Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Edustustojen raportit, 24.11.2017 | Suomen suurlähetystö, Astana

Kazakstan Astana Expon 2017 jälkeen

Expo_Suomen_paviljonki

Kazakstan elää toiveikasta aikaa Astana Expon 2017 jälkeen. Kansainvälinen näkyvyys on lisääntynyt ja maa odottaa investointien kasvavan tulevina vuosina etenkin Expon tiloihin avattavan Astanan kansainvälisen rahoituskeskuksen (AIFC) myötä. Kazakstanin talouden haasteet ovat kuitenkin ennallaan niin potentiaalisille sijoittajille kuin maalle itselleenkin. Raaka-aineriippuvuus, sijoitusilmapiirin ja valuutan epävakaus sekä lainsäädännön byrokraattisuus asettavat rasitteita kansallisesti ja kansainvälisesti.

Talouskasvun ylläpito on yksi Kazakstanin yhteiskunnallisen vakauden kulmakivistä. Viime vuonna yhteen prosenttiin hidastuneen talouskasvun ennakoidaan vauhdittuvan vuoden loppuun mennessä ja ensi vuoden aikana. Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (EBRD) on nostanut ennustettaan Kazakstanin talouskasvusta viimeisen vuosineljänneksen raportissaan. EBRD ennusti toukokuussa Kazakstanin talouskasvun jäävän 2,4 prosenttiin. Uusimmassa arviossaan EBRD ennustaa Kazakstanin talouskasvun olevan 3,8 prosenttia vuonna 2017 ja pysyvän vahvana, noin 3,5 prosentin luokassa vuonna 2018.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on nostanut ennustettaan Kazakstanin talouskasvusta tälle vuodelle 3,3 prosenttiin ja odottaa ensi vuodelle hieman varovaisempaa 2,8 prosentin kasvua. Myös Maailmanpankki on korjannut arviotaan loppuvuodelle ja IMF:n tapaan ennustaa kasvua kertyvän kuluvana vuonna 3,3 prosenttia ja kasvun asettuvan kolmen prosentin luokkaan vuonna 2018. Ennusteiden noston taustalla on Kazakstanin lisääntynyt öljyntuotanto Kashaganin öljykentän käyttöönoton seurauksena ja öljyn hinnan nousu.

Kazakstanin keskuspankki julkaisi lokakuussa tietoja valtion ulkomaanvelasta ja valuuttavarannoista. Keskuspankin mukaan Kazakstanin ulkomaanvelka oli heinäkuussa 167 890,3 miljoonaa dollaria. Kasvua vuoden alusta on kertynyt 2,55 prosenttia. Vastaavasti keskuspankin valuuttavarannot ovat vähentyneet 1,53 prosentilla vuoden alusta.

Kazakstanin valuutan tengen heikkeneminen on johtanut vuosina 2016–2017 voimakkaaseen inflaatioon. Kesällä 2016 inflaatio kävi lähes 18 prosentissa, mutta huhtikuussa 2017 se oli tasoittunut 7,5 prosenttiin. Viimeisimmässä ennusteessaan IMF arvioi Kazakstanin inflaation asettuvan 7 prosentin tasolle vuonna 2017 ja olevan 6,5 prosenttia vuonna 2018.

Kazakstanin taloutta elvytetään yhä Nurly Zhol – ohjelman puitteissa miljardeilla dollareilla, ja entistä enemmän katseet kääntyvät myös Kiinaan: Kiinan megaprojekti ”uusi Silkkitie” (One belt, One Road) luo kuljetusyhteyksien lisäksi uusia talous- ja valtasuhteita Euraasian mantereella. Kiina-yhteistyön odotetaan vauhdittavan talouskasvua, mutta kansalaisten mielipide on edelleen jossain määrin epäluuloinen itäistä naapuriaan kohtaan. Kazakstanin talouden monipuolistamiseksi uudistukset liittyen investointiympäristöön, inhimillisen pääoman laatuun ja oikeusvaltiokäytänteiden toteuttamiseen ovat tarpeellisia.

Expon tiloihin perustetaan finanssikeskus

Kazakstanin liiketoimintaympäristön kannalta merkittävä hanke liittyy Expon tiloihin vuoden 2018 alussa avattavaan Astanan kansainväliseen rahoituskeskukseen (Astana International Financing Center, AIFC). Dubain mallin mukaisesti toimiva rahoituskeskus pyrkii tuomaan kansainvälisiä rahoituspalveluja Keski-Aasian alueelle. Astanan finanssikeskuksessa sovelletaan erityislainsäädäntöä, joka perustuu Iso-Britannian lainsäädäntöön (Common Law). Keskukseen tulee myös oma oikeusistuin ja riitojenratkaisumenettely. Se tarjoaa myös verovapauksia (50 vuotta) ja yksinkertaistettua viisumi- ja työlupajärjestelmää. Rahoituskeskuksen piiriin tulevat kuulumaan muun muassa pääomamarkkinat, omaisuudenhoito, yksityispankkitoiminta, vihreän teknologian hankerahoitus ja uusien pankkiteknologioiden kehittäminen. Finanssikeskukseen perustetaan uusi pörssi, AIFC Exchange. Pörssiä rakennetaan yhteistyössä Nasdaqin ja Shanghai Stock Exchangen kanssa. Finanssikeskuksen pörssillä tulee olemaan keskeinen rooli Kazakstanin valtionyhtiöiden yksityistämissuunnitelmissa. Finanssikeskukseen liittyvien toimijoiden rekisteröinti alkaa joulukuussa 2017.

Yksi AIFC-toimintaan ideoiduista uusista suunnista liittyy islamilaiseen rahoitukseen. Presidentti Nursultan Nazarbajev on asettanut tavoitteeksi Kazakstanin, IVY-alueen ja Keski-Aasian islamilaisen pankkitoiminnan keskuksen muodostamisen Astanaan vuoteen 2020 mennessä. Islamilaisen pankkitoiminnan ytimessä on riskin jakaminen. Asiakas ja pankki jakavat yhdessä minkä tahansa voiton –tai tappion. Islamilainen kehityspankki (IDB) aikoo tiettävästi investoida yli 300 miljoonaa dollaria Kazakstanin talouteen vuoteen 2020 mennessä.

Expon tiloihin suunnitellaan myös kansainvälisen vihreiden teknologien keskuksen perustamista. Tavoitteena on kansallisen kapasiteetin rakentaminen ja teknologioiden siirto ulkomailta Kazakstaniin. Keskuksen lopullinen muoto, juridinen status ja aikataulutus ovat vielä työn alla.

Kolmas Expo-alueelle suunniteltu keskus on Astanan kansainvälinen Tech Startup Hub. Ideana on houkutella erilaisia teknologiatoimijoita yhteen ja tarjota näille vero- ja muita etuja joka kansainvälisen finanssikeskuksen kautta tai kansallisten erikoistalousjärjestelyiden kautta. Tavoitteena on teknologisen osaamiskeskuksen ja ekosysteeminen luominen Astanaan.

Suomi ja Expo

Suomi osallistui ainoana pohjoismaana Astanan Expo-näyttelyyn. Suomen paviljongin teema oli Sharing Pure Energy. Se voitti kansainvälisen Expo-järjestön myöntämän kultamitalin teeman valinnasta ja toteutuksesta omassa alle 400 neliömetristen paviljonkien sarjassa. Suomen paviljongissa kävi yli 300 000 vierasta. Finpron alainen Expo-tiimi vastasi itsenäisesti sen toiminnasta. Paviljongin kokonaisbudjetti oli 3 miljoonaa euroa, josta julkista rahaa oli 75 % ja loput 25 % tuli yksityiseltä sektorilta. Kaikkiaan yli 70 suomalaista yritystä ja yhteisöä olivat mukana virallisina kumppaneina Suomen paviljongissa.

Expon Suomi-päivää vietettiin 20.6.2017, jolloin TP Niinistö ja UKKMI Mykkänen yritysvaltuuskunnan kera vierailivat Astanassa. Lisäksi Expon aikana Astanassa vierailivat opetusministeri Grahn-Laasonen, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Tiilikainen yritysvaltuuskunnan kanssa sekä elinkeinoministeri Lintilä. Korkean tason vierailujen lisäksi Expossa vieraili lukuisia muita suomalaisdelegaatioita. Suomen paviljonki esitteli Expossa maamme osaamista puhtaan energiateknologian alalla.

Energiaosaamisen lisäksi koulutus, älykäs kaupunki ja puhdas vesi olivat paviljongin teemoja, joita Suomi haluaa markkinoida Kazakstanissa myös jatkossa. Hyvät kontaktit ja suhteiden luominen ovat erityisen tärkeitä, kun yritykset haluavat saada liiketoimintaa Kazakstaniin. Maassa on suomalaisyrityksiä vielä suhteellisen vähän.

Lisäksi suomalaisosaamiselle olisi Kazakstanissa kysyntää esimerkiksi infrastruktuurirakentamisen, puhtaan teknologian, veden ja koulutuksen alalla. Myös maatalouden koneet ja laitteet, logistiikka ja puutalorakentaminen kiinnostavat Kazakstania.

Mikko Kivikoski

Katja Karppinen

Mert Sola

Päivitetty 4.12.2017

Takaisin ylös