Uutiset, 26.5.2012 | Ulkoministeriön kehitysviestintä
Hautala: Kaikki lähtee vapaasta kansalaisyhteiskunnasta
Kehitystulokset voivat olla kestäviä vasta, kun kansalaisyhteiskunta on vapaa, kehitysministeri Heidi Hautala korosti Maailma kylässä -festivaalin paneelikeskustelussa. “Asia ei ole niin, että mitä tahansa voidaan sietää, kunhan köyhyys vähenee. Demokratia ja ihmisoikeudet kuuluvat olennaisesti kehitysyhteistyöhön.”
“Ei näin voida jatkaa”, kehitysministeri Heidi Hautala huudahtaa Maailma kylässä -festivaalin lavalla.
“Asia ei ole niin, että mitä tahansa voidaan sietää, kunhan köyhyys vähenee. Demokratia ja ihmisoikeudet kuuluvat olennaisesti kehitysyhteistyöhön.”
Suomen nykyisen kehityspolitiikan lähtökohta on, että kestäviä kehitystuloksia voidaan saavuttaa vain, kun kansalaisyhteiskunta on vapaa. Hautala on reivannut kehityspolitiikkamme kurssia kohti ihmisoikeusperustaisuutta, mutta korostaa, ettei kyse ole hänen omasta päähänpistostaan, “ihmisoikeusperustaisuus on nykyään kansainvälistä valtavirtaa.”
“Esimerkiksi Syyriasta ja Tunisiasta ajateltiin, että onpa tapahtunut valtavan hienoa kehitystä”, Hautala muistutti osallistuessaan lauantaina 26. toukokuuta järjestettyyn paneelikeskusteluun Demokratia – kehityksen este vai ennakkoehto?.
Viimeisen vuoden tapahtumat ovat kuitenkin osoittaneet, että kehitys oli jäänyt sittenkin hyvin rajalliseksi.
“Nyt täytyy löytää tämän hetken syyriat ja tunisiat ja lähteä pragmaattisilla keinoilla puolustamaan niiden maiden kansalaisyhteiskunnan oikeuksia.”
Hautalan kanssa keskustelivat kehitysmaatutkija Elina Oinas ja Kansainvälisen kauppakamarin Suomen-osaston johtajan Timo Vuori.
Maasta vetäytyminen ei ole ratkaisu
Mutta ovatko demokratia ja ihmisoikeudet sitten kehityksen ehto. Esimerkiksi autoritaarinen Kiina on tehnyt köyhyyden vähentämisen “maailmanennätyksen”, ja itsevaltaisesti johdetuilla Etiopialla ja Ruandallakin porskuttaa vertaismaitaan vauhdikkaammin.
“Pitäisikö tästä päätellä, että diktatuuri on itse asiassa hyvä asia taloudelle?” kysyi paneelin juontanut toimittaja Johanna Korhonen.
“Jos autoritaarinen hallinto ja talouskasvu liittyisivät toisiinsa", Timo Vuori aloitti, "Pohjois-Korean pitäisi olla paras talous”.
“Eri yhteiskunnat ovat eri kehitysvaiheissa, ja harvoin voidaan tehdä suoria hyppäyksiä länsimaiseen demokratiaan.”
Yrityksiä on kritisoitu toimimisesta autoritaarisissa yhteiskunnissa. Ongelma ei kuitenkaan Vuoren mielestä poistu sillä, että yritykset yksioikoisesti lopettavat kaupankäynnin ja työskentelyn epädemokraattisissa valtioissa.
“Jos kaikki hyvät yritykset lähtisivät huonoista valtioista pois, niin aina löytyisi vapaamatkustajayrityksiä, jotka täyttäisivät niiden paikan ja vähät välittäisivät yhteiskunnan hyvinvoinnista.”
Liittoutukaa, vaatikaa, vahtikaa
Yhteiskuntaavastuu ei ole yrityksille tänä päivänä riesa vaan päinvastoin kilpailuvaltti. Vuoren mielestä yritysten pitäisikin miettiä, mitä vaikutuksia epädemokraattisessa valtiossa toimimisella on yrityksen työntekijöille, imagolle ja paikalliselle yhteiskunnalle.
“Edustakaa omia arvojanne siellä yhteiskunnassa ja viekää niitä kentälle. Vasta jos rupeaa tuntumaan, että mikään ei yhteiskunnassa toimi, sitten tulkaa pois.”
Hautala oli samaa mieltä: yritysten ei pidä ykskantaan pakata laukkujaan ja lähteä.
“Suuryritysten kannattaisi liittoutua yhteen ja vaatia paikallisiin standardeihin muutosta, ja samaten niiden kannattaisi tehdä aktiivisemmin yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan kanssa. Ja hallitukset voivat puolestaan keskenään miettiä, miten he voivat lainsäätäjien tasolla edistää demokratiaa ja ihmisoikeuksia.”
Elina Oinas lisäsi ketjuun lainsäätäjien ja yritysten lisäksi vielä kuluttajat.
“Olkaamme valveutuneita kuluttajia, suomalaisia vahtikoiria, jotka katsovat, miten yrityksemme maailmalla toimivat. Vaaditaan ihmisoikeusperustaisuutta, vaaditaan parempia sertifikaatteja, vaaditaan parempia kaupankäynnin ehtoja.”
Lauri Haapanen
Ulkoministeriön ja ministeriemme tuoreimmat kuulumiset Maailma kylässä -festivaalilta: