Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Uutiset, 15.12.2017

Suomen suhteita solmimassa – Afrikka ja Lähi-itä lähellä

Suomelle on entistä tärkeämpää olla läsnä Afrikassa ja Lähi-idässä. Kun asiaa tarkastelee pintaa syvemmältä, näillä alueilla tapahtuu paljon hyvää kehitystä. Kehitysyhteistyön rinnalle on tullut kaupallinen toiminta, mutta meidän on vahvistettava myös poliittisia suhteita, toteaa Leena-Kaisa Mikkola. Hän aloitti työskentelynsä ulkoministeriön Afrikan ja Lähi-idän osaston päällikkönä syksyllä.

Tehtäväkenttä Afrikan ja Lähi-idän osaston päälliköllä on laaja. Työn vetovoima on, että diplomaattina oppii koko ajan uusia asioita, Leena-Kaisa Mikkola kertoo. Kuva: Helena Kiiskinen
Tehtäväkenttä Afrikan ja Lähi-idän osaston päälliköllä on laaja. Työn vetovoima on, että diplomaattina oppii koko ajan uusia asioita, Leena-Kaisa Mikkola kertoo. Kuva: Helena Kiiskinen

Suomi on läsnä Afrikassa ja Lähi-idässä 18 edustuston ja kahden kiertävän suurlähettilään voimin. Mikkolan luotsaaman osaston tehtävänä on muun muassa ohjata edustustojen toimintaa. Mikkolalla on kokemusta suurlähettilään tehtävästä Israelissa, jossa hän työskenteli kaikkiaan viisi vuotta. Edustustojen työ on siten niitä ohjaavalle päällikölle tuttua.

”Suomen on tehtävä laaja-alaisesti yhteistyötä keskinäisriippuvuuden maailmassa. Läsnäolomme Afrikassa ja Lähi-idässä palvelee kansallisia intressejä ja vahvistaa Suomen kansainvälistä asemaa. Omien arvojemme, kuten tasa-arvon ja oikeusvaltion, edistäminen tukee puolestaan näiden maiden kehitystä”, hän tähdentää.

Afrikassa ja Lähi-idässä tapahtuu paljon hyvää kehitystä, mutta samalla eteen voi tulla uusia ongelmia, joihin on varauduttava. Esimerkiksi monissa Afrikan maissa väestönkasvu on voimakasta, eikä maiden BKT:n kasvu kata väestönkasvua. Ilmastonmuutoksen tuomat haasteet ovat oma lukunsa.

Tuoreimmat kuulumiset näistä teemoista välittyivät marraskuussa Afrikan unionin ja Euroopan unionin huippukokouksesta, johon Mikkola osallistui osana Suomen delegaatiota. Kokouksen pääteema oli nuoret.

”Suomi oli ainut maa, jonka delegaatiossa oli myös nuorten edustaja mukana, mikä herätti myönteistä huomiota. Koulutus, esimerkiksi ammatillinen koulutus on tärkeä keino luoda tulevaisuuden uskoa nuorille. Suomella on tässä paljon annettavaa ja osaamista.”

Leena-Kaisa Mikkola osallistui Afrikan unionin ja Euroopan unionin huippukokoukseen Norsunluurannikolla marraskuussa. Kuva: Helena Airaksinen
Leena-Kaisa Mikkola osallistui Afrikan unionin ja Euroopan unionin huippukokoukseen Norsunluurannikolla marraskuussa. Kuva: Helena Airaksinen

Pienet edustustot isojen tehtävien äärellä

Mikkola muistuttaa, että maantieteellisesti kyse on Euroopan lähialueista, joissa tapahtuva kehitys on merkityksellistä myös Suomelle. Linnuntietä matka Libanoniin on samaa luokkaa kuin Madridiin. Mielikuvamme näistä alueista liittyvät usein köyhyyteen ja konflikteihin.

”Lähi-itä on historiallisesti kiehtova, eri kulttuurien ja kolmen maailmanuskonnon kohtaamispaikka sekä kansainvälisen politiikan tärkeimpiä kiintopisteitä. Afrikassa on puolestaan 54 valtiota, ja alueelliset erot ovat isoja.”

Edustustot tekevät paljon töitä pienin resurssein, ja vaatimukset vain kasvavat.

”Afrikan maissa työskentely on rakentunut pitkälti kehitysyhteistyölle, mutta nykyisin Team Finland -yhteistyö ja hyvien poliittisten suhteiden hoitaminen vaativat entistä enemmän voimavaroja. Kaupalliset intressit aluetta kohtaan ovat kasvamassa. Edustustoverkko on kuitenkin pieni, ja tästäkin syystä kaupallisia resursseja tarvittaisiin enemmän Afrikkaan, mukaan lukien Pohjois-Afrikkaan”, hän painottaa.

Suomen tarina kiinnostaa

Suomella on hyvä maine Afrikassa ja Lähi-idässä, ja Suomen tarinan kertominen kannattaa.

”Olemme pieni maa ja koska pelimerkit ovat pieniä, joutuvat suurlähettiläät laittamaan persoonansa peliin. Meidän on jäätävä hyvällä tavalla mieleen ja oltava aidosti kiinnostuneita muista. On pystyttävä luomaan hyvät suhteet kollegoihin, sillä ilman ihmissuhteita ei voi hoitaa asioita.”

Mikkola kertoo, että esimerkiksi Israelissa Suomi tunnetaan laadukkaasta ja oikeudenmukaisesta koulutusjärjestelmästä.

”Tasa-arvo, talvisota, puhdas luonto, Lappi, vuodenajat ja kylmyys ovat myös tunnettuja Israelissa. Israelilaisilla on aitoa uteliaisuutta Suomea kohtaan. Edustuston järjestämiin tapahtumiin tuli aina tupa täyteen, mikä auttoi myös maakuvan rakentamisessa.”

Laaja kirjo Suomen ulkosuhteita

Afrikan ja Lähi-idän osastolla on hallittavanaan monipuolinen tehtäväkokonaisuus. Osasto vastaa Suomen suhteista alueella oleviin maihin, valmistelee Suomen kantoja, vastaa alueen kehitysyhteistyöstä, ohjaa edustustoja, valmistelee ja hoitaa valtio- ja ministerivierailuja sekä tekee yhteistyötä ulkoministeriön muiden osastojen kanssa.

Käytännössä osastopäällikön tehtäviin kuuluu paljon tapaamisia ministeriön ulkopuolella ja verkostoitumista, esimerkiksi yhteydenpitoa täällä toimiviin diplomaatteihin ja EU-yhteistyötä.

”Joka päivä on mukavasti erilainen ja sähköpostien ääreen pääsee usein vasta myöhään iltapäivällä. Tässä työssä asioiden laaja kirjo on merkittävää.  Maiden väliset poliittiset suhteet, kaupallinen- ja kehitysyhteistyö ovat kaikkinensa iso kokonaisuus Suomen ulkosuhteita”, Mikkola kiteyttää.

Ulkoministeriön edustajia AU–EU-huippukokouksessa. Kuvassa ulkoasiainsihteeri Maria Kurikkala, johtava asiantuntija Martti Eirola, osastopäällikkö Leena-Kaisa Mikkola, Suomen Etiopian-edustuston suurlähettiläs Helena Airaksinen ja edustuston päällikön sijainen Jukka Pajarinen. Kuva: Tuomas Tikkanen
Ulkoministeriön edustajia AU–EU-huippukokouksessa. Kuvassa ulkoasiainsihteeri Maria Kurikkala, johtava asiantuntija Martti Eirola, osastopäällikkö Leena-Kaisa Mikkola, Suomen Etiopian-suurlähettiläs Helena Airaksinen ja edustuston päällikön sijainen Jukka Pajarinen. Kuva: Tuomas Tikkanen

Leena-Kaisa Mikkola

Mikkola siirtyi tehtävään Afrikan ja Lähi-idän osastolta johtavan asiantuntijan tehtävästä, jossa hän aloitti vuoden 2016 syyskuussa. Sitä ennen hän työskenteli viisi vuotta Suomen Israelin-suurlähettiläänä. Hän on työskennellyt myös Suomen EU-edustustossa Brysselissä sekä Suomen suurlähetystöissä Canberrassa, Ateenassa ja Budapestissä.

Ulkoministeriössä hän on työskennellyt EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan yksikön päällikkönä poliittisella osastolla ja muissa tehtävissä poliittisella osastolla, Eurooppa-osastolla sekä viestintäosastolla.

Helena Kiiskinen
Kirjoittaja työskentelee tiedottajana ulkoministeriön viestintäosastolla.

Takaisin ylös