Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet
Uutiset, 5.1.2017

Suomen aktiivisuus kestävän kehityksen edistäjänä toi paikan YK-paneelissa

YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030 astui voimaan vuoden 2016 alussa, ja on aika ryhtyä seuraamaan, kuinka 17 tavoitetta eri puolilla maailmaa toteutuvat. Arvioinnissa merkittävä tuki on neljän vuoden välein tuotettava globaali seurantaraportti. Sen kokoamiseen osallistuu myös suomalainen professori Eeva Furman.

Vuodenvaihteessa YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon nimitti tehtävään 15-henkisen työryhmän, johon myös Suomen kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin puheenjohtajana toimiva Furman kutsuttiin mukaan. Ensimmäinen raportti on määrä laatia vuonna 2019.

Nimitys vahvistaa Suomen näkyvää roolia kestävän kehityksen edelläkävijänä. Toisin kuin muualla maailmassa, Suomessa alan elimet ovat jo vakiinnuttaneet asemansa, jolloin Agenda 2030:n kansalliselle toteutukselle on olemassa luontevat rakenteet.

"Pitkäjänteinen työmme kestävän kehityksen toimikunnan eteen on antanut meille mandaatin osallistua YK-keskusteluun ja osoittanut, että otamme kestävän kehityksen vakavasti. Suomen mallista ja käytännön työkaluista ollaan maailmalla kiinnostuneita ", kertoo Furman.

Näihin työkaluihin kuuluu muun muassa kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus, joka antaa kaikenlaisille toimijoille mahdollisuuden tehdä vapaaehtoisia sitoumuksia kestävän kehityksen edistämiseksi.  Keväällä 2016 Suomi myös toteutti Furmanin johdolla hankkeen, joka analysoi Suomen lähtötilannetta Agenda 2030:n toimeenpanossa.

"Hanke sai runsaasti huomiota viime kesänä YK:n korkean tason kokouksessa ja siihen viitattiin muun muassa Guardian-lehdessä. Puhepyyntöjä Suomen edustajille on tullut niin Euroopasta, Etelä-Amerikasta kuin Afrikastakin."

Kokonaiskuva ratkaisee

Avain-hankkeessa Suomen kestävän kehityksen haasteiksi todettiin muun muassa ilmastopolitiikkaan, kulutukseen ja tuotantoon liittyvät kysymykset. Suomen ympäristökeskuksessa ympäristöpolitiikkakeskuksen johtajana työskentelevälle Furmanille nämä tuttuja teemoja, samaten niiden kytkökset sosiaalisiin ja taloudellisiin kysymyksiin. Globaalissa kehyksessä uutta on vahva yhteys kehitysmaiden tilanteeseen. Myös Suomessa kestävän kehityksen toimikunnan ja kehityspoliittisen toimikunnan yhteistyö tiivistyykin jatkossa Agenda 2030:n hengen mukaisesti.

"Aiemmin kestävää kehitystä ja kehityspolitiikkaa katsottiin erillisinä kokonaisuuksina, nyt nähdään kuinka olennaisesti asiat liittyvät toisiinsa. Jos tavoitteita tarkastellaan aina vain irrallisina, ollaan ikuisesti vaikeuksissa, koska kipupisteet ovat erityisesti tavoitteiden leikkauskohdissa", Furman pohtii.

Tätä Furman tulee myös asiantuntijapaneelissa painottamaan.

"Kestävää kehitystä seuraava raportti tulee olemaan analyyttisempi kuin esimerkiksi aiemmat raportit vuosituhattavoitteista tai ympäristön tilasta, joissa on melko teknisesti raportoitu edistystä yksittäisten indikaattorien kautta. Agenda 2030 –ohjelmassa kyse on nimenomaan kokonaisuuden katsomisesta."

Päivitetty 8.9.2017

Takaisin ylös