Uutiset, 12.6.2012 | Ulkoministeriön kehitysviestintä
Rio+20: Kestävä kehitys tarvitsee mitattavat tavoitteet
Ihmiskunnan kulutustahti vastaa puolentoista maapallon luonnonvaroja. Ensi viikolla Rio de Janeirossa tuhoisa kehitys halutaan pysäyttää. ”Aikaa ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän kehityssuunnan saavuttamiselle on korkeintaan muutama vuosikymmen”, arvioi ulkoministeri Tuomioja Rio+20-konferenssin tiedotustilaisuudessa.
Aika alkaa käydä vähiin. Ulkoministeri Erkki Tuomiojan arvion mukaan ihmiskunnalla on korkeintaan muutama vuosikymmen aikaa saavuttaa ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä kehityssuunta.
”Mitään näistä kolmesta ei saavuteta ilman toisiaan”, Tuomioja muistutti Rio+20-tiedotustilaisuudessa tiistaiaamuna, ”eikä kukaan voi olla varma, onko tavoitteen saavuttaminen enää edes mahdollista.”
Se on kuitenkin jo varmaa, että kaikenkattavasti tavoitteet ovat karanneet, Tuomioja sanoi ja viittasi muun muassa luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen eli eläin- ja kasvilajien sukupuuttoihin sekä ilmastonmuutokseen, jota ei enää saada pysymään kahden asteen keskimääräisen lämpötilannousun rajoissa.
Rio+20-huippukokous on Brasilian Rio de Janeirossa vuonna 1992 pidetyn ympäristö- ja kehityskonferenssin seurantakokous. Ulkoministeriön pressiaulassa pidetyssä tiedotustilaisuudessa puhuivat Tuomiojan lisäksi kehitysministeri Heidi Hautala ja ympäristöministeri Ville Niinistö.
MDG:n rinnalle tarvitaan SDG
Vuonna 2000 YK päätti vuosituhattavoitteista (Millenium Development Goals, MDG), jotka tähtäävät kahdeksaan konkreettiseen kehitystavoitteeseen vuoteen 2015 mennessä.
Ulkoministeri Tuomioja toivoi, että Rion-kokouksessa saataisiin idulleen vuosituhattavoitteisiin verrattavissa olevat kestävän kehityksen tavoitteet (Sustainable Development Goals, SDG).
”Ehkä suhtauduin itsekin aikoinaan MDG:ihin vähän kyynisesti, koska ne eivät ole oikeudellisesti sitovia”, Tuomioja myönsi mutta muistutti, että MDG:t ovat ottaneet kiistattoman paikkansa yhteisinä kansainvälisinä tavoitteina, joihin pyritään ja joiden etenemistä vertaillaan.
”Kestävä kehitys tarvitsee yhtä vahvat ja konkreettiset tavoitteet.”
Rio+20-kokoukseen on enää reilu viikko. Aiheen vakavuudesta ja vaikeudesta kertoo, että yli 80-sivuisen loppuasiakirjan tekstiluonnos on vielä keskeneräinen ja ”varmasti se tulee olemaan keskeisiltä osiltaan auki vielä konferenssin avautuessakin”, Tuomioja arveli.
Kattavuutta loppuasiakirjalta on kuitenkin ulkoministerin mukaan lupa odottaa.
”Jos kysytte, onko sitä tai tätä [loppuasiakirjassa] huomioitu, niin vastaukseni todennäköisesti on: aivan varmasti.”
Kärkiteemoina kehityksen mittarit ja vesi
Suomella on Rio+20-kokouksessa kaksi pääteemaa: kestävän kehityksen mittarit ja vesi.
Siinä missä kestävän kehityksen ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen ulottuvuus on tärkeää nivoa yhteen, nivomista tarvitaan myös saavutuksia todentavien mittareiden kohdalla, Hautala muistutti.
Vakiintunut tapa, jossa yhteiskuntien hyvinvointia mitataan bruttokansantuotteella, on laajasti kyseenalaistettu, ja Suomen tavoitteiden mukaisesti epäkohta tunnustetaan myös Rio+20-loppuasiakirjassa. Lisäksi luonnoksessa sitoudutaan kehittämään esimerkiksi luonnonvaratilinpitoa ja sosiaalisen hyvinvoinnin mittaamista.
”Yksi mielenkiintoinen mittari on esimerkiksi Bhutanissa kehitetty Gross National Happiness -indeksi. Vaikka se voi kuulostaa hassulta, niin siinä on 79 indikaattoria kaikilta elämänaloilta.”
Suomen toinen kärkitavoite, vesi, on puolestaan hyvä esimerkki siitä, kuinka yksi luonnonvara liittyy kaikkeen: yksilön hengissä pysymiseen, valtioiden sisäiseen yhteiskuntarauhaan ja edelleen rajanaapureiden väliseen luottamukseen alueilla, joissa vettä on rajallisesti.
Ympäristöministeri Ville Niinistö kertoi arvioista, joiden mukaan kahden vuosikymmenen kuluttua makeasta vedestä on 40 prosentin vaje verrattuna tarpeeseen.
Koska vesivarannot ovat rajalliset, vedenkäyttöä – sen kierrättämistä ja puhdistamista – on pakko tehostaa. Kyse on talousvedestä, mutta erityisesti maataloudesta ja teollisuudesta, joiden osuus on tällä hetkellä lähes 80 prosenttia globaalista vedenkulutuksesta.
”Nyt on kyse jo elämän edellytyksistä”, Niinistö korosti, ”eli siitä, vaikuttaako ekosysteemin heikentyminen ihmiselämän edellytysten toteutumiseen”.
Megapoli on täynnä ja tukossa
Kolmipäiväinen Rio+20-kokous alkaa viikon kuluttua keskiviikkona. Mitä konkreettista tuleman pitää?
”Rion päivät tulevat olemaan totaalista kaaosta”, Tuomioja aloittaa arvionsa – mutta viittaa Rio de Janeiron kaupunkiin. Kun megapoliin saapuu yli 50 000 kokousvierasta, se on täynnä ja tukossa. Suomesta konferenssiin osallistuu pääministeri, neljä ministeriä sekä presidentti Tarja Halonen, muun delegaation kokoa on jouduttu rajoittamaan hotellikapasiteetin ja kustannussyiden vuoksi.
”Mutta kokousasiat saadaan toivottavasti hoidettua”, Tuomioja jatkaa.
Rio+20-loppuasiakirjasta ei ole tarkoitus – eikä mahdollistakaan – saada oikeudellisesti sitovaa. Tiistain tiedotustilaisuudessa Tuomioja painotti, että Rion kokous ja loppuasiakirja yksistään ei muuta mitään. Parhaimmillaan se voi kuitenkin muodostua ihmiskunnan tulevaisuuden määrittäväksi poliittiseksi julistukseksi.
Ratkaisevaa kuitenkin on, että tavoitteet muuttuvat teoiksi.
Lauri Haapanen
Kuvat: Eero Kuosmanen
- Rio+20-tiedotustilaisuuden (12.6.2012) tausta-aineisto (pdf)
- Videotallenne Rio+20-tiedotustilaisuudesta
Lue lisää ulkoministeriön verkkosivuilla:YK:n kestävän kehityksen konferenssi Rio+20
Seuraa UM:n Rio+20-uutisointia: Rio+20-uutiset



