Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 350 000
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet
Lehdistötiedotteet, 5.6.2012

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta tuomio oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevassa asiassa

Tiedote 137/2012
5.6.2012

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on tänään antanut Suomea koskevan tuomion, jonka mukaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen (EIS) 6 artiklan mukaista oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ei ole loukattu.

Tapauksessa käräjäoikeus hylkäsi ensimmäistä valittajaa koskevan syytteet mm. arpajaisrikoksesta ja toista valittajaa koskevan menettämisseuraamusvaatimuksen. Käräjäoikeus piti suullisen käsittelyn. Hovioikeus tuomitsi suullista käsittelyä pitämättä ensimmäisen valittajan arpajaisrikoksesta ja toisen valittajan menettämään arpajaistapahtumasta saatu rikoshyöty valtiolle. Korkein oikeus myönsi valitusluvan ensimmäiselle valittajalle ja tuomitsi hänet arpajaisrikoksesta alentaen kuitenkin tuomitun päiväsakon rahamäärää sille toimitetun kirjallisen aineiston perusteella suullista käsittelyä pitämättä. Se hylkäsi toisen valittajan tekemän valituslupahakemuksen.

EIT totesi tuomiossaan, että velvollisuus järjestää EIS:n 6 artiklan 1 mukainen suullinen kuuleminen ei ole ehdoton. Siitä voidaan luopua, jos osapuoli yksiselitteisesti luopuu tästä oikeudesta tai jos julkisen edun mukaan se ei ole välttämätöntä. Luopuminen voi olla nimenomaista tai epäsuoraa. Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa valittajat vaativat suullista käsittelyä sekä hovioikeudessa että korkeimmassa oikeudessa.

EIT:n mukaan kansallisissa ensimmäisen ja toisen asteen tuomioistuimissa on normaalisti oikeus suulliseen käsittelyyn. Kuitenkin niissä suullisen käsittelyn puuttuminen voi olla oikeutettua prosessin erityispiirteistä johtuen edellyttäen, että ensimmäisessä asteessa sellainen on järjestetty. Siten, ellei ole poikkeuksellisia olosuhteita, jotka oikeuttavat kuulemisesta poikkeamiseen, oikeus suulliseen käsittelyyn tulee järjestää ainakin yhdessä oikeusasteessa. Kuuleminen ei ole välttämätöntä esimerkiksi, jos se ei nosta esiin tosiasia- tai oikeuskysymyksiä, joita ei voida ratkaista asiakirja-aineiston ja kirjallisten huomioiden perusteella.

EIT totesi lisäksi, että rikosasiassa pääsääntöisesti syytetyn tulisi olla oikeutettu suulliseen käsittelyyn ensimmäisessä oikeusasteessa. Kuitenkaan syytetyn henkilökohtaisella osallistumisella ei ole samaa merkitystä muutoksenhakuasteessa, eikä 6 artikla aina takaa oikeutta suulliseen käsittelyyn ja henkilökohtaiseen kuulemiseen. Lisäksi EIT:n mukaan se, että valitusaste kumoaa ensimmäisen oikeusasteen tuomion ilman valittajan suullista kuulemista ei itsessään riko 6 artiklan 1 kohtaa. Huomiota tulee kiinnittää prosessin erityispiirteisiin tavalla, jossa puolustuksen intressit voidaan esittää ja suojata muutoksenhakuasteessa, erityisesti ottaen huomioon siinä ratkaistavat kysymykset ja niiden merkitys valittajalle.

Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa ensimmäisessä oikeusasteessa järjestettiin suullinen käsittely ja useita todistajia kuultiin. Suomessa valitusasteiden toimivalta sisältää paitsi oikeuskysymykset myös tosiasiat. Oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 15 §:n mukaan hovioikeudessa järjestetään suullinen käsittely, jos on kysymys käräjäoikeudessa esitetyn suullisen todistelun uskottavuudesta tekemästä arviosta. Hovioikeus katsoi, että tapauksen tosiasiat ja niiden taustat olivat kiistattomia, sisäasianministeriön ja valittajien välinen kirjeenvaihto sisältyi käräjäoikeuden tuomioon ja sisäasiainministeriön asema arpajaislainsäädännön valvojana käy ilmi arpajaislaista. Hovioikeudessa ei siten ollut välttämätöntä järjestää suullista käsittelyä.

EIT katsoi edelleen, että hovioikeus ei arvioinut uudelleen käräjäoikeudessa esitettyjä todisteita, vaan oli yhtä mieltä käräjäoikeuden kanssa siitä, että arpajaisten järjestäminen oli ollut laitonta. Ainoa ero hovioikeuden arvioinnissa oli se, oliko ensimmäisen valittajan erehtyminen lain tulkinnasta anteeksiannettavaa. Hovioikeus tutki siis vain asian oikeudellisen puolen ja piti käräjäoikeudessa todennettuja tosiseikkoja kiistattomina. Lisäksi EIT totesi, että valittajille annettiin mahdollisuus näkemystensä esittämiseen hovioikeusprosessin aikana eivätkä syyttäjän vaatimukset tulleet heille yllätyksenä ja heillä oli mahdollisuus vastata virallisen syyttäjän syytteeseen. Valittajat olivat myös laillisesti edustettuina koko muutoksenhakuprosessin ajan. Lisäksi heillä oli mahdollisuus valittaa korkeimpaan oikeuteen, minkä he tekivätkin.

EIT totesi myös, että ottaen huomioon asian merkityksen valittajille hovioikeus on voinut antaa tuomionsa ilman ensimmäisen valittajan henkilökohtaista kuulemista, ja että myös korkeimmassa oikeudessa asia voitiin käsitellä suullista käsittelyä toimittamatta.

Lisätietoja: lainsäädäntöneuvos Päivi Rotola-Pukkila, ihmisoikeustuomioistuin- ja -sopimusasioiden yksikkö, puh. 09 1605 5725
 

Tämä dokumentti

Päivitetty 5.6.2012

Takaisin ylös