Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 350 000
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet
Edustustojen raportit, 29.6.2012 | Suomen suurlähetystö, Kuala Lumpur

Malesian talous kasvaa vakaasti

Jos Malesian talouskasvu jatkuu samaa tahtia, se voi saavuttaa kehittyneen maan statuksen vuonna 2020. Kuva: AhunzikerJos Malesian talouskasvu jatkuu samaa tahtia, se voi saavuttaa kehittyneen maan statuksen vuonna 2020. Kuva: Ahunziker

Kehittyneeksi kehitysmaaksi määritellyn Malesian talous kasvaa vakaasti 4-5 prosentin vuosivauhdilla ja tavoitteena on edelleen nousta kehittyneeksi maaksi vuoteen 2020 mennessä. Talouden haasteina ovat muun muassa öljytulojen ehtyminen, tukiaisten karsiminen ja aivovuoto. Ulkopolitiikan keskiössä on talousyhteisöksi muovautuva ASEAN.

Malesian talous on muun Aasian mukana vakaassa kasvussa, vaikka vientimarkkinoiden, Euroopan ja Yhdysvaltojen, turbulenssien vuoksi kasvuennusteita vuodelle 2012 on jouduttu rukkaamaan hieman alemmas viidestä prosentista neljään. Vaurastuvan keskiluokan kotimainen kysyntä ja investoinnit infrastruktuuriin ylläpitävät kasvua, vaikka viennin kasvu hidastuu.

Aikavälillä 1970-2011 Malesian bruttokansantuotteen lasketaan kasvaneen keskimäärin 6,3 prosenttia vuodessa, ja kehittyneen maan statuksen saavuttaminen vuonna 2020 edellyttäisi juuri 6 prosentin kasvun jatkumista. Malesian hallituksen julkaiseman elämänlaaturaportin mukaan itsenäisyyden aikana köyhien osuus väestöstä on saatu laskemaan 75 prosentista vuonna 1957 3,6 prosenttiin vuonna 2010, ja elinikä on noussut miesten kohdalla 47 vuodesta 71 vuoteen ja naisten 50 vuodesta 76 vuoteen.

Talouden haasteina öljytulojen ehtyminen ja aivovuoto

Etenemisessä kehittyneeksi maaksi riittää myös haasteita. Kun valtion omistama suuri öljy-yhtiö Petronas nykyisellään rahoittaa noin puolet valtion budjetista, arvioidaan öljyvarantojen ja niistä saatavien vientitulojen ehtyvän jo lähivuosina.

Hallituksen vuonna 2010 julkistaman uuden talousmallin mukaan tilanteeseen tulisi varautua uudistamalla verotusta muun muassa arvonlisäveron käyttöönotolla ja karsimalla subventioita, jotka kohdistuvat muun muassa polttoaineisiin ja peruselintarvikkeisiin. On käynyt ilmeiseksi, että uudet verot ja hinnankorotukset eivät toteudu ennen parlamenttivaaleja. Talousmallissa puhutaan myös malaijiväestön, maan poikien eli bumiputrien, erioikeuksien karsimisesta.

Tämä kysymys liittyy talouden kehitystä rajoittavaan aivovuotoon, lahjakkaimpien etnisten kiinalaisten ja intialaisten muuttoon opiskelemaan ja työskentelemään ulkomaille. Kun työmarkkinat vuotavat terävimmästä päästä, tarvitaan toisaalta ulkomaisia työntekijöitä huonommin palkattuihin töihin rakennusteollisuuteen, viljelmille ja kotiapulaisiksi. Indonesiasta, Bangladeshista, Filippiineiltä, Myanmarista ja Nepalista tulee 3-4 miljoonaa vierastyöläistä, mikä kattaa noin kolmanneksen työvoimasta.

Kiina suurin kauppakumppani viennissä ja tuonnissa

Vaikka kasvua onkin viime aikoina ylläpitänyt kotimainen kysyntä, perustuu Malesian talous pitkälti ulkomaankauppaan, joka on jo 14 peräkkäistä vuotta ollut ylijäämäistä. Malesian suurimmaksi kauppakumppaniksi sekä viennissä että tuonnissa on noussut Kiina runsaan 13 prosentin osuudella.

Kun Hongkong ja Taiwan lasketaan mukaan, on kiinankielisen alueen osuus Malesian ulkomaankaupasta yli 20 prosenttia, ja kehitystä edesauttaa etnisten kiinalaisten hallitseva osuus Malesian liike-elämässä. Toiseksi suurin kauppakumppani on aiempi ykkönen, naapuri Singapore, runsaan 12 prosentin osuudella, ja seuraavina tulevat Japani. Yhdysvallat ja yhteenlaskettu EU noin 10 prosentin osuudella kukin.

Elektroniikkateollisuuden osuus ulkomaankaupasta oli vielä vuonna 2010 40 prosenttia, mutta putosi 34 prosenttiin vuonna 2011. Malesia ja Indonesia vastaavat lähes kaikesta palmuöljyn viennistä maailmassa, ja vuonna 2011 palmuöljyn osuus Malesian viennistä oli 12 prosenttia, öljyjalosteiden ja raakaöljyn 10 prosenttia ja nesteytetyn maakaasun 8 prosenttia.

ASEAN toimii talousyhteisönä

Malesia näkee ulkopolitiikkansa keskeiseksi toimikentäksi Kaakkois-Aasian maiden yhteistyöjärjestön ASEANin, joka hiljalleen on tiivistänyt toimintaansa ja on muovautumassa vuonna 2015 talousyhteisöksi.

Malesian pääministeri Najib on todennut, ettei ASEANista näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa tule EU:n kaltaista tiivistä yhteisöä; jäsenmaat ovat kehityksessään eri tasoilla ja edustavat erilaisia ideologioita – talousyhteisönä ASEANin uskotaan kuitenkin toimivan.

Naapurisuhteet ASEANin sisällä eivät ole täysin ongelmattomia.Malesia maksaa edelleen Filippiineille nimellistä vuokraa Sulun sulttaanikunnalle aikanaan luovutetusta Sabahista. Indonesian kanssa kiistellään kulttuuriperinnöstä ja kotiapulaisten palkoista. Etelä-Thaimaassa puolestaan on levottomuuksia, ja viimeksi Malesia pahoitti mielensä Singaporen diplomaattien tarkkailtua opposition mielenosoitusta. Maailmanlaajuisen maltillisten liikkeen lanseerannut Malesia haluaa toki ratkaista pulmat neuvotteluilla.

Kiinan ja USA:n kilpailu näkyy ulkopolitiikassa

ASEANin ympärille on vuosien mittaan rakentunut laajeneva yhteistyö, ja huippukokousten yhteydessä pidetään yleensä myös laajemmat kokoukset. ASEAN + 3-kokouksessa kokoontuvat Kiina, Japani ja Etelä-Korea, sekä ASEAN +6 -kokouksessa edellä mainittujen lisäksi Australia, Intia ja Uusi-Seelanti.

Itä-Aasian huippukokouksen (East Asia Summit, EAS) uusina jäseninä ovat Yhdysvallat ja Venäjä ja siihen myös EU havittelee mukaan. EAS:n osanottajissa tiivistyy Aasian-Tyynenmeren kilpailuasetelma Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä.

Tämä kilpailuasetelma on olennainen kysymys myös Malesian ulkopolitiikassa. Kiinan osuus ulkomaankaupasta ja merkitys yhteistyökumppanina kasvaa ja toisaalta Kiina koetaan vähintään turvallisuuspoliittisena haasteena vaatimuksineen Etelä-Kiinan merellä. Malesia on välttänyt ajautumista Kiinan kanssa avoimeen konfliktiin, kuten Filippiineille ja Vietnamille on käynyt, ja Kiinan kanssa myös ylläpidetään tiivistä korkean tason vierailuvaihtoa viimeisimpänä esimerkkinä pandadiplomatia.

Malesia ajaa kuitenkin kahdella raiteella tiivistämällä samanaikaisesti sotilaallista yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa ja toivottamalla avoimesti amerikkalaisten lisääntyneen läsnäolon alueella tervetulleeksi. Malesia katsoo myös, että ASEANin tulee muodostaa yhteinen kanta Etelä-Kiinan meren tilanteesta ja neuvotella vasta sitten Kiinan kanssa.

Mielenkiintoista on, että Malesiassa nähdään Kiinan ja Yhdysvaltojen kilpailuasetelman ulottuvan myös Aasian-Tyynenmeren vapaakauppajärjestelyihin. Tyynenmeren kumppanuussopimus TPP on Yhdysvaltojen vauhdittamana edennyt nopeasti, kun taas aiempi suunnitelma Itä-Aasian vapaakauppa-alueesta ei edisty. Malesian epävirallisesti lehtikolumnissa esittämä sovitteluehdotus on, että Kiinan tulisi liittyä TPP-neuvotteluihin.
 

Päivitetty 9.7.2012

Takaisin ylös