Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 350 000
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet
Mediakatsaukset, 3.2.2012

Tarja Halosen erikoishaastattelu Viron televisiolle sai erittäin myönteisen vastaanoton

Presidentti Tarja Halonen kävi jäähyväisvierailullaan Virossa 30. tammikuuta. Työvierailulla hän tapasi presidentti Toomas Hendrik Ilveksen ja Riigikogun puhenaisen Ene Ergman. Presidenttien yhteisen tiedotustilaisuuden lisäksi Halonen antoi erikoishaastattelun Viron yleisradioyhtiön suositulle ja perinteikkäälle keskusteluohjelmalle Kahekõne (Kaksinpuhelu). 40 minuuttisessa haastattelussa Halonen muisteli aikaansa presidenttinä, kertoi näkemyksiään maidemme välisestä kanssakäymisestä, kommentoi Venäjä-suhteita sekä historiaa. Lämminhenkistä haastattelua siteerattiin laaajasti muualla Viron lehdistössä. Maanantainen vierailu oli Halosen 18:s presidenttinä.

Viron television Kahekõne-ohjelma esitetään torstaisin parhaaseen katseluaikaan kello 20 ennen illan pääuutislähetystä. Suomen Tallinnan-suurlähetystö sopi Tarja Halosen haastattelun sopimaan vierailun ohjelmaan. Halonen on tähän mennessä korkea-arvoisin Kahekõne-ohjelman haastateltava. Toimittaja oli Janar Filippov, joka on Bonnier-palkittu tutkiva journalisti. Välitön palaute haastattelusta oli erittäin myönteistä. Halosta kuvattiin miellyttäväksi ja kiinnostavaksi Viron ystäväksi.

”Yhdistämällä luovuutenne ja tietonne teknologiasta voitte menestyä paremmin kuin Suomi”

Halonen kehui haastattelussa virolaista luovuutta ja uskoo, että siinä piilee Viron menestyksen siemen. "Meihin suomalaisiin verrattuna te virolaiset olette olleet paljon menestyksekkäämpiä monissa kansainvälisissä kulttuuritapahtumissa", Halonen sanoi. "Kun yhdistätte sen, mitä tiedätte uudesta teknologiasta, koulutuksen arvostamisen sekä kaiken luovuutenne, voitte saavuttaa paljon enemmän kuin sen mitä meillä on."

Haastattelussa sivuttiin myös Nokiaa. Halonen alleviivasi, että tärkeämpää kuin yhden suuren menestystarinan löytyminen olisi kokonaisen yritysverkoston luominen, minkä sisällä syötettäisiin työtä ja tilauksia toinen toiselle.

Venäjä-suhteet

Toimittaja kysyi odotetusti myös Halosen Suomen ja Viron erilaisista Venäjä-suhteista. ”Olen aina sanonut, että me (Suomi ja Venäjä) olemme tottuneet olemaan naapurit. Te (Viro) olitte ”talon sisällä”, se on eri asia. Teillä on toisenlaiset muistot, aika on toinen, 60 vuotta ei ole vielä kulunut. Venäläiset tunsivat jotain muuta silloin, kun te vapauduitte. Meillä (Suomella ja Venäjällä) oli vain sota, olimme kaksi itsenäistä valtiota – suuri ja pieni. Kumpikaan ei olisi sitä sotaa voinut voittaa, me menetimme osan maastamme. Meilläkin kesti kauan, ennen kuin opimme elämään uudelleen naapureina.”

Halonen painotti, että Viron kannattaa muistaa olevansa Euroopassa ja Natossa. ”Ette ole ainoastaan itsenäinen valtio, vaan myös osa länsieurooppalaista perhettä.” ”Venäläisetkin ovat ymmärtäneet, että ei kannata elää pelkästään nostalgiassa, muistaen Venäjän imperiumia tai Neuvostoliittoa. Nyt heidän pitäisi rakentaa oma valtio. Ainakin toivon niin.”

Toimittaja kysyi, tekikö Viro virheen, kun se antautui Neuvostoliitolle 70 vuotta sitten. ”En usko, että niin voi sanoa... Historia antaa vain yhden vastauksen. (...) Me emme voi muuttaa historiaa. On parempi elää nykyhetkessä ja ajatella tulevaisuutta.”

Virolaiset Suomessa

Haloselta tiedusteltiin myös sitä, minkälainen maine virolaisilla on Suomessa. Toimittaja nosti esille tuoreen tilaston, jonka mukaan kahdeksan prosenttia viime vuonna Suomessa tehdyistä rikoksista oli virolaisten tekosia. Halonen rauhoitteli toimittajaa vertaamalla tilannetta kolmenkymmenen vuoden takaiseen Ruotsiin, jossa lehdet kirjoittivat suomalaisten maahanmuuttajien rötöksistä isoin otsikoin.

"Tunnemme tilanteen hyvin. Maahanmuuttajilla on suurempi riski joutua vaikeuksiin." "Yleisemmällä tasolla puhuttaessa virolaiset ovat tervetulleita naapureita." Halonen rohkaisi Suomessa työskenteleviä virolaisia liittymään ammattiyhdistyksiin.

Presidenttiyden huippuhetket ja pettymykset

Presidenttiytensä huippuhetkiksi Halonen nimesi entisten itäblokin maiden EU-jäsenyyden, mitä hän kuvasi "isoksi paukuksi". Toiseksi tärkeäksi hetkekseen Halonen mainitsi YK:n Millenium-huippukokouksen, jossa jäsenmaat sopivat, että seuraava vuosituhat olisi parempi kuin edellinen.

Pettymyksenä Halonen piti sitä, että hän ei onnistunut saamaan Suomessa voimaan alkuperäis- ja heimokansoja koskevaa ILO-sopimusta, joka olisi taannut saamelaisille maaoikeudet. "Tietysti haluaisin, että Lähi-idän kriisiin löytyisi ratkaisu, mutta siihen saattaa mennä vielä enemmän aikaa kuin seuraavat kuusi vuotta."

Vierailun muu uutisointi

Presidentti Halosen Viron-jäähyväisvierailu nousi odotetusti päivän ykkösuutiseksi kaikissa tiedotusvälineissä vierailupäivänä 30. tammikuuta. Internetin uutisportaalit julkaisivat kuvia hymyilevästä Halosesta ja presidentti Toomas Hendrik Ilveksestä.

Viron television uutislähetyksessä Halonen sanoi, että Suomen presidentin vaihtuminen ei tarkoita sitä, että hyvinvointivaltio olisi kriisissä. Hän muistutti, että sekä Sauli Niinistö että Pekka Haavisto ovat puoltaneet hyvinvointivaltion säilyttämistä. Halonen sanoi, että vaalien teema on ollut osaltaan tasa-arvo, josta esimerkkinä on Haaviston seksuaalinen suuntautuminen.

Postimees-lehti julkaisi seuraavana päivänä jutun otsikolla ”Halonen: Rakastan Viron kansaa ja Viron maata”. Halonen sanoi jutussa, että Viron ja Suomen väliset suhteet ovat erinomaiset ja välillä tunteikkaat. Jutussa muistutettiin, että 12 vuotta kestäneellä presidenttikaudelle Tarja Halonen on vieraillut Virossa 18 kertaa. Niistä kuusi oli virallisia vierailuita.

Päivitetty 16.2.2012

Takaisin ylös