Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet
Uutiset, 23.7.2010

Kun kesäaikaa Suomessa ensi kertaa pohdittiin 1922

Suomi on noudattanut kesäaikaa vuodesta 1981, mutta asiaa pohdittiin ulkoministeriön johdolla jo ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Pohjolan lyhyiden kesäöiden vuoksi uudistuksessa ei kuitenkaan nähty Suomelle mitään hyötyä, ja epäiltiinpä myös uudistusidean perustuvan vain eurooppalaisten suurkaupunkien myöhään kukkuvien ihmisten elämänrytmeihin.

Kesäaika keksittiin Saksassa 1915. Ensimmäisen maailmansodan aikana energiasta oli pula ja ylimääräinen valoisa tunti kesäiltaisin pienensi energialaskua. Useat Keski-Euroopan maat seurasivat Saksan esimerkkiä. Kellojen viisarien siirtäminen ei sujunut nurinoitta, ja sodan jälkeen monet maat luopuivat kesäajan käytöstä.

Sivistyneen maailman tavoille?

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen perustetun Kansainliiton pääsihteeri Eric Drummond lähetti 7. heinäkuuta 1922 kirjeen Suomen ulkoministerille Carl Enckellille. Siinä pääsihteeri kertoi, että Kansainliitto selvitti parhaillaan Euroopan valtioilta, aikoivatko ne siirtyä kesäaikaan tai jos se oli jo käytössä, oliko sitä tarkoitus jatkaa. Drummond pyysi Suomen hallitukselta vastausta, oliko Suomi siirtymässä kesäaikaan ja - myönteisessä tapauksessa - oliko Suomi valmis solmimaan kansainvälisen sopimuksen kesäajan käyttöönotosta.

Kolme viikkoa myöhemmin ulkoministeriö pyysi asiasta lausuntoa Maatalousministeriön alaiselta Meteorologiselta toimikunnalta. Toimikunnan mielestä kesä-ajan käyttöönotto oli ensisijaisesti kansantaloudellinen kysymys. Tosin Pohjois-Euroopassa energiasäästö oli valoisien kesäoiden vuoksi vähäistä, mutta keväällä ja syksyllä toimikunta katsoi kesäajasta olevan Suomessakin hyötyä. Varsinkin maatalousväestö ottaisi uudistuksen varmasti iloisena vastaan, sillä maataloudessa oli toimikunnan tietojen mukaan kehitys mennyt siihen suuntaan, että kesäisin työt aloitettiin aikaisemmin. Suomen pitäisi ehdottomasti noudattaa "yhdenmukaisuutta muun sivistyneen maailman kanssa" ja siirtyä kesäaikaan, jos muutkin niin tekivät, lopetti Meteorologinen toimikunta oman lausuntonsa.

Virastot ennustivat käytännön ongelmia

Ulkoministeriö ei tyytynyt tähän, vaan pyysi lausuntoa asiasta myös oikeus-, kulkulaitosten ja yleisten töiden sekä kauppa- ja teollisuusministeriöltä. Oikeusministeriöllä ei ollut mitään kesä-ajan käyttöönottamista vastaan, mutta se muistutti, että mahdollinen kansainvälinen sopimus vaatisi Suomessa eduskunnan hyväksymisen tullakseen voimaan, koska lainsäädännössä oli paljon aikaa koskevia säädöksiä.

Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö lähetti lausuntopyynnön kolmelle alaiselleen keskusvirastolle. Lennätinlaitoksen lyhyessä vastauksessa todettiin, ettei se ollut suunnitellut ottavansa omalla hallinnonalallaan moista uudistusta käyttöön. Postihallitus puolestaan asettui selkeästi kielteiselle kannalle. Sen mielestä Suomen kesä oli niin valoisa, ettei uudistuksesta ollut mitään hyötyä.

Rautatiehallitus taas kertoi törmänneensä kysymykseen jo muutaman kerran laitoksen edustajien osallistuttua eurooppalaisiin aikataulukonferensseihin. Kellojen siirtäminen kaksi kertaa vuodessa oli koettu niin hankalaksi, että siitä oli aina luovuttu. Varsinkin kansainväliselle liikenteelle olisi rautatiehallituksen mukaan tullut uudistuksen myötä paljon ongelmia.

Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön vastauksessa todettiin yhteenvetona, ettei kesäajan käyttöönottoa pidetty sen alaisissa virastoissa tarpeellisena.

Yhtä penseästi suhtautuivat hankkeeseen kauppa- ja teollisuusministeriön alaiset virastot. Kauppa- ja teollisuushallituksen mukaan Suomen yleinen etu ei vaatinut muutosta. Teknillisen Korkeakoulun mielestä Suomen kesät olivat tarpeeksi valoisia ja sitä paitsi Suomi oli niin syrjässä, ettei täällä ollut alkuunkaan välttämätöntä seurata Keski-Euroopan maiden esimerkkiä. Jos kansainvälinen sopimus kuitenkin saataisiin aikaan, olisi Suomen parempi mennä mukaan. Merenkulkuhallitus ei nähnyt uudistuksessa mitään järkeä.

Urbaania hömpötystä

Kaikkein kriittisimmin hankkeeseen suhtautui Merentutkimuslaitos. Se korosti vastauksessaan sitä, että 1900-luvun yhteiskunnallinen elämä ja tieteellinen työ vaativat tarkkaa, erehdyksiä ja virhemahdollisuuksia minimoivaa järjestelmää. "Tarkkuus on parhaiten saavutettavissa mahdollisimman yksinkertaisella, johdonmukaisella ja siis mahdollisimman vähän vaihtelevalla menetelmällä."

Suomi oli juuri omaksunut viralliseksi ajakseen Greenwichin (+2 tuntia) ajan, mikä oli Merentutkimuslaitoksen mukaan erinomainen asia. Sitä vastoin koko kesäaika-idea oli sen mielestä käsittämätön ja perustui sille, että suurkaupunkien elämänrytmi oli tullut yhä myöhäisemmäksi. Ihmiset valvoivat puolilleöin, joten kesäajan käyttöönotolla yritettiin säästää valaistuksessa. Suomen ei kuitenkaan missään nimessä ollut syytä mennä mukaan moisiin uusiin kotkotuksiin.

Kauppa- ja teollisuusministeriön vastauksessa kesäajan käyttöönottoa ei kannatettu, mutta sille jätettiin takaportti. Jos kansainvälinen sopimus saataisiin aikaan, Suomen olisi seurattava muiden maiden esimerkkiä.

Ulkoministeriö vastasi Kansainliiton pääsihteerille 18. lokakuuta. Alkukohteliaisuuksien jälkeen vastauksessa todettiin, että Suomi ei aikonut siirtyä kesäaikaan. Kesäyöt olivat lyhyet ja koska kesällä työt aloitettiin yleensä aikaisemmin, ei uudistuksesta olisi Suomelle mitään hyötyä. Niinpä Suomen hallitus ei aikonut edes esitellä asiaa eduskunnalle, jonka päätös myönteisessä tapauksessa olisi tarvittu.

Myös muut Euroopan maat suhtautuivat penseästi hankkeeseen, joten Kansainliitto ei saanut aikaiseksi yhteistä sopimusta kesäajasta. Päinvastoin nekin maat, joissa se oli käytössä, luopuivat siitä 1920-luvulla.

Sota ja energiakriisi ajankohtaistivat kesäajan

Kaksikymmentä vuotta myöhemmin Suomi oli kypsä kokeilemaan kesäaikaa. Sotakesän 1942 kokemukset eivät kuitenkaan rohkaisseet uudistamaan sitä. Euroopassakin palattiin sotavuosien (1939-1945) jälkeen normaaliaikaan, kunnes 1970-luvun energiakriisi sai Keski-Euroopan maat ottamaan kesäajan pysyvästi käyttöön.

Suomi siirtyi kesäaikaan vasta 1981, mutta on sen jälkeen sitä nurinoitta noudattanut. Nykyään kaikissa EU-maissa kesäaika aloitetaan ja lopetetaan samaan aikaan. Viisareita käännetään maaliskuun ja lokakuun viimeisinä sunnuntaina tunnilla juhannukseen päin.

Jussi Pekkarinen
Kirjoittaja toimii tutkijana ulkoministeriössä


 

Tämä dokumentti

Päivitetty 23.7.2010

Takaisin ylös