Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Edustustojen raportit, 20.9.2017 | Suomen suurlähetystö, Santiago de Chile

Arvioita Chilen presidentti Bachelet'n hallituksen laajoista opetusreformeista

Presidentti Michelle Bachelet'n hallituskauden (2015–18) keskiössä on ollut laaja ja kunnianhimoinen opetusjärjestelmän uudistaminen, jonka tavoitteena on muun muassa päivähoidon tarjonnan lisääminen, perus- ja keskiasteen opetuksen laadun ja hallinnon parantaminen ja voiton tavoittelun kieltäminen, opettajankoulutuksen laadun korottaminen, julkisen sektorin ammatillisen koulutuksen laadun ja tarjonnan lisääminen sekä korkeakouluopetuksen maksuttomuus. Reformia on viety eteenpäin pääosin onnistuneesti, mutta haasteena on ollut puutteellinen kommunikaatio ja koordinaatio.

Bachelet'n keskusta-vasemmistolaisen hallituskauden keskiössä on ollut koulutusjärjestelmän uudistaminen lainsäädäntöteitse ja budjettivaroja osoittamalla. Tavoitteena on julkisen sektorin tuottamien opetuspalveluiden laadun ja kattavuuden parantaminen sekä voitontavoittelun kieltäminen. UNESCO on työskennellyt läheisesti hallituksen kanssa mm. tuomalla maahan alan asiantuntijoita sekä saattamalla chileläisiä toimijoita yhteen. UNESCO tekisi mielellään yhteistyötä myös Suomen kanssa.

Päivähoito/esikoulu (ikävuodet 0–5)

Naisten työllisyysaste Chilessä on OECD-maiden pienin; vain 48 % naisista käy ansiotyössä. Hallitus on pyrkinyt parantamaan työssäkäynnin edellytyksiä perustamalla 70 000 uutta valtion rahoittamaa päivähoitopaikkaa (tavoite oli 75 000), jolloin kaikille 0–2-vuotiaille löytyy tarvittaessa hoitopaikka. Myös päivähoidon standardeja on nostettu ja otettu käyttöön yhtenäinen opetussisältö 4–5-vuotiaille.

Perus- ja keskiasteen koulutus (ikävuodet 6–18)

Perus- ja keskiasteen koulutuksen reformi on toteutettu säätämällä kolme uutta lakia.

1. Chilen keskeinen yhteiskunnallinen epäkohta on sosiaalisen liikkuvuuden puute. Uudistusten kohteena on perheet varallisuuden mukaan jakava yhdistelmä ilmaisia julkisia kouluja, subventoituja kouluja ja maksullisia voittoa tavoittelevia yksityiskouluja. Uusi laki (Ley de Inclusión) kieltää voiton tavoittelun opetustoiminnassa ja mahdollistaa sen, että vanhemmat voivat valita koulun lapsilleen.

2. Chilen opettajankoulutusjärjestelmän perusteellisen uudistuksen tavoite on laadun kohottaminen. Alalle pyrkivien opiskelijoiden laatu ja motivaatio varmistetaan nykyistä korkeammilla lähtöpisteillä ja opettajien yleistä palkkatasoa nostamalla. Opiskelijoille ja uusille opettajille määrätään henkilökohtainen tuutori. Kaikkien uusien opettajien toiminta arvioidaan työuran alkuvaiheessa; vain kriteerit täyttävät saavat jatkaa uralla ja heidän palkkansa nousee validoinnin jälkeen 30 %. Opettajakunnan ammattitaidon ja arvostuksen korottamisen arvellaan kestävän vuoteen 2025 heikon lähtötason johdosta.

3. Julkinen perus- ja keskiasteen koulutus siirretään pois kuntien vastuulta. Julkisten koulujen opetuksen taso on heikentynyt dramaattisesti johtuen kuntien usein puutteellisesta kyvystä hallinnoida kouluja sekä alueellisesta epätasa-arvoisuudesta koulujen käytössä olevien resurssien välillä. Lain myötä julkisten koulujen hallinnointi siirtyy kuntatason yläpuolella oleville hallinnollisille piireille, joita koko maan tasolla tulee olemaan noin 70. Kunkin piirin vastuualueeseen kuuluu keskimäärin kolmen kunnan koulut ja noin 10–20 000 oppilasta.

Ammattiin johtava koulutus

Ammatillinen koulutus on Chilen tuotannon ja viennin heikko lenkki. Ala on aliarvostettu yliopisto-opiskeluun verrattuna: ammatillisen koulutuksen aloittaneiden lukumäärä ylitti yliopistossa aloittaneet vasta viime vuonna. Osaltaan tähän vaikutti hallituksen päätös siitä, että opiskelusta valtiollisissa ammattikouluissa tuli maksutonta. Hallitus sääti myös uuden lain, jolla perustettiin jokaiseen Chilen 15:sta alueesta valtiollinen ammatillinen opisto (Centro de formación técnica), joista kolme aloittaa toimintansa 2018.

Korkeakoulutus

Bachelet'n vaalikampanjan keskeinen elementti oli lupaus yliopisto-opintojen maksuttomuudesta. Heikon talouskasvun tuoma budjettivarojen niukkuus ja vaikeudet maksuttomuuden kriteerien määrittelyssä ja rajaamisessa estivät lupauksen pitämisen kokonaisuudessaan. Chilen 60 yliopistossa on noin 1,3 miljoonaa opiskelijaa, ja heistä maksutta opiskelee uudistuksen seurauksena noin 50 %.

Reformin haasteet

Koulutusreformin lähtökohta on ollut haastava. Reformi lähti liikkeelle protesti-ilmiöstä, jossa ei välttämättä ollut jaettua näkemystä siitä, mihin suuntaan järjestelmää pitäisi kehittää. Isojen järjestelmien muuttaminen vaatii aina lisäksi myös ihmisten ajattelutapojen muutosta, mikä ei tapahdu neljän vuoden hallituskauden aikana.

Reformin heikkous on ollut kommunikaatio. Hallitus ei ole onnistunut kertomaan kansalle selkeästi muutoksista, eikä teknisemmänkään tason viestintä ole ollut menestys. Tästä johtuen kansan kuva reformista on pääosin negatiivinen, vaikka monessa asiassa on todellisuudessa menty hyvään suuntaan: opettajien koulutusta ja inklusiivisuutta on painotettu, opetussuunnitelmaa uudistettu ja varhaiskasvatusta laajennettu. Haasteena on ollut myös hallinnon fragmentoituminen ja koordinaatio. Eri ministeriöt ja jopa opetusministeriön sisäiset eri tahot eivät tiedä toistensa toimista. Korkeakoulureformin osalta haasteena on ollut, että maksuttomuuden saavuttamiseen on keskittynyt liikaa poliittista pääomaa, eikä korkeakoulutusta ole tarkasteltu laajempana kokonaisuutena.

Reformin tulevaisuus vaalien jälkeen

Hallinto yrittää kiirehtiä reformin eri osien toteuttamista vielä ennen vaalikauden loppua. Seuraavan hallituksen on lähes mahdotonta olla säilyttämättä nyt tehtyjä muutoksia, koska niillä vastataan kasvavan keskiluokan tarpeisiin ja luodaan kapasiteettia viennin monipuolistamiselle. Mikäli seuraava hallitus kootaan oikeisto-blokista, on kuitenkin mahdollista, että monien asioiden annetaan olla nykyisellään parikin vuotta ennen mahdollisten muutosten tekoa. LGTBI-kysymykset ja ihmisoikeuslähtöinen ajattelutapa ovat teemoja, jotka ottavat todennäköisesti takapakkia hallinnon värin vaihtuessa. Tässä vaiheessa käynnissä olevaa vaalikampanjaa ei voida arvioida, tuleeko koulutuksesta keskeinen teema, sillä mielipidekyselyjen valossa kansalaisten ongelmalistan kärjessä ovat talouden ongelmat, korruptio ja turvallisuus.

Päivitetty 21.9.2017

Takaisin ylös