Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 350 000
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet

Evaluointiraportti 2011:5: Junior Professional Officer Programme

pdfEvaluation report 2011:5 (PDF, 6,2 Mt, 136 s.; korjattu versio)

ISBN 978-951-724-966-9 (painotuote)
ISBN 978-951-724-967-6 (pdf)
ISSN 1235-7618

Tekijät: Pamela White, Maaria Seppänen, Päivi Ahonen 

Evaluoinnin tarkoituksena on tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi Suomen apulaisasiantuntijaohjelman edelleen kehittämiseksi. Ohjelmaa tarkasteltiin kehitysyhteistyön instrumenttina. Lisäksi tutkittiin Suomen ulkoministeriön ohjelmalle asettamien tavoitteiden saavuttamista, sekä ohjelman hallintoa ja hallintokäytäntöjä. Evaluoinnin tuli tuottaa suosituksia ohjelman eri komponenttien edelleen kehittämiseksi.

Työn aikana haastateltiin ulkoministeriön, vastaanottavien kansainvälisten järjestöjen sekä ulkoistettuja toimintoja hoitavien organisaatioiden edustajia sekä nykyisiä ja entisiä apulaisasiantuntijoita. Viimeksi mainituille lähetettiin kirjallinen kysely. Lisäksi tehtiin asiakirja-aineistoanalyysi.

Suomi on eräs suurimmista apulaisasiantuntijaohjelman rahoittajista ja asiantuntijalukumäärän suhteen suurin Pohjoismaista. Ohjelma toimii tehokkaasti sekä suhteellisen tuloksellisesti, mutta pitkän tähtäimen vaikutus on heikko, koska järjestöissä jatkavien suomalaisten määrä on alhainen.

Yksilöinä apulaisasiantuntijat kokevat antavansa tärkeän panoksen järjestöissä ja edistävänsä työllään kehityksen vuosituhattavoitteita sekä Suomen kehityspolitiikan päämääriä. Kehitysyhteistyön asiantuntijoiden kouluttajana ohjelma on erittäin tuloksellinen. 83 % kyselyyn vastanneista raportoi olleensa tekemisissä kehityksen ja kansainvälisen kehitysyhteistyön kanssa jossakin vaiheessa tehtäväkautensa jälkeen.

Suositukset

Evaluointi antaa useita suosituksia: Kansainvälisten järjestöjen palveluksessa jatkavien suomalaisten määrään voidaan vaikuttaa siten, että asetetaan selkeät tavoitteet ohjelmalle ja tukitoimet tavoitteiden saavuttamiseksi. Myös ulkoministeriön ja apulaisasiantuntijoiden välistä yhteydenpitoa ja tiedonvaihtoa on kehitettävä.

Laatua tulisi painottaa enemmän kuin määrää. Apulaisasiantuntijoiden myöhempää urakehitystä voitaisiin myös tukea sopivin keinoin.

Avainsanat: apulaisasiantuntijaohjelma, evaluointi, monenkeskinen, Suomi, kehitys

Tämä dokumentti

Päivitetty 9.12.2013

Takaisin ylös