Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Edustustojen raportit, 27.9.2017 | Suomen suurlähetystö, Santiago de Chile

Kestävän kehityksen Agenda 2030:n toimeenpano Chilessä

Chilessä Agenda 2030 kestävän kehityksen tavoitteiden kansallista toimeenpanoa koordinoi kansallinen kestävän kehityksen neuvosto. Keskeistä mallissa on, että toimeenpanotyö on koko hallinnon läpileikkaava asia. Toimeenpanoon osallistuu myös järjestöjä, yrityksiä, virastoja ja tiedemaailmaa ja siinä on pyritty varmistamaan rooli usein heikommin äänensä kuuluviin saaville ryhmille. Indikaattorityötä on tietyissä kysymyksissä pidetty haastavana, samoin koordinaatiota ja kommunikointia. YK-järjestelmä on ollut aktiivisesti tukemassa Chileä toimeenpanotyössä.

Chilellä ei ole kansallisen tason kehityssuunnitelmaa, kuten monilla muilla Latinalaisen Amerikan mailla, vaan kulloinenkin hallinto tekee omat uudistussuunnitelmansa. Ministeriöt raportoivat omien tavoitteidensa edistymisestä 3-6 kuukauden välein. Koska kansallisen tason kehityssuunnitelmaa ei ole, ei myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ole integroitu osaksi tällaista, vaan niiden toimeenpanoa koordinoi kansallinen kestävän kehityksen neuvosto.

Neuvoston puheenjohtajana toimii ulkoministeriö ja siinä ovat mukana lisäksi sosiaalisen kehityksen ministeriö, talousministeriö (TEM:iä vastaava) ja ympäristöministeriö. Sosiaalisen kehityksen ministeriö toimii neuvoston teknisenä sihteeristönä ja käytännössä koordinoi toimintaa.

Neuvoston toiminta jakautuu kolmeen eri komissioon (ympäristö-, talous- ja sosiaalikomissiot) ja lisäksi neuvostolla on eri aihepiireihin liittyviä työryhmiä. Työ-ryhmien kokoonpano vaihtelee, mutta mukana on mm. järjestöjen, yrityselämän, valtion virastojen ja tiedemaailman edustajia. Keskeistä Chilen mallissa on, että agenda 2030:n toimeenpanoa varten ei ole luotu uutta organisaatiota, vaan taho, joka koordinoi jo olemassa olevien toimijoiden työtä tavoitteiden toimeenpanemiseksi. Näin on toimittu siksi, että on haluttu varmistaa, että kestävän kehityksen tavoitteet ja niiden toimeenpano eivät jää jonkun pienen, erillisen organisaation tehtäväksi, vaan ovat läpileikkaavasti koko hallinnon asia.

Chilelle keskeiset teemat

Chile on määritellyt toimeenpanotyössään neljä keskeistä teemaa: 1) kestävä ja inklusiivinen taloudellinen ja sosiaalinen kehitys; 2) köyhyyden ja epätasa-arvoisuuden vähentäminen; 3) ilmastonmuutoksen vastainen toiminta suojellen biologista monimuotoisuutta ja luonnonvaroja sekä edistäen innovatiivisuutta; ja 4) instituutioiden ja demokratian vahvistaminen. Moni kestävän kehityksen tavoite on linkissä useampaan teemaan ja teemoihin vaikuttavat useat eri tavoitteet. Nämä suuremmat teemat on kuitenkin määritelty tavoitteiden saavuttamisen kannalta Chilelle tärkeimmiksi.

Chile julkaisi ensimmäisen vapaaehtoisen raporttinsa kesäkuussa 2017 (https://sustainabledevelopment.un.org/content/documents/15776Chile.pdf). Tässä keskityttiin erityisesti kestävän kehityksen tavoitteisiin nro. 1 (köyhyys), 2 (nälkä), 3(terveys), 5 (sukupuolten välinen tasa-arvo), 9 (infrastruktuuri) ja 14 (valtameret).

Toinen raportti on tarkoitus julkaista syyskuussa 2017. Raporttien tekemiseen on kansallisen neuvoston ja sen työryhmien lisäksi osallistettu alueita järjestämällä työpajoja. Lisäksi kongressi on järjestänyt työpajan Valparaísossa. Vastaanotto alueilla on ollut hyvä, ja jokainen alue on keskittynyt itselleen keskeisimpiin kysymyksiin. Lisäksi on luotu erityinen työryhmä, johon on koottu edustajia ryhmistä, jotka muuten helposti ovat aliedustettuina, mm. alkuperäiskansat, nuoret, naiset, maahanmuuttajat etc.

Toimeenpanon tuki ja haasteet

YK-järjestelmä on ollut Chilessä vahvasti tukemassa toimeenpanoon liittyvää työtä, erityisesti UNICEF ja UNEP sekä UNESCO. Nämä ovat mm. rahoittaneet erilaisia hankkeita liittyen kaikkien ryhmien kuulluksi tulemiseen. YK-järjestelmä on rahoittanut mm. "Yo opino, es mi derecho" – hankkeen, joka liittyy lasten oikeuksiin ja lasten kuulluksi tulemiseen.

Haasteitakin Agenda 2030-toimeenpanotyössä on ollut. Chilellä on indikaattoreihin keskittynyt työ-ryhmä, jossa on mukana myös kansallinen tilastoviranomainen. Indikaattorityö on ollut paikoittain haastavaa, koska konkreettiset määrittelyt ja niihin liittyvä data ei aina ole parhaalla mahdollisella tavalla saatavilla. Muita haasteita työssä ovat olleet koordinaatio ja kommunikaatio. Kun mukana on laaja ja monimuotoinen toimijajoukko, vaatii koordinaatio paljon resursseja. Vaikka kansalliseen toimeenpanoon liittyvään työhön on saatu mukaan laajasti eri tahoja, olisi toivottavaa, että akateemiset tahot olisivat, erityisesti Santiagossa, nykyistä vahvemmin työssä mukana. Alueilla tiedemaailma on hyvin mukana, mutta Santiagossa parantamisen varaa olisi.

Päivitetty 3.10.2017

Takaisin ylös