Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 350 000
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet
Uutiset, 8.6.2012

Afrikka ammentaa Suomen mallista

Suomalaisen yhteiskunnan kattava tasa-arvo ja avoimuus nousivat kärkeen afrikkalaisten toimittajien havainnoidessa keväistä Suomea. ”Voisimme Afrikassa ottaa oppia suomalaisesta opettajasta, jonka mukaan jokainen lapsi on yhtä tärkeä”, tiivisti senegalilainen lehdistöneuvos Mohamed Gassama vierailun annin.

Yksitoista ranskankielisen median edustajaa Länsi- ja Pohjois-Afrikan maista sekä Pariisista tutustui toukokuun viimeisellä viikolla suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksiin. Ohjelmassa oli muun muassa käynti suomalaisessa koulussa, demokratiaa, kriisinhallintaa, tietoteknologiaa ja kehitysyhteistyötä sekä suomalainen sauna.

”Suomi toimii Länsi-Afrikassa erityisesti kansainvälisten järjestöjen kautta”, kertoi ulkoministeri Erkki Tuomioja. Kuva: Laura Pätsi.”Suomi toimii Länsi-Afrikassa erityisesti kansainvälisten järjestöjen kautta”, kertoi ulkoministeri Erkki Tuomioja. Kuva: Laura Pätsi.

”Afrikan merkitys Suomelle on kasvamassa”, totesi toimittajat tavannut ulkoministeri Erkki Tuomioja. Hänen mukaansa Suomi ei vie esimerkiksi koulutusmalliaan muihin maihin, mutta tarjoaa mielellään kokemuksiaan omista, toimivista ratkaisuistaan myös muiden käyttöön.

Miksi Suomen malli toimii?

Matkalla syvennyttiin Suomen omiin kehitysvalintoihin ja pohdittiin, miten niitä voitaisiin soveltaa Afrikan kestävään kehitykseen. Anttilan koulussa Lohjalla vieraat halusivat tietää, mikä tekee Suomen koulutusjärjestelmästä yhden maailman parhaista?

Ulrich Vital Ahotondji (vas.) ja Mohamed Gassama keskustelivat koulutuksen merkityksestä Anttilan koulussa Lohjalla. Kuva: Outi Einola-Head.Ulrich Vital Ahotondji (vas.) ja Mohamed Gassama keskustelivat koulutuksen merkityksestä Anttilan koulussa Lohjalla. Kuva: Outi Einola-Head.

”Tukea tarvitsevat oppilaat saavat erityisopetusta. Opettajat ovat korkeasti koulutettuja ja he täydentävät koulutustaan jatkuvasti. Koulun ja kotien välinen yhteistyö on tiivistä”, avasi Anttilan koulun opettaja Ilona Jämsén suomalaisten lasten koulumenestystä.

Toimittajat tapasivat eduskunnassa puhemies Eero Heinäluoman sekä kansanedustaja Pekka Haaviston, joka on myös ulkoministerin erityisedustaja Afrikan kriiseissä. Heinäluoma painotti opposition merkitystä toimivassa demokratiassa. ”Puhemiehenä yksi tärkeä tehtäväni on huolehtia siitä että eduskunnan oppositio saa hallituksen toiminnasta kaiken tarvitsemansa tiedon voidakseen tehdä työtään”, Heinäluoma sanoi.

Keskustelua naisten asemasta veti eduskunnan naisverkostoa johtava kansanedustaja Astrid Thors. Naisten ja miesten välinen tasa-arvo kiinnosti erityisesti Le Magazine Afrique -lehteä toimittavaa marokkolaista Yasmina Lahlouta. Hänestä Suomi edistää kansainvälisesti monia hyviä asioita – sukupuolten välistä tasa-arvoa, avoimuutta ja lehdistön vapautta sekä vastustaa korruptiota.

Politiikkaa avoimesti

Suomalaisten poliitikkojen avoimuus sekä tiedon ja toimittajien vapaa liikkuvuus eduskunnassa tekivät vaikutuksen vieraisiin. ”Hämmästyin eduskunnan avoimuutta ja toimittajien mahdollisuutta saada tietoa keikesta, sillä useimmissa Afrikan maissa on hyvän hallinnon ongelmia”, ihmetteli Panapress tietotoimistoa edustava Brahim Moussa Wallia. Hän piti myös siitä, että poliitikot ovat kunnallispolitiikassa mukana kiinnostuksesta eivätkä saa palkkaa työstään. Hänestä sama käytäntö sopisi myös Afrikkaan.

”Politiikan ja hallinnon läpinäkyvyys Suomessa herättävät paljon ajatuksia. Tapaamamme poliitikot puhuivat hämmästyttävän yksikertaisesti ja suorasti. Tämän veisin mukanani Afrikkaan koulutusmallin lisäksi”, kertoi beniniläinen toimittaja Ulrich Vital Ahotondji.

Fiskarsissa tutustuttiin Helsingin Design –pääkaupungin antiin. Kuva: Outi Einola-Head.Fiskarsissa tutustuttiin Helsingin Design –pääkaupungin antiin. Kuva: Outi Einola-Head.

”Minut yllätti se kuinka monipuolisesti Suomi on läsnä Afrikassa ja miten paljon erilaisia asioita Suomi tekee siellä kehitysyhteistyössä ja esimerkiksi kriisinhallinnassa, totesi OIC-järjestöä (Organisation of Islamic Cooperation) edustava Abdelazim Yousif Dafa’alla.

”Myös Ranskassa voitaisiin oppia Suomen avoimesta hallinnosta. Suomen yläasteiden oppimistulokset ovat myös parempia kuin Ranskan koulujen tulokset”, totesi Panos-instituuttia Pariisissa johtava Pascal Berqué. Hän näki suomalaisen tasa-arvon myös ulkoisena vaatimattomuutena. ”Esimerkiksi koulun tietokoneet olivat yksinkertaisia malleja, mikä on hyvä asia.”

”Suomi on kehittynyt nopeasti valitsemallaan tiellä. Varmasti monia täällä tehtyjä ratkaisuja voisi soveltaa myös Afrikassa. Haluan pysyä yhteydessä Suomeen ja seuraan mielenkiinnolla asioitanne myös jatkossa”, ruandalainen Jean Marie Jabo kiteytti.

Outi Einola-Head

Päivitetty 8.6.2012

Takaisin ylös