Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 350 000
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet
Artikkelit ja kolumnit, 30.3.2012

Nicaragua: Arvoketju voi olla enemmän kuin osiensa summa

Arvoketjuja kehittämällä voidaan muuttaa ketjussa mukanaolevat tasa-arvoisemmiksi, kasvattaa tuotteen arvoa ja luoda uusia toimeentulomahdollisuuksien. Kumppanuusjärjestö Solidaarisuus on avaa ja kehittää arvoketjuja Nicaraguassa.

Arvoketju tarkoittaa jonkin hyödykkeen vaiheittaista jalostumista raaka-aineesta valmiiksi tuotteeksi.

Ulkoministeriön kumppanuusjärjestö Solidaarisuuden ohjelmatyö Nicaraguassa keskittyy arvoketjujen avaamiseen ja kehittämiseen. Arvoketjuja tarkastelemalla saadaan esille se, miksi tietyt toimijat ketjuissa ovat heikommassa asemassa. Erilaisilla toimenpiteillä voidaan muuttaa näitä valtasuhteita tasa-arvoisemmiksi, kasvattaa tuotteen arvoa ketjun eri vaiheessa ja luoda uusia toimeentulomahdollisuuksien ketjun sisälle.

UM:n kansalaisjärjestöyksikön hankeseurantamatkalla tutustuimme muun muassa maissin arvoketjuun.

Maissileivonnaiset lähtevät myyntiin. Kuva: Mirja TonteriMaissileivonnaiset lähtevät myyntiin. Kuvat: Mirja Tonteri

Maissin alkutuotantoa voidaan kehittää esimerkiksi kastelujärjestelmillä tai parempia siemeniä tarjoamalla. Tällöin kasvatetaan alkutuottajan tuottavuutta ja hänen toimeentuloaan.

Maissijauhoa tai -massaa käyttävät raaka-aineena muun muassa maissirinkiläleipomot. Heidän ketjusta saamaansa arvoa on ohjelmassa parannettu yhdistämällä heitä tehokkaammin sekä raaka-aineiden tuottajiin että myyntiketjuun sekä kehittämällä tuotteiden laatua, pakkausta ja markkinointia.

Vierailimme yhdessä maissileipomossa, joka oli kehittänyt maissirinkeleiden pakkauksia vastaamaan vähittäismyyntimarkkinoiden vaatimuksia.

Yhteistyö takaa paremman hinnan

Arvoketjussa voidaan myös tunnistaa uusia elinkeinoja. Yksi tunnistettu osa oli maissirinkilöiden kuljettamiseen tarvittavien bambukorien tuottaminen.

Vierailimme korinpunojien yhteisössä, joka on moninkertaistanut tuotantonsa, koska heitä on yhdistetty markkinoihin paremmin, kehitetty uusia tuotteita ja mahdollistettu yhteistyön kautta paremman hinnan saaminen tuotteista.

Maissin arvoketjussa syntyy myös materiaalia, jota ei ole aikaisemmin hyödynnetty tehokkaasti. Maissin lehdistä voidaan käyttää materiaalina erilaisiin käsitöihin. Hankkeessa on kehitetty arvoketjun tätä osaa muun muassa luomalla uusia malleja, jotka vetoavat paremmin kuluttajiin.

Lisäksi hankkeessa etsitään käsitöille uusia myyntikanavia sekä Nicaraguassa että ulkomailla. Myös tuotteiden pakkaamiseen, esille panemiseen ja tuotemerkkien kehittämiseen panostetaan myynnin edistämiseksi.

Käsin punottuja koreja. Kuva: Mirja TonteriKorinpunojien yhteisö on moninkertaistanut tuotantonsas ja kehittänyt uusia tuotteita kehitysyhteistyön avulla.

Tiedon puute vääristä valtasuhteita

Arvoketjuissa voidaan tarkastella tuotteesta elinkeinonsa saavien ihmisten ja toimijoiden välisiä valtasuhteita. Usein arvoketjujen valtasuhteita vääristää ketjussa toimivien tiedon puute: Jos tuottajalla ei ole tietoa markkinoista, hän ei voi toimia oman tuotteensa arvon lisäämiseksi.

Solidaarisuuden ohjelmassa pyritään tuottamaan markkinatietoa tuottajille ja luoda pysyviä tiedonvälitysmekanismeja. Tärkeä osa tätä on myös tuottajien asenteiden muuttaminen niin, että he ymmärtävät, että tiedolla ja sen oikealla käyttämisellä on selkeä yhteys heidän omaan toimeentuloonsa.

Eri toimijoiden yhteen tuominen ja tiedon vaihto heidän kesken voi luoda win–win-tilanteita. Yksi esimerkki tästä on lähiruokaketjupilotti, jossa on jaettu tietoa tarjolla olevista tuotteista ja markkinoista tuomalla yhteen vihannesten tuottajia ja ruokaloiden omistajia.

Tavoitteena on neuvotella tuotteiden ostamisesta suoraan tuottajilta. Näin päästään eroon tukkumarkkinoilla toimivista välikäsistä, jotka nostavat kummankin osapuolen kustannuksia. Lisäksi on mietitty mahdollisuutta tarjota tuottajille tuotantoa parantavia menetelmiä kuten kasvihuoneita, jotta he voivat tuottaa enemmän ja parantaa näin omaa toimeentuloaan. Samalla ketjun seuraavan lenkin raaka-ainekustannukset laskevat.

Yksi ongelma näiden yhteistyösopimusten solmimisessa on kuitenkin luottamuksen puute. Toimivat liikesuhteet vaativat osapuolten välistä luottamusta.

Naisten työ jää usein näkymättömäksi

Arvoketjuja katsotaan hankkeissa myös sukupuolten välisen tasa-arvon näkökulmasta.

Las Abejasin toiminnanjohtajan mukaan naisten tekemä työ jää usein näkymättömäksi arvoketjuissa. Arvoketjua purkamalla voidaan tuoda esiin heidän työnsä ja myös kehittää työn tuottavuutta.

Nicaragualaisia mehiläistenhoitajia, kuva: Mirja TonteriMehiläistenhoitajia suojavarusteissaan. Myös naisia on rohkaistu mukaan hunajantuotantoon.

Osassa arvoketjuinterventioita naiset ovat jo toiminnan takia paremmin edustettuna. Esimerkiksi lähiruokaketjussa ensimmäiset osallistujia ovat naisia, koska naiset ovat yleensä pienviljelijöitä ja näin ollen sopivia tuottajia pienruokaloiden tarpeisiin.

Toisissa hankkeissa on selkeästi valittu hyödynsaajiksi naisia (sika- ja kanatuottajat ovat naisia). Toisissa hankkeissa kuten hunajantuotannossa on naisia rohkaistu mukaan muun muassa valitsemalla kouluttajaksi naisia, jotta luodaan mielikuvaa siitä, että mehiläisenhoitajat voivat olla myös naisia.

Teksti: Inka Lilja
Kuvat: Mirja Tonteri

Päivitetty 29.3.2012

Takaisin ylös