Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 350 000
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet
Uutiset, 1.8.2012 | Ulkoministeriön kehitysviestintä

Metsätietojärjestelmä lisää avoimuutta Vietnamissa

Suomi tukee Vietnamia sen metsävarojen hallinnassa osana kehitysyhteistyötä. FORMIS-metsätietojärjestelmä kokoaa ja visualisoi metsätietoa, mikä auttaa niin päättäjiä, kansalaisia kuin investoijia.

Puolet hankkeesta on tieto- ja viestintäteknologiaa, toinen puoli metsää. Näin kuvaa tehtäväkenttäänsä Vietnamin metsätietojärjestelmää kehittävän hankkeen pääneuvonantaja Tapio Leppänen.

Miksi metsätietojärjestelmien kehittäminen sitten on tärkeää? 

Kyse on Leppäsen mukaan tiedonjakamisesta, mihin tarvitaan yhteinen standardi. Tavoitteena on tarjota täsmällistä ja luotettavaa tietoa päätöksenteon pohjaksi kaikilla tasoilla.

Tähän asti jokaista metsäinventointia varten on tehty oma järjestelmä, joka ei ole yhteensopiva muiden kanssa. Tieto on pirstaleina papereilla, tietokoneiden kovalevyillä ja sitä siirrellään muistitikuilla.

”Tarkkaa tietoa tarvitsevat esimerkiksi REDD-sijoittajat”, Leppänen selvittää.  REDD+ on kansainvälinen rahoitusmekanismi, joka pyrkii hillitsemään metsäkatoa tukemalla metsien suojelua ja trooppisten maiden toteuttamaa hiilensidontaa metsiin.

Puutavaran alkuperätiedot puolestaan ovat tärkeitä vientiteollisuudelle, sillä uusi lainsäädäntö velvoittaa eurooppalaiset ja amerikkalaiset tuojat selvittämään puun alkuperä. Vietnam vie vuosittain neljän miljardin Yhdysvaltain dollarin arvosta puuta.

Metsätietojärjestelmä palvelee myös FLEGT-kauppasopimusta, joka pyrkii pysäyttämään laittoman puun tuonnin Eurooppaan trooppisista maista.

Metsätietojärjestelmähankkeen pääneuvonantaja Tapio Leppänen painottaa tiedonjakamisen tärkeyttää kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Kuva: Marja-Leena KultanenMetsätietojärjestelmähankkeen pääneuvonantaja Tapio Leppänen painottaa tiedonjakamisen tärkeyttää kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Kuva: Marja-Leena Kultanen

Helpompaa, halvempaa, nopeampaa

Vietnamilaisen metsänomistajan tai -käyttäjän näkökulmasta metsätietojärjestelmä tuo palvelut lähelle. Tieto ei enää kulje hitaasti ja epävarmasti paperilla virastosta toiseen.

”Kun vuoristokylässä asuva vietnamilainen haluaa kehittää metsäpalstaansa, hän voi täyttää suunnitelman piirin metsätoimistossa. Tieto siirtyy heti järjestelmään. Viranomaiset näkevät saman tien tietokannasta, onko vieressä jotain mikä ristiriidassa suunnitelman kanssa”, Leppänen kuvailee.

Tietojen syöttäminen paikallisella tasolla lisää hänen mukaansa laadunvarmennusta, kun koko ketju voidaan todentaa järjestelmästä jälkikäteen.

Tietojärjestelmän paikallinen sovellus varmistaa sen, että tietokantaa voidaan käyttää, vaikka nettiyhteys ei toimisikaan.

Lisää läpinäkyvyyttä

Tietojärjestelmä lisää läpinäkyvyyttä. Raportoituja lukuja ei voi muuttaa toisin kuin nykyisessä järjestelmässä.

”Päättäjien on hyvä tottua ajatukseen faktoihin pohjautuvasta päätöksenteosta”, Leppänen sanoo.

Hän ottaa esimerkiksi kiinalaisen yrityksen, joka ostaa valtiolta oikeudet tiettyyn alueeseen kumipuuviljelmää varten. Kylän asukkaat eivät tiedä suunnitelmasta, koska tiedot on tähän asti päivitetty vain kerran vuodessa. Kun kauppa on tapahtunut, heidän on liian myöhäistä tehdä mitään.

Sähköiseen tietokantaan syötetty tieto on heti nähtävissä, ja ihmiset ehtivät saada äänensä kuuluviin. Valtaosa Vietnamin metsistä on vuoristossa, jossa asuu heikossa asemassa olevia etnisiä ryhmiä. Tietojärjestelmä parantaa myös heidän oikeuksiaan.

Metsätietojärjestelmä tekee demokratian näkyvämmäksi ruohonjuuritasolla, vahvistaa FORMIS-hankkeen vietnamilainen asiantuntija Le Minh Tue.

Datan visualisointi

”Näemme jo nyt tiedon visualisoinnin voiman. 20 vuoden ajalta dataa metsäkysymyksistä on koottu raportin muotoon – perinteistä tekstiä ja kaavioita. Data muutettiin monen käyttäjän sovellukseksi ja näytimme seminaarissa muutoksen karttakuvioina. Siellä syntyi vilkas keskustelu muutoksesta ja tiedon tarkkuudesta”, Leppänen kertoo.

Metsätiedossa päästään nyt 10 hehtaarin tasolle eli yksittäisen metsänomistajan tai -käyttäjän tasolle. Kuva: Marja-Leena KultanenMetsätiedossa päästään nyt 10 hehtaarin tasolle eli yksittäisen metsänomistajan tai -käyttäjän tasolle. Kuva: Marja-Leena Kultanen

Metsätietojärjestelmää kehitetään pääasiallisesti kolmessa provinssissa, mutta tietoa karttuu koko maasta.

Suomi tukee hanketta vuosina 2009 - 2016 yhteensä 14,7 miljoonalla eurolla.  

Marja-Leena Kultanen

Tämä dokumentti

Päivitetty 3.8.2012

Takaisin ylös