Käymäläseura Huussi kehittää kuivakäymälöitä yhteistyössä ammattikorkeakoulujen kanssa

Ulkoministeriö tukee vuonna 2010 Käymäläseura Huussi ry:n kuivasanitaatiohankkeita Sambiassa ja Swasimaassa yhteensä 170 000 eurolla.

”Käymäläseura on hoitanut hankkeiden raportoinnin mallikkaasti ja ajallaan”, sanoo ylitarkastaja Minna Hares ulkoministeriön kansalaisjärjestöyksiköstä. Hän seuraa muun muassa Käymäläseura Huussin hankkeita.

Tuki on osa ulkoministeriön myöntämiä valtionavustuksia suomalaisten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle.   Tänä vuonna ulkoministeriö tukee kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötä kaikkiaan 83,7 miljoonalla eurolla. Kehitysyhteistyöhön osallistuu pari sataa suomalaista järjestöä.

Käymälöitä Sambian kyliin ja köyhille asuinalueille

Sambian kuivasanitaatiohankkeesta hyötyvät Luansoben-Luankulin maaseudun 10 000 asukasta 11 kylässä. Käymäläseuran yhteistyökumppanina on maaseudun kehitystyöhön perehtynyt Kaloko Trust -järjestö. Pääpaino vuosina 2009–2010 on kyläläisten omaehtoisessa rakentamisessa. Asiantuntija-apua antavat Tampereen ja Hämeen ammattikorkeakoulut, joiden opiskelijat osallistuvat tausta- ja seurantaselvitysten tekemiseen. Kehitysyhteistyöhanke käynnistyi vuonna 2006.

Mallikäymälät ovat osa kehitysyhteistyöhanketta. Kuvan käymälä on Madimban asuinalueelta. Kuva: Käymäläseura Huussi ry.

Käymäläseura Huussin toinen hanke Sambiassa tavoittaa noin 6 000 asukasta maan pääkaupungissa Lusakassa köyhällä asuinalueella. Hallitsemattomasti kasvavalla slummialueella puutteellinen sanitaatio saastuttaa pohjaveden ja vaarantaa ihmisten terveyden. Kuivakäymälähanke on osa laajaa alueen kehittämisohjelmaa. Sen pitkän tähtäimen tavoitteena on kehittää ekokylämalli yhdessä paikallisen kumppanin, asukkaiden ja kaupungin kanssa.

Slummin sanitaatio kuntoon Swasimaassa

Käymäläseura toteuttaa Mbabanen kaupungissa Swasimaassa vuonna 2007 käynnistynyttä hanketta yhdessä Turun ammattikorkeakoulun (TUAK) kestävän kehityksen linjan kanssa. Slummialueen sanitaatiota parannetaan koulutuksen ja kuivakäymälöiden rakentamisen avulla. Niiden rakentamisessa etsitään uusia ja paikallisiin olosuhteisiin soveltuvia, kohtuuhintaisia ratkaisuja. Kompostoidun jätteen hyödyntäminen kotipuutarhoissa on osa koulutusta. TUAK on mukana pitkäaikaisessa yhteistyössä Swasimaassa suomalaisten kuntien kehitysyhteistyöohjelman kautta.

Vuosittain 2–4 ammattikorkeakoulun opiskelijaa osallistuu toteutukseen tekemällä selvityksiä, kouluttamalla sambialaisia ja kehittämällä käymälöitä. 

Vesihuolto ja sanitaatio ovat suomalaisen kehitysyhteistyöosaamisen vahvoja alueita.

Kansalaisyhteiskuntalinjaus ohjaa työtä

Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötä ohjaa tuore kehityspoliittinen kansalaisyhteiskuntalinjaus. Kehitysyhteistyötukea voivat saada hakuhetkellä vähintään kaksi vuotta yhdistysrekisterissä olleet, oikeustoimikelpoiset ja voittoa tavoittelemattomat yhdistykset tai säätiöt. Niillä täytyy olla riittävästi asiantuntemusta kehitysyhteistyön tekemiseen ja tuen hallinnointiin.

Lisätietoja antaa ylitarkastaja Minna Hares, puh. (09) 16 056 241, sähköposti muotoa etunimi.sukunimi@formin.fi.

Lisää aiheesta

• Vesi-insinööri miettii elinkaarta (Formin.finland.fi 12.11.2010)
• Rahan ja tiedon puute pahentavat kehitysmaiden vessapulaa (Global.finland.fi 18.8.2009)