiseen suuntaan ja saisimme Suomeen huomattavasti nykyistä enemmän venäläisyrityksiä ja venäläisinvestointeja.

Kuten aiemmin sanomastanikin käy ilmi, globaaliin maailmantalouteen liittyy monenlaisia haasteita. Sitäkin enemmän siihen liittyy mahdollisuuksia, jos taloutta kyetään oikealla tavalla hallinnoimaan. Keskeisessä asemassa ovat yhteiset pelisäännöt ja niiden noudattaminen. Maailman kauppajärjestö WTO:n kautta tapahtunut kaupan vapauttaminen on mahdollistanut sekä raaka-aineiden, komponenttien että lopputuotteiden aiempaa helpomman liikkumisen rajojen yli. Helpottunut markkinoillepääsy, madaltuneet ulkotullit, sääntelyn yhdenmukaistaminen sekä syrjivien menettelyjen poistaminen ovat WTO:n tuomia suuria etuja, jotka ovat kiistattomasti lisänneet maailmantalouden dynamiikkaa. Viimeistään nyt, kun globaalista talouskriisistä ollaan vähitellen selviämässä, olisi välttämätöntä purkaa suojatoimia, joita eri puolilla maailmaa otettiin käyttöön kriisin vaikutusten lieventämiseksi. Maailmantalous ei ole koskaan lähtenyt nousuun protektionistisin toimin.

Venäjä on WTO-jäsenyysprosessissaan pitkällä. Työtä ei ole vielä saatu päätökseen, mutta avoimia neuvottelukysymyksiä ei ole enää monta ja toivon todella, että vielä ratkaisemattomissa kysymyksissä pystyttäisiin etenemään nopeasti, jotta pitkään jatkunut neuvotteluprosessi saataisiin vihdoinkin päätettyä. Olen vakuuttunut, että WTO-jäsenyys olisi omiaan lisäämään venäläisyritysten kansainvälistymistä ja kansainvälistä verkottumista ja sitä kautta parantamaan niiden kansainvälistä kilpailukykyä.

Arvoisat kuulijat,

Haluaisin lopuksi sanoa vielä muutaman sanan metsäsektorista.

Yksi väylä, jonka kautta myös metsäsektorilla on mahdollista parantaa Suomen ja Venäjän elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteistyöedellytyksiä, on maidemme välillä tehtävä lähialueyhteistyö. Maa- ja metsätalous on ollut prioriteettisektorien joukossa lähialueyhteistyön alusta asti. Tämä on luonnollista, onhan metsäsektori molemmille maille erittäin tärkeä tuotannonala, jossa yhteistyön hyödyt ovat ilmeiset. Lähialueyhteistyössä metsäyhteistyön painopisteitä ovat olleet mm. metsänuudistaminen, korjuuteknologian kehittäminen, metsäalan opettajien koulutus sekä metsähallinnon uudistaminen. Pidän tällaista toimintaa edelleen hyvin tärkeänä osana Suomen ja Venäjän välisessä metsäsektorin yhteistyössä. Esimerkiksi metsäalan yrittäjien kouluttaminen on toimintaa, jolle uskoisin olevan selvästi tilausta. Olemme myös valmistelemassa yhteistyötä suomalaisen Metsäakatemia –ohjelman toteuttamiseksi myös Venäjällä.

Olemme myös yhteisten haasteiden edessä luonnonolosuhteiden suosiessa tuotannon kasvattamista eteläisellä pallonpuoliskolla. Olisikin tärkeää, että metsäsektorille saataisiin mahdollisimman pian "työrauha", jotta käytännön toimet nykyisen metsäteollisuuden kapasiteetin säilyttämiseksi ja uuden perustamiseksi täällä pohjoisessa voitaisiin aloittaa. Venäjän WTO-jäsenyys antaisi hyvän perustan tälle työlle. Käytännön toimien tasolla tulisi tavoitella sekä raaka-aineiden että lopputuotteiden mahdollisimman vapaata liikkumista Venäjän ja EU:n välillä, jotta taloudelliset toimijat pääsisivät esteettömästi solmimaan kauppaa ja investointeja koskevia yhteistyöhankkeita.

Arvoisa ministeri Nabiullina, hyvät naiset ja herrat,

Toivon, että tämän foorumin puheenvuorot ja keskustelut antavat hyviä lisäeväitä Suomen ja Venäjän elinkeinoelämän edustajien ja viranomaisten yhteistyön edelleenkehittämiselle ja ratkaisujen etsimiselle ongelmallisiin asioihin. Siksikin on toivottavaa, että kun Venäjä seuraavan kerran järjestää talouskomission kokouksen, niin voimme sen yhteydessä järjestää myös vastaavanlaisen yritystapahtuman.

Kiitos huomiostanne.

Päivitetty 16.4.2010

Takaisin ylös