Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Uutiset, 11.9.2017

Suomelle tärkeä päätös YK:n yleiskokouksesta alkuperäiskansojen osallistumisen edistämisestä

YK:n yleiskokouksen tuore päätös alkuperäiskansojen osallistumisesta on tärkeä askel YK:n avoimuudelle. Se edistää alkuperäiskansojen edustuksellisten elinten, kuten Saamelaiskäräjien, osallistumista YK:n kokouksiin näitä kansoja koskevissa asioissa. Suomen tavoitteena on avoin ja osallistuva YK. Nyt tehty päätös voimistaa alkuperäiskansojen ääntä YK-järjestelmässä.

YK alkuperäiskansat_Kai Sauer
Suomen pysyvä edustaja YK:ssa, suurlähettiläs Kai Sauer (oikealla) on toiminut maaliskuusta 2016 lähtien YK:n yleiskokouksen puheenjohtaja Peter Thomsonin ja tämän edeltäjän Mogens Lykketoftin yhtenä neljästä neuvonantajasta. Kuvassa vasemmalta: professori James Anaya, yleiskokouksenpuheenjohtaja Peter Thomson, Ghanan pysyvä edustaja YK:ssa, suurlähettiläs Martha Ama Akyaa Pobee ja suurlähettiläs Kai Sauer.

Suomen pysyvä edustaja YK:ssa, suurlähettiläs Kai Sauer on toiminut maaliskuusta 2016 lähtien YK:n yleiskokouksen puheenjohtaja Peter Thomsonin ja tämän edeltäjän Mogens Lykketoftin yhtenä neljästä neuvonantajasta päätöksentekoon johtaneissa konsultaatioissa ja toukokuussa alkaneissa hallitustenvälisissä neuvotteluissa.

Yleiskokous kannustaa päätöksessään kaikkia YK:n elimiä, jotta ne mahdollistaisivat alkuperäiskansojen edustuksellisten elinten osallistumisen näitä kansoja koskeviin kokouksiin. Halutessaan YK:n jäsenvaltiot voivat pyrkiä edistämään osallistumista esimerkiksi YK:n talous- ja sosiaalineuvostossa (ECOSOC) ja ihmisoikeusneuvostossa, joissa usein käsitellään alkuperäiskansoihin ja näiden oikeuksiin liittyviä kysymyksiä.

Koska alkuperäiskansojen edustuksellisten elinten osallistumisesta yleiskokouksen omiin kokouksiin ei saavutettu yhteisymmärrystä tällä kertaa, päätti yleiskokous jatkaa lisätoimien harkitsemista 75. istuntokaudellaan, eli vuosina 2020–2021.

Se myös pyytää yleiskokouksen puheenjohtajaa järjestämään epävirallisia kuulemisia alkuperäiskansojen kanssa sekä YK:n pääsihteeriä raportoimaan aiheesta ennen tätä ajankohtaa.

Päätökseen johtaneet konsultaatiot olivat avoimia alkuperäiskansoille ja myös neuvottelujen kuluessa neuvonantajat kuulivat alkuperäiskansojen näkemyksiä.  Yleiskokouksen puheenjohtajan neuvonantajille, kuin myös Suomelle kansallisesti, on ollut koko ajan ensisijaista, että päätöksentekoon osallistetaan myös alkuperäiskansat ja lopputulos kunnioittaa sekä alkuperäiskansojen että jäsenvaltioiden näkemyksiä.

Konsultaatioiden aikana keskusteltiin mm. siitä, olisiko yksittäisen jäsenvaltion mahdollista YK:n peruskirjan säännöksiin vedoten estää jonkin alkuperäiskansan edustuksellisen elimen pyrkimys saada hyväksyntä osallistumiselle YK:ssa. Esillä oli myös se, tulisiko esimerkiksi alkuperäiskansan olla virallisesti tunnustettu sen valtion taholta, jossa alkuperäiskansat elävät. Näkemykset näissä kysymyksissä olivat eriäviä.

Asian käsittely pohjasi syksyllä 2014 New Yorkissa YK:n yleiskokouksen korkean tason istuntona järjestettyyn alkuperäiskansojen maailmankonferenssiin. Konferenssissa kaikki YK:n jäsenvaltiot sitoutuivat tarkastelemaan alkuperäiskansojen osallistumista YK-elinten kokouksiin näitä kansoja koskevissa asioissa.

Muut yleiskokouksen puheenjohtajan kolme neuvonantajaa ovat Ghanan pysyvä edustaja YK:ssa, suurlähettiläs Martha Ama Akyaa Pobee, professori James Anaya ja tohtori Claire Charters. Kaksi viimeksi mainittua ovat myös alkuperäiskansojen nimeämiä edustajia Pohjois-Amerikan ja Tyynenvaltameren alueilta.

Alkuperäiskansojen nimeämien edustajien toimiminen yleiskokouksen puheenjohtajan neuvonantajina kuin myös alkuperäiskansojen laaja osallistuminen päätöslauselman valmisteluihin vahvistavat entisestään YK:n omaksumaa linjaa käsitellä alkuperäiskansojen asemaan ja oikeuksiin liittyviä kysymyksiä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja alkuperäiskansojen kanssa.

Tämä dokumentti

Päivitetty 11.9.2017

Takaisin ylös