Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 350 000
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet
Mediakatsaukset, 16.10.2006

Median reaktioita venäläisen toimittajan murhaan

Oheen on koottu maittain tiedotusvälineiden uutisointia ja kommentointia 7. lokakuuta tapahtuneesta venäläisen toimittajan Anna Politkovskajan murhasta.

Alankomaat

Alankomaiden lehdistössä toimittaja Anna Politkovskajan murhasta julkaistiin suurimmaksi osaksi uutisartikkeleita. Arvovaltaisen NRC Handelsbladin artikkelissa "Rohkea, hulluuteen asti" toimittaja Laura Starink toteaa Politkovskajalla olleen paljon vihollisia ja hänen asuneen jo vuoden 2001 lopussa jonkin aikaa Wienissä tappouhkausten johdosta. Starinkin mukaan Politkovskaja ei ollut objektiivinen toimittaja vaan hän oli myös aktivisti, sovittelija ja monien tavallisten tshetsheenien tukipilari.

Toimittaja kysyy, oliko Anna Politkovskajan murha poliittinen vai rikollinen ja epäilee, ettei tähän kysymykseen ilmeisesti koskaan saada vastausta, kuten monien muidenkaan toimittajien murhiin liittyviin kysymyksiin. Hänen mukaansa linkkiä Venäjän salaiseen palveluun ei voida sulkea pois, jos murhaajaa tulee etsiä tshetsheenisen mafian piiristä, kuten Politkovskajan sanomalehti Novaja Gazeta otaksuu. Starink toteaa yhden asian olevan selvän: siellä missä ala- ja ylämaailma ovat niin toisiinsa kietoutuneet kuin Putinin Venäjällä, totuutta ei saada selville. "Neuvostoliiton viimeisinä kolmenakymmenenä vuotena toisin ajattelevat karkotettiin, suljettiin rangaistusleireille tai piikitettiin psykiatrisissa sairaaloissa. Nyt heidät likvidoidaan. Mutta kenen toimesta?"

Reformistisessa Trouw'ssajulkaistiin 10. lokakuuta parlamentin alahuoneen PvdA-puolueen (sos.dem) Frans Timmermansin artikkeli "Venäläinen vapaudettomuus koskettaa meitä kaikkia". Timmermans pitää Politkovskajan murhaa iskuna sananvapaudelle. Timmermansin mukaan Politkovskajan kuoleman mukana kuolee jälleen osa yhä harvinaisemmaksi käypää vapautta Venäjällä. Hänestä näyttää kuin tämä jättäisi jokaisen Venäjällä ja sen ulkopuolella välinpitämättömäksi. "Seitsemän vuotta sitten Venäjä oli vielä riippuvainen lännestä eikä silloinkaan yksikään Euroopan hallitus ollut valmis ottamaan esille julmia ihmisoikeuden rikkomuksia. Nyt Venäjä on 'nouseva markkina', missä voimme hankkia paljon ja missä Putin istuu Euroopan suurimman kaasulähteen päällä. Nyt kritiikkiä ei ilmaista senkään vertaa." Timmermans pitää tällaista suhtautumista  lyhytnäköisenä, sillä hänen mukaansa siitä vapaudettomuudesta, jota vastaan Anna Politkovskaja taisteli, tulee ennemmin tai myöhemmin meidän kaikkien ongelma.

Timmermansin artikkeli julkaistiin myös hieman lyhennettynä NRC Handelsbladissa 9. lokakuuta.

Argentiina

Toimittaja Anna Politkovskajan murhasta Moskovassa on kirjoitettu paljon Argentiinan mediassa. Samalla Suomi on mainittu ensimmäistä kertaa useasti EU:n näkemyksen välittäjänä. Buenos Aires Herald kertoo myös Helsingin mielenosoituksesta sekä ulkoministeri Tuomiojan henkilökohtaisista reaktioista murhaan.

Buenos Aires Herald kirjoittaa maanantaina 9. lokakuuta artikkelissa "Murha vihastuttaa EU:ta ja Yhdysvaltoja",  kuinka Anna Politkovskajan murha tuomittiin erityisen laajasti Suomessa, joka todetaan Venäjän naapurimaaksi. Kerrotaan, että Suomi toimii tällä hetkellä Euroopan unionin puheenjohtajamaana ja että Suomi järjestää lokakuussa huippukokouksen, johon osallistuu EU:n johtajia sekä Venäjän presidentti Vladimir Putin.

BAH mainitsee, että Helsingissä suunniteltiin mielenosoitusta Venäjän suurlähetystön ulkopuolelle sunnuntai-illaksi. Mielenosoituksen vaatimus olisi mahdollisimman kattava murhan rikostutkimus.

Artikkelissa kerrotaan, kuinka ulkoministeri Erkki Tuomioja tunsi Politkovskajan henkilökohtaisesti ja kuinka hän järkyttyi murhasta. Tuomiojan mukaan se tosiasia, että tämäntyyppinen murha on mahdollinen, haastaa Venäjän hallituksen uskottavuuden. Samalla todetaan Tuomiojan haluavan nähdä, miten halukkaita venäläiset viranomaiset ovat ratkaisemaan murhan ja löytämään syylliset osapuolet, mihin tahansa johtolangat vievät.

Monessa muussa argentiinalaisessa paikallis- ja valtakunnan tason sanomalehdessä, myös suurilevikkisissä La Naciónissa ja Clarínissa, kerrotaan kuinka EU tuomitsee Politkovskajan murhan. Suomi mainitaan monesti EU:n puheenjohtajamaana ja kaikissa painotetaan sitä, että Suomi vaatii yksityiskohtaisen tutkimuksen murhasta.

Belgia

Belgialainen media huomioi laajasti toimittaja Anna Politkovskajan murhan. Politkovskaja oli käynyt esittelemässä julkaisemiaan kirjoja myös Belgiassa. Häntä kuvataan väsymättömänä ihmisoikeustaistelijana, joka oli omistautunut niin ammatillisesti kuin henkilökohtaisestikin Tshetshenian sodan ihmisoikeusloukkauksien julkituomiseen. Putinin Venäjällä on saanut surmansa jo 13 toimittajaa, kirjoitettiin useissa lehdissä. Mutta ensimmäistä kertaa surmansa sai yhtä merkittävä toimittaja kuin Politkovskaja oli. Anna Politkovskajan ammatillinen lahjomattomuus ja rehellisyys tekevät hänen murhastaan erittäin poliittisen, kirjoittivat lehdet.

Ensimmäistä kertaa Neuvostoliiton murtumisen jälkeen Venäjällä surmansa sai yhtä merkittävä ja tunnettu toimittaja kuin Anna Politkovskaja oli, kommentoi La Libre Belgique (LLB)  moskovalaisen Novaja Gazetan toimittajan murhaa. Lehti kirjoitti, että ihmisoikeuksien puolustajana ja sekä ammatillisesti että henkilökohtaisesti Tshetshenian konfliktin ihmisoikeusloukkauksien julkituomiseen sitoutunut Politkovskaja sai lopulta maksaa omalla hengellään pienen kaukasialaisen valtion asukkaiden ihmisoikeuksien puolustamisesta. Politkovskaja tuli tunnetuksi ammattillisesta rohkeudestaan sekä tinkimättömyydestään, joiden avulla hän paljasti venäläisten sotilaitten rikoksia ja ihmisoikeuksien loukkauksia Tshetsheniassa, arvosteli venäläisten erikoisjoukkojen ammattitaidottomuutta panttivankidraamassa moskovalaisessa teatterissa tai venäläisen Beslanin kaupungin koulussa. Politkovskajan ammatillinen lahjomattomuus ja rehellisyys tekevät hänen murhastaan erittäin poliittisen, kirjoitti LLB. On ilman muuta selvää, että venäläisten viranomaisten vastuulle lankeaa raskas osuus Politkovskajan kuolemasta.

Hollanninkielinen päivälehti De Standaard (DS) kirjoitti Kremlin yrittäneen pitää Anna Politkovskajan murhan salassa mahdollisimman pitkään. Politkovskaja kuului niihin harvoihin toimittajiin, jotka matkustivat säännöllisesti Tshetsheniaan huolimatta lukuisista omaan henkeensä kohdistuneista uhkauksista. Politkovskaja ei voinut hyväksyä Venäjän väkivaltaa ja poliittista manipulaatioita Tshetsheniassa. Hän kirjoitti kaksi kirjaa (Tshetshenia, pala helvettiä ja Putinin Venäjä), mutta ei löytänyt teoksilleen kustantajaa Venäjältä. Ollessaan Belgiassa esittelemässä kirjojaan Politkovskaja totesi venäläisten olevan harhaanjohdettuja ja kuulevan Tshetsheniasta vain sen, mitä Kreml päättää antaa julkisuuteen. DS kuvasi Politkovskajan matkaa Beslaniin panttivankidraaman yhteydessä ja venäläisen hallinnon yritystä myrkyttää hänet. Kreml ei halunnut Politkovskajan neuvottelevan Beslanin kysymyksessä, eikä missään muussakaan asiassa, sillä "Putinin regiimi ei neuvottele", kirjoitettiin DS:ssa.  Politkovskaja tiesi olevansa hengenvaarassa asuessaan Moskovassa, ja Tshetshenian  pääministeri Ramzan Kadyrov on uhannut Politkovskajan henkeä useaan otteeseen.  "Ehkä Politskovskajan murha oli syntymäpäivälahja Kadyroville", kirjoitti DS. "Näin asioita hoidetaan Putinin Venäjällä", tiivisti lehti.

Ranskankielinen Le Soir on samoilla linjoilla muitten päivälehtien kanssa ja totesi lisäksi, että Putinin noustua presidentiksi Venäjällä on murhattu jo 13 Putinin hallinnolle kriittistä toimittajaa. Anna Politkovskaja oli vastaanottanut lukuisia kansainvälisiä ihmisoikeuspalkintoja ja hänen ansionsa Tshetshenian tilanteen puolestapuhujana olivat tunnustaneet múun muassa Etyj ja Amnesty International. Politkovskaja ryhtyi kirjoittamaan Tshetshenian tilanteesta vuonna 1999, sodan puhjettua toistamiseen. Hän kirjoitti vähemmän alueen sotilasoperaatioista tai poliittisista tilanteista, mutta sitäkin enemmän konfliktin vaikutuksista Tshetsheniassa asuvien elämään.

Espanja

Anna Politkovskajan murhaa uutisoitiin kaikissa Espanjan valtakunnallisissa lehdissä.  Media korosti Politkovskajan olevan järjestyksessä kahdestoista toimittaja, joka on saanut surmansa ammattinsa takia Putinin kuuden vuoden valtakauden aikana.

El País kirjoitti: "Jos Putin haluaa vakuuttaa länsimaille, että demokratia on Venäjällä vielä mahdollista, hän voi sen tehdä ainoastaan toimeenpanemalla esimerkillisen poliisitutkimuksen syyllisten selvittämiseksi ja rankaisemalla heitä ankaralla tuomiolla. Jos näin ei tapahdu, kiistämätön johtopäätös on, että tämä kuolema on tyydyttänyt tsaaria."

La Vanguardia katsoi, ettei Politkovskajan kuolema ole ainoastaan törkeä rikos sananvapautta vastaan, vaan myös kova isku Putinin Venäjän hauraalle demokratialle. "Venäjän viranomaiset asettavat uskottavuutensa vaakalaudalle, elleivät ryhdy välittömästi kiireelliseen ja perusteelliseen tutkimukseen syyllisten löytämiseksi. Tämä rikos ei saa jäädä rankaisematta, niin kuin lukuisat valtiot ja organisaatiot sekä Yhdysvalloissa että EU:n puitteissa ovat vaatineet."

El Mundo otsikoi pääkirjoituksensa: "Putin on moraalisesti vastuussa Politkovskajan murhasta." Lehti kirjoitti, että "ottaen huomioon millä tavalla rikos tehtiin, on hyvin todennäköistä, ettei murhaajaa koskaan saada kiinni. Sen lisäksi, että toimittajilla Venäjällä on alhainen palkkataso, on ammatti myös muuttunut erittäin vaaralliseksi. Toimittajia pahoinpidellään tai heitä uhkaillaan, jotteivät he tekisi työtään. Putin on muuttumassa diktaattoriksi, mutta USA ja Eurooppa katsovat toiseen suuntaan, sillä Venäjä on liian tärkeä poliittinen ja taloudellinen kumppani, jotta maan presidenttiä voisi suututtaa. Vaikka Putin itse ei olisikaan antanut ohjeita toimittajan eliminoimiseksi, hän on päävastuullinen murhasta luotuaan maahan ilmapiirin, jossa vapaata lehdistöä vainotaan."

ABC:n mukaan rikos on selvä hälytysmerkki Venäjän nykyisestä tuuliajosta. "Ainoa hyväksyttävissä oleva reaktio Politkovskajan murhaan on syyllisten löytäminen ja tuomitseminen. Kun kyseessä on toimittajan rauhanomaista ja puhdasta arvostelua vastaan kohdistuva kosto, murhaajan luodit kohdistuvat koko yhteiskuntaa vastaan. Murha on samanaikaisesti maalle viesti, jossa uhataan kaikkia Politkovskajan kanssa samoin ajattelevia. Lokakuun 20. päivänä Putin matkustaa Lahteen Eurooppa-neuvoston kokoukseen. Silloin Euroopan johtajien täytyisi ilmaista Putinille vakava huolestumisensa tämän pelkurimaisen teon johdosta."

Irlanti

The Irish Timesin pääkirjoituksessa pohditaan Venäjän johdon reaktiota toimittaja Anna Politkovskajan murhan jälkeen. Pääkirjoituksessa noteerataan ulkoministeri Erkki Tuomiojan esittämä kysymys siitä, kuinka pitkälle Politkovskajan murhan tutkimukset viedään ottaen huomioon, että ne saattavat johtaa syvälle virkakoneistoon.

The Irish Timesissa 13. lokakuuta ilmestyneessä pääkirjoituksessa pohditaan Venäjän johdon reaktiota toimittaja Anna Politkovskajan murhan jälkeen sekä kerrotaan Politkovskajan kesken jääneen jutun julkaisemisesta Novaya Gazeta -lehdessä. Politkovskajan murha ei ole aiheuttanut Irlannissa tavallisen uutisoinnin lisäksi erityisiä lehdistöreaktioita The Irish Timesin pääkirjoitusta lukuun ottamatta.

Pääkirjoituksessa todetaan, että Venäjän johto kommentoi Politkovskajan murhaa tällä viikolla muutama päivä tapahtuneen jälkeen. Huomattavaa oli, että Venäjän presidentti Vladimir Putin kommentoi tapahtunutta vasta vierailullaan Saksassa. Politkovskajan reportaasi Venäjän hirmuteoista Tshetsheniassa on saanut enemmän kansainvälistä kuin kotimaista ylistystä ja myös hänen murhansa aiheutti enemmän huomiota ulkomailla kuin hänen kotimaassaan Venäjällä.

Presidentti Putinia kärkkäästi kritisoineen Politkovskajan murha on kohdistanut huomion jälleen Tshetsheniaan, jossa ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Venäläiset joukot ja heidän paikalliset liittolaisensa harjoittavat umpimähkäistä väkivaltaa Tshetshenian kapinallisia vastaan käytävien taistelujen varjolla. Pääkirjoituksen mukaan Politkovskaja on viime vuosina dokumentoinut tarinoita Tshetshenian pääministerin Ramzan Kadyrovin toimeksiantamista kidutuksista, joukkopidätyksistä ja kidnappauksista. Novaya Gazeta -lehti julkaisi 12. lokakuuta Politkovskajan kesken jääneen jutun tshetsheenimiehen kidutuksesta.

Politkovskajan sekä muiden korruptiota ja ihmisoikeusrikkomuksia tutkineiden toimittajien murhat viittaavat pääkirjoituksen mukaan siihen, että Putinin Venäjä on etenemässä kohti autoritarismia, kasvavaa muukalaisvihaa ja rasismia muslimeja sekä muita vähemmistöjä kohtaan. Näihin rikoksiin liittyvä edelleen yleistyvä rankaisemattomuus on pääkirjoituksen mukaan myös keskeinen huolenaihe.

Putin on tuominnut Politkovskajan murhan ja vaatii, että se tutkitaan läpikotaisin. Pääkirjoituksessa mainitaan Suomen ulkoministeri Erkki Tuomiojan esittämä kysymys siitä, kuinka pitkälle murhatutkimukset viedään ottaen huomioon, että ne saattavat johtaa syvälle virkakoneistoon. Pääkirjoituksessa todetaan, että nähtäväksi jää, heijastuuko Tuomiojan huoli EU-johtajien ja presidentti Putinin ensi viikon tapaamiseen.

Iso-Britannia

Britannian päälehdet käsittelivät näyttävästi Venäjän hallituksen politiikan ankarana arvostelijana tunnetun toimittajan Anna Politkovskajan murhaa sunnuntaina 8. lokakuuta. Osa lehdistä julkaisi vielä maanantaina 9. lokakuuta myös pää- ja muistokirjoituksia.

The Independentin pääkirjoitus A fireband for freedom is  extinguished 9. lokakuuta kuvailee Politkovskajaa uuden Venäjän todelliseksi toisinajattelijaksi. Pääkirjoituksen mukaan niin kauan, kun Politkovskaja kykeni kirjoittamaan ja julkaisemaan tuotoksiaan kotimaassaan Venäjällä, oli jäljellä toivoa sananvapaudesta.

The Independentin kolumnisti Joan Smith otsikoi Putins'sRussia failed to protect this bravewoman. Kolumnin mukaan valtio ei pysty suojelemaan venäläisiä toimittajia, ja tiedotusvälineiden sananvapaus on vitsi. Kolumni nosti esille myös sen, että Venäjä on maailman kolmanneksi vaarallisin valtio toimittajille heti Irakin ja Algerian jälkeen. Kolumni ihmettelee myös, miksi Putin oli niin hidas reagoimaan veritekoon toisin kuin esimerkiksi Mihail Gorbatshov.

The Daily Telegraphin pääkirjoituksen Murder in Moscow 9. lokakuuta mukaan Politkovskajan kuolema hiljensi yhden harvoista valtion toimia kritisoineen äänen.  Lehden mukaan Politkovskajan murhan kaltaiset tapahtumat osoittavat, että venäläiseen demokratiaan uskovat voivat luopua toivosta. "Jokainen syytön kuolema on tragedia, mutta Politkovskajan tapauksessa se saattaa olla katastrofi", lehti toteaa.

Muistokirjoitukset The Guardianissa, The Timesissa ja The Independentissä maalavat kuvan rohkeasta journalistista, joka kertoi myös yksittäisistä ihmiskohtaloista sodan keskellä. Lehdet muistuttavat, että kansainvälisesti Politkovskaja tuli tunnetuksi Tsetshenian sodan ankarana arvostelijana.

"Jos Anna Politkovskajan elämä ja työ pitää tiivistää yhteen sanaan, on se rohkeus", kirjoittaa the Guardian muistokirjoituksessaan. Diplomaattivanhempien tyttärenä New Yorkissa kasvanut ja sodan aiheuttamia sosiaalisia ongelmia tarkastellut Politkovskaja olisi voinut valita itselleen toisenlaisen elämän, the Guardian jatkaa.

The Independentin muistokirjoitus toteaa, että Politkovskaja muistuttaa erehdyttävästi Neuvostoliitosta, jolloin murhat jäivät selvittämättä ja ihmiset katosivat jäljettömiin ilmaistuaan mielipiteensä.

Italia

Tunnetun ja palkitun venäläisjournalisti Anna Politkovskajan murhaa käsiteltiin Italian suurimmissa valtakunnallisissa päivälehdissä sunnuntaista 8. lokakuuta lähtien. Suurimmaksi osaksi referoitiin tapahtunutta ja Venäjän tilannetta, analyysi oli vähäisempää ja pohjautui ulkomaisiin lähteisiin.

Murha tuomitaan ja sen arvellaan johtuvan Politkovskajan suorasanaisesta kritiikistä presidentti Vladimir Putinia ja Venäjän harjoittamaa politiikkaa kohtaan. Toisin kuin Putin, entinen presidentti Mihail Gorbatshov on tuominnut murhan selväsanaisesti jo heti alusta alkaen, lehdet kirjoittavat. Yleisesti on ihmetelty Kremlin ja presidentti Putinin kahden päivän hiljaiseloa Politkovskajan murhan tultua julki. Tekoa pidetään merkittävänä hyökkäyksenä yleistä sananvapautta kohtaan ja huomautetaan. kuinka Venäjällä on viimeisen kuuden vuoden aikana tapettu jo 12 toimittajaa hämärissä olosuhteissa.

Corriere della Sera palasi aiheeseen 10. lokakuuta presidentti Putinin kommentoitua tapahtunutta. Huolimatta Putinin lupauksesta "selvittää totuus" Politkovskajan kollegat Novaya Gazeta -lehden toimituksesta odottavat lehden mukaan vain vähän viranomaisten tutkimuksilta ja ovat käynnistäneet omat vastatutkimuksensa Politkovskajan murhan selvittämiseksi. Useat lehdet arvioivat myös syitä Politkovskajan murhaan, viitaten sen mahdollisesti olevan joko Putinin liittolaisen Kadyrovin kosto  tai jonkin muun tahon yritys estää Kadyrovin nousu Tshetshenian presidentiksi.

La Repubblican mukaan Venäjän konsulaatin eteen Milanossa kerääntyi 9. lokakuuta ihmisjoukko vaatimaan Politkovskajan murhan selvittämistä. Radikaalipuolueen johtaja Marco Pannella sanoi matkustavansa Moskovaan osallistuakseen poliittisen murhan uhrin hautajaisiin.

Keskiviikon 11. lokakuuta La Stampa -lehdessä peräänkuulutetaan, miksi Italian hallitus ei ole ottanut minkäänlaista kantaa Anna Politkovskajan murhaan, vaan on sen sijaan tyytynyt EU:n puheenjohtajamaan Suomen antamaan julkilausumaan, yhteisessä hengessä. Lehdessä otsikoidaan Italian ulkoasiainministerin Massimo D´Aleman vastauksella: "Totta on, että nyt on erittäin vaikea kritisoida Venäjää". D'Alema toteaa, että hänen mielestään asiat sanottiin oikealla tavalla ja eurooppalainen näkemys tuli selväksi. Kyseessä ovat arkaluonteiset asiat. D'Alema kertoi, että G8-kokouksessa Venäjän ulkoministeri Lavrov kehotti ajattelemaan Guantanamoa vastauksena kannanotoille Tshetshenian tilanteen vakavuudesta. Tämä osoittaa lännen vaikeutta puhua ihmisoikeuksista kansainvälisissä yhteyksissä. D'Aleman mukaan "meidän tulisi voida puhua Tshetsheniasta venäläisille tuntematta oloamme kiusaantuneeksi". Lavrovin vastaus ei olisi ollut mahdollinen muutama vuosi sitten. D'Aleman johtopäätös on, että lännellä on vähemmän voimia kuin ennen.

Lehden kainalojutussa mainitaan, että Marco Pannella oli ainoa italialainen, joka matkusti hautajaisiin Moskovaan.

Kanada

Politkovskajan murha uutisoidaan esimerkkinä Venäjän ongelmista sananvapauden ja demokratian kanssa ja se yhdistetään Putinin kaudella tiukentuneeseen otteeseen mediasta. Henkilönä Politkovskaja on ollut melko tuntematon Kanadassa, mutta hänen työnsä sananvapauden puolesta ja väkivaltainen kuolema toi palstatilaa.

Ottawa Citizen ja Toronto Star käsittelivät 8.-11. lokakuuta Politkovskajan murhaa, merkitystä venäläiselle yhteiskunnalle ja hautajaisia melko laajasti. Kummankin lehden uutisointi pohjasi enimmäkseen uutistoimistoihin. Globe & Mail uutisoi murhan lehtiversion pikku-uutisissa, ja nettilehdessä oli murhasta ja Politkovskajan merkityksestä yksi laajahko artikkeli, jonka lähteenä oli AP. Uutistoimistojen materiaalista poikkeava oli TS:ssä  julkaistu Olivia Wardin kirjoittama "Journalists' lives at risk in Putin's Russia" -juttu. Ward oli työskennellyt Moskovassa 1992-1997, raportoi Tshetshenian tilanteesta vuoteen 2001 asti ja oli myös tuntenut Politkovskajan.

Lehtien raportointi keskittyi pääasiassa murhaan ja Politkovskajaan henkilönä - hän on ollut melko tuntematon Kanadassa. Kanadassa ei ollut mielenosoituksia, tai ainakaan media ei noteerannut niitä. Muualla maailmassa pidettyjä mielenilmauksia sivuttiin lyhyesti, ja OC käytti Lehtikuvan kuvaa Helsingissä järjestetystä mielenilmauksesta.

Uutisotsikoissa Politkovskajaa ei mainita nimeltä, ja uutisjutuissa häntä luonnehditaan sanoin "venäläinen toimittaja", "huipputoimittaja", "Kremlin kriitikko" ja "tutkiva journalisti", joka kyseenalaisti Vladimir Putinin ja hallituksen toimet sekä erityisesti Venäjän sodankäynnin Tshetsheniassa. 8. lokakuuta OC kertoo Politkovskajan olleen myös Yhdysvaltain kansalainen, sillä hän syntyi New Yorkissa, jossa hänen diplomaattivanhempansa työskentelivät vuonna 1958. Politkovskajan toiminnan painoarvoa Venäjällä verrattiin Bob Woodwardin (Watergate) ja Seymour Hershin (My Lain joukkomurha ja paljastukset Abu Ghraibin vankilakidutuksista) työhön Yhdysvalloissa. Uutisissa mainitaan Politskovskajan saamat aikaisemmat tappouhkaukset, murhayritys vuonna 2004 ja elämä jatkuvan uhan alla. Murhaa kuvataan "palkkamurhaksi" ja "teloituksenkaltaiseksi surmaksi".

Uutisissa mainitaan Venäjän ja hallituksen arvostelemisen vaarallisuus toimittajille, "ainakin 13 toimittajaa on tapettu sen jälkeen, kun Putinista tuli presidentti vuonna 2000". Venäjän nykytilaa kuvataan sanoin "lainvoima tarkoittaa yhä vahvimman voimaa" ja Novaya Gazetaa, Politkovskajan työnantajaa, kuvataan "yhdeksi harvaksi riippumattomaksi mediaksi" Venäjällä. Putinin vakuutusta murhan selvittämisestä kyseenalaistetaan jatkamalla "reaktion tulleen 48 tuntia teloituksenkaltaisesta surmasta, maailman johtajien jo esitettyjä valittelunsa". OC mainitsee Venäjän toimittajaliiton Igor Yakovenkon epäilleen murhan olleen syntymäpäivälahja Putinille.

Putinin mielipide Politkovskajan tunnettavuudesta ihmisoikeuspiireissä mutta vähäisestä merkityksestä venäläisessä politiikassa on vastakohtana Mihail Gorbatshovin sanoille "murha oli suuri rikos maata ja meitä kaikkia kohtaan" ja YK:n ihmisoikeuskomissaarin, kanadalaisen Louise Arbourin kommentille "Politkovskajan kuoleman suuresta menetyksestä Venäjälle ja kaikille, jotka kamppailevat ihmisoikeuksien puolesta"

Latvia

Latviassa on otettu toimittaja Anna Politkovskajan murha vastaan järkyttyneenä. Vaikka Latvian parlamenttivaalit ovatkin vieneet lehdistä suurimman osan palstatilasta, on Politkovskajan murhasta uutisoitu laajasti kaikissa Latvian sanomalehdissä. Pääasiassa uutisissa on käsitelty tapahtumien kulkua, kuvattu venäläisten lehtien reaktioita, julkaistu henkilökuvia Politkovskajasta ja pohdittu syyllistä murhaan.

Venäjänkielisen sanomalehden Telegrafin mukaan on olemassa kolme virallista näkemystä murhan syystä. Murha on voinut olla henkilökohtainen kosto Politkovskajalle jonkin hänen julkaisun vuoksi. Toinen mahdollinen syy on toimittajien konflikti Tshetshenian valtaapitävien kanssa. Kolmas mahdollinen syy on poliittisen vihollisen Ramzan Kadyrovin salajuoni.

Latvian lehdistössä on julkaistu toimittajien näkökantoja murhaan. Latviankielisessä sanomalehdessä Dienassa julkaistiin 10. lokakuuta Peteris Strautinsin artikkeli, jossa hän arvostelee Venäjää sananvapauden puutteesta. Strautins nostaa esille, kuinka vuodesta 1993 lähtien kaikkiaan 43 toimittajaa on murhattu Venäjällä, joista 13 on murhattu Vladimir Putinin valtakauden aikana. "Luoti ei ole ollut ainut tapa hiljentää toimittajat", jatkaa Strautins. Venäjän valtio on Strautinsin mukaan ottanut hallintaansa lähes kaikki tv-kanavat sekä sanomalehdet. Pienet julkaisut, jotka on tarkoitettu älymystölle - kuten Novaja Gazeta, eivät yleensä kiinnosta Kremliä, koska niillä on vain vähäinen vaikutus yleisen mielipiteen muodostumiseen. Mutta Novaja Gazetan Politkovskaja oli kuuluisa. Hänen kauttaan maailma sai tietoa Tshetshenian tilanteesta. Strautins myöntää, että ei ole olemassa konkreettisia todisteita siitä, että Venäjän johtavat instituutiot olisivat olleet murhien takana. Starutinsin mukaan tätä mahdollisuutta ei voida kuitenkaan poissulkea. On hyvin mahdollista, että Tshetshenian Moskova-myönteinen hallitus on syyllinen Politkovskajan murhaan, sillä Politkovskaja keräsi parhaillaan tietoja tämän hallituksen tekemistä ihmisoikeusrikkomuksista. "Ja vaikka valtion instituutit eivät olisikaan murhan takana, murhan päivämäärä - Putinin syntämäpäivä - voidaan nähdä Venäjän vallan pimeiden voimien "kunnioituksenosoituksena" vallitsevalle järjestelmälle", kirjoittaa Strautins. Strautins toteaa lopuksi, että Politkovskaja murhattiin aikana, jolloin Venäjällä on menossa erilaisuuden kitkeminen. Ulkomaalaisista on tullut uhka kansalliselle turvallisuudelle, mikä näkyy muun muassa georgialaisten karkottamisessa. Venäjällä, jossa puolet maailman äärioikeistolaisista toimii, ollaan menossa enemässä määrin kohti fasismia, toteaa Starutins. 

Latvijas Avizessa julkaistiin 11. lokakuuta Yhdysvalloissa professorina toimivan - Nikita Hrushtsevin lapsenlapsen - Nina Hrushtsevan artikkeli "Murha Moskovassa". Hrushtsevan mukaan Anna Politkovskajan murha on lopullinen todiste siitä, että presidentti Putin harjoittaa mielivaltaista diktatuuria Venäjällä. Kuten Kgb:n kukoistuskaudella, ihmisiä yksinkertaisesti häviää. Politkovskaja on jo kolmas poliittisesti eliminoitu ihminen kolmessa viikossa. Se, että Venäjän valtion pääsyyttäjä Juri Tshaika on ottanut vastuulleen murhatutkimukset, ei Hrushtsevan mukaan herätä toivoa, vaan Venäjän hallituksen osallistuminen tutkimuksiin takaa sen, että murhaajia ei saada koskaan kiinni. Hrushtsevan mukaan Politkovskajan kohtalon määräsi hänen voimakas kritiikkinsä presidentti Putinia kohtaan. Putinin vastustajille kun on Hrushtsevan sanoin tarjolla maanpako, vankeus tai kuolema.

Hrushtseva mainitsee, ettei hän syytä Putinin hallitusta suoraan Politkovskajan murhasta. Politkovskaja teki monet muutkin ihmiset kuin Putinin tutkimuksillaan vihaisiksi. "Mutta vaikka Putinin joukolla ei olisikaan mitään tekemistä Politkovskajan murhan kanssa, niin hänen oikeuden halventamin on luonut ilmapiirin, joka edesauttoi murhaa", kirjoittaa Hrushtseva. Rikos tehtiin Hrushtsevan mukaan uskomuksessa, että se miellyttäisi johtajaa. Hrushtseva jatkaa, että Putinin valtaantulon jälkeen Venäjällä on annettu hyvin ristiriitaisia signaaleja. Toisaalta maailma näkee nuoren ja koulutetun johtajan, joka johtaa maan modernisaatiota, toisaalta presidentti seuraa hiljaisuudessa, kun hänen entiset Kgb-ystävänsä eivät pysty suojelemaan kiisteltyjä hahmoja: toimittajia, tiedemiehiä ja ympäristöaktiiveja. Hrushtseva toteaa, että Venäjän esitellessä maailmalle lakien ja demokraattisten instituutioiden toimivuutta julkisivun takana toimivat mielivaltaiset "raakalaiset". Artikkelin lopussa Hrushtseva mainitsee, että Putinin lain kiertäminen on viety myös ulkomaille, josta esimerkkinä Venäjän pyrkimys vaikuttaa Ukrainan edellisiin presidentinvaaleihin tai naapureiden kiristäminen uhkaamalla heidän energiatoimituksiaan.

Hieman toisenlaista näkemystä aiheesta tuo esille Juris Paiders sanomalehti Neatkarigassa 11. lokakuuta.  Paidersin mukaan Politkovskajan murhasta on tullut  propaganda-ase globaalissa informaatiosodassa. Heti murhan jälkeen joukkotiedotusvälineissä on alkanut kiertää ajatus siitä, että koska Kreml ei pitänyt Politkovskajasta, on se myös murhan takana. Paidersin mukaan ensiksi on kuitenkin tarpeellista vastata kysymykseen, ketä murha hyödyttää. Paiders kirjoittaa, että loppujen lopuksi Kreml hyötyy Politkovskajan murhasta hyvin vähän. Miten toimittaja, joka kirjoittaa pieneen sanomalehteen ja joka on suunnattu Moskovan älymystölle, voisi vahingoittaa Putinin hallintoa? Anna Politkovskajan Tshetsheniasta kirjoittamat kirjat julkaistiin jo viisi vuotta sitten ja ne on jo lähes unohdettu. Hyödyttääkö Putinin hallintoa hankkiutua eroon toimittajasta skandaalimaisesti? Millä tahansa valtiolla on satoja laillisia tapoja hankaloittaa kuuluisan toimittajan työtä. Monessa tapauksessa toimittajat voidaan hiljentää kalliiden kunnialoukkausoikeudenkäyntien avulla.

Paiders kysyy lopuksi, uskovatko ammattitaitoiset toimittajat todella, että Venäjää johtavat typerykset, jotka tapattavat toimittajan huonoimpaan mahdollisimpaan aikaan. Todennäköisempänä vaihtoehtona Paiders pitää joko Tshetshenian valtaapitäviä tai Putinin hallituksen vastustajia. Vastustajat pystyvät sysäämään syyn murhasta Putinin hallituksen niskoille. Ja vastustajia Paidersin mukaan Putinin hallituksella riittää, alkaen syrjäytetyistä oligarkeista, jotka hallitsivat Jeltsinin aikaan. Miljonäärit, jotka on ajettu maasta tai laitettu vankiloihin, eivät ole antaneet anteeksi, vaan ovat valmiita kostoon milloin tahansa. Paiders vertaa Venäjän tilannetta Irakiin, jossa toimittajia murhataan USA:n vastustamisen vuoksi päivittäin. "Murhaajasta huolimatta Politkovskajan murha on poliittinen murha. Voidaan vain surkutella sitä, että toimittajia käytetään poliittisen pelin pelinappuloina", kirjoittaa Paiders artikkelinsa lopuksi.

Norja

Anna Politkovskajan murhasta on kirjoitettu norjalaisissa lehdissä päivittäin. Politkovskajaa kuvataan rohkeana, ihmisoikeuksien puolesta taistelleena, rehellistä tutkivaa journalismia tehneenä kahden lapsen äitinä, joka oli tietoinen ammattinsa vaaroista kotimaassaan. Hänet tiedostettiin voimakkaana Tshetshenian sodan kriitikkona, joka arvosteli presidentti Vladimir Putinia ja tämän hallitusta terävästi. Politkovskajan murhaa pidetään epäilyksettä seurauksena hänen työstään.    

Norjalaiset kirjailija- ja toimittajapiirit ovat järkyttyneitä Anna Politkovskajan kohtalosta. Kustantamonjohtaja Heger totesi, että Politkovskajasta on tullut totalitarismin vastarinnan sekä sananvapauden puolesta taistelemisen symboli. Hänen mukaansa Politkovskaja kuvasi Venäjää, joka on siirtynyt yhdestä totalitaarisesta järjestelmästä toiseen. Norjan ulkoministeri Gahr Støre totesi Norjan uutistoimisto NTB:lle, että Politkovskaja oli rohkea journalisti, joka käsitteli venäläisen yhteiskuntaelämän kiisteltyjä aiheita. (Dagbladet, Dagsavisen 8. lokakuuta)  

Norjan ulkopoliittisen instituutin Nupin tutkija ja Tshetshenia-asiantuntija Wilhemsen kommentoi Dagsavisenissa 8. lokakuuta, että Politkovskajaa suojeli kauan hänen korkea arvostuksensa länsimaisissa ihmisoikeuspiireissä. Mikäli Politkovskajan murha oli korkeiden tahojen tilaustyötä, on tämä merkki siitä, ettei Venäjän imago lännessä merkitse Venäjälle enää yhtä paljon kuin ennen. Politkovskaja uhrasi yksityiselämänsä työlleen, jota piti velvollisuutenaan ja sai maksaa tästä korkean hinnan. Hän on vieraillut Norjassa useita kertoja ja tehnyt yhteistyötä muun muassa Helsinki-komitean kanssa. Helsinki-komitean pääsihteeri Engesland totesi pelkäävänsä, että murhalla on yhteyttä Tshetshenian konfliktiin. Myös Nupin Venäjän asiantuntija Blakkisrud on vakuuttunut siitä, että murhan motiivina oli Politkovskajan ammatti. Ulkoministeri Gahr Støre totesi odottavansa venäläisiltä viranomaisilta perusteellista tutkimusta. (Dagsavisen 8. lokakuuta). VG:n mukaan Gahr Støre on todennut TV2:n haastattelussa, että tutkimukset ovat venäläisen oikeusvaltion toimivuuden kokeena. Hän aikoo välittää norjalaisten reaktiot venäläiselle kollegalleen Lavroville. (VG 9. lokakuuta)

Monissa lehdissä on huomioitu, ettei Venäjän presidentti Putin kommentoinut Politkovskajan murhaa heti tapahtuman jälkeen. Dagsavisenin mukaan Venäjällä on murhattu 12 journalistia viimeksi kuluneen kuuden vuoden aikana. Aftenpostenissa 10. lokakuuta julkaistussa kolumnissa kirjoitetaan, että yhtäkään näistä 12 tapauksista ei ole selvitetty. Sama koskee myös monien ihmisoikeusaktivistien ja poliitikkojen murhia. Mikäli samanlainen tilausmurhalta vaikuttava tappo olisi tapahtunut Norjassa, olisivat kriittiset äänet välittömästi nostaneet esille hallituksen vastuun. Putinin Venäjällä, jossa brutaliteetti ja pelko kukoistavat, loistavat kriittiset äänet ikävä kyllä poissaolollaan. Putinin perintö on rakoileva demokratia. Viimeisen kuuden vuoden aikana hän on eliminoinut kaiken opposition, rajoittanut sananvapautta ja ottanut duumasta täyden kontrollin. Presidentti on saanut tsaarin vallan.

Politkovskaja ei menettänyt henkeään siitä syystä, että Venäjän valtio on voimakas, vaan koska demokratia Venäjällä on heikko. Nykypäivän Venäjällä ei ole yhtäkään kontrolli-instituutiota, joka voisi toimia vastapainona presidentinvallalle. Alamaailma voi toimia niin kuin haluaa: rangaistuksen mahdollisuus on olematon,koska kukaan ei kyseenalaista poliisin toimintaa. Vapaa, kriittinen media voisi vaikuttaa tilanteeseen, mutta sananvapaus on kärsinyt Putinin aikana merkittävästi. Kaikki kansalliset tv-kanavat ovat päätyneet valtion kontrollin alaisiksi, ja riippumattomia lehtiäkin on yhä vähemmän Kremlin mielisten liikemiesten ostaessa niitä itselleen. Näistä syistä Politkovskajan raportointi Novaja Gazeta -lehdelle oli erityisen tärkeää ja hänen kuolemansa oli kova takaisku Venäjän sananvapudelle. Ei pelkästään sen vuoksi, että hänen valistava reportaasinsa on hänen kuolemansa myötä historiaa, vaan koska hänen kohtalonsa toimii edelleen muiden venäläisten toimittajien hiljentäjänä. (Aftenposten, kolumni, Per Kristian Aale, 10. lokakuuta)  

Avoimuuden puute pelissä, jossa politiikka, raha ja valta ovat kyseessä, ovat syitä siihen, miksi monet venäläiset pitävät Putinia syyllisenä Politkovskajan kuolemaan. Vaikka hän ei henkilökohtaisesti olisikaan ollut tilausmurhan takana, hänen edistämänsä politiikka on tehnyt sen mahdolliseksi. (Dagbladet, kolumni, Morten Strand, 11. lokakuuta) On tullut vuosi vuodelta vaarallisemmaksi suunnata valokeila Venäjän valtaeliittiin, olipa kysessä sitten poliittiikkaa tai taloutta. (VG, 11.10.2006)     

Portugali

Portugalin tiedotusvälineet uutisoivat laajasti toimittaja Anna Politkovskajan murhasta. Lehdistöstä päivälehti Público uutisoi aiheesta jo sunnuntain 8. lokakuuta etusivulla, Diário de Notícias maanantaina 9. lokakuuta. Otsikoinnissa murhaa pidettiin "Venäjän omantunnon murhana" ja Anna Politkovskajaa Kremlinin suurimpana kritisoijana. Uutisiointi oli faktapitoista ja keskittyi muun muassa presidentti Vladimir Putinin ja Tshetshenian pääministerin Kadyrovin reaktioihin. Público julkaisi myös 10. lokakuuta toimittaja Teresa de Sousan  Putin-kriittisen kirjoituksen, joka viittaa otsikossaan näiden "aikojen olevan surullisia demokratialle". Myös Públicon päätoimittaja José Manuel Fernandes sivuaa Politkovskajan murhaa 8. lokakuuta pääkirjoituksessaan "Tärkeää journalismissa".

"Venäjä - Toimittajista yksi suurimpia Kremlin kritisoijia murhattiin", otsikoi päivälehti Público etusivullaan 9. lokakuuta. Uutisartikkelissa todettiin Anna Politkovskajan tulleen jo aiemmin pidätetyksi ja joutuneen myrkytysyrityksen kohteeksi.  "[ Politkovskajan kuolema] on isku koko demokraattiselle lehdistölle ja vakava rikos koko maata vastaan, meitä vastaan", lainasi Público entisen presidentin ja toimittajan työnantajan Novai Gazetan yhtä omistajista, Mihail Gorbatshovin lausuntoa. "Anna Politkovskajan häiritsevä ääni", Públicon väliotsikko listaa toimittajan kriittisiä lausuntoja viime vuosilta. "Kansainvälisten ja kansallisten reaktioiden seurauksena Kreml nimitti Venäjän valtakunnansyyttäjän tutkimaan Anna Politkovskajan murhaa", kirjoitti Públicon Moskovan-kirjeenvaihtaja José Milhazes. "Erittäin riskialtis ammatti", jatkoi Público väliotsikossaan. Lehden mukaan vuodesta 1991 kadonneita ja surmattuja toimittajia on 300. Artikkeli mainitsee kohutuimpana tapauksena Forbesin venäläisen version amerikkalaisen päätoimittajan Paul Khlebnikovin murhan kesäkuussa 2004. Todisteiden puutteessa murhasta pidätettyjä epäiltyjäei koskaan saatu oikeuden eteen. "Putinin tulee saada poliisit ja salainen palvelu saattamaan ei vain murhan tehneet, mutta myös murhan tilanneet vastuuseen. Muussa tapauksessa Kremlin yllä leijuu jälleen yksi uusi musta varjo", kirjoitti Públicon Moskovan-kirjeenvaihtaja José Milhazes.

"Venäjä hyvästeli omantuntonsa", otsikoi Público 11. lokakuuta. Toimittaja Anna Politkovskajan hautajaiset sai sadat ihmiset liikkeelle, totesi lehti. "Moskovasta melko kaukana sijaitsevan hautausmaan etäisyydestä ja sateesta huolimatta noin kaksi tuhatta ihmistä odotti kärsivällisesti jonossa hautaustoimiston edessä osallistuakseen Anna Politkovskajan, yhden loistavimmista tutkivista toimittajista ja Kremlin suurimmista kritisoijista, hautajaisiin", kuvaili Públicon Moskovan-kirjeenvaihtaja tunnelmia toimittajan hautajaisissa 11. lokakuuta. Artikkelissa viitataan myös presidentti Vladimir Putinin reaktioiden eri versioihin: "Putin piti vasta tiistaina Saksassa antamassaan lausunnossaan toimittajan murhaa hirveänä rikoksena väkivaltaisuutensa vuoksi." "Toimittaja oli todellakin Venäjän nykyisen hallinnon suuri kritisoija, mutta luulen toimittajien tietävän, että heidän poliittinen vaikutusvaltansa on lähes olematon", lainasi Público presidentti Putinin lausuntoa.

Diário de Notícias aloitti uutisoinnin aiheesta maanantaina 9. lokakuuta "Kadyrov kiistää yhteydet Politkovskayan murhaan", viitaten epäilyihin Tshetshenian venäläismielisenä pidetyn pääministerin osallisuudesta tapahtumiin. Lehti lainaa myös Suomen lausuntoja EU-puheenjohtajana ja viittaa Anna Politkovskajaan toimittajana, joka ei epäröinyt kritisoida Putinin valtaa. Molemmat päivälehdet viittaavat myös Anna Politkovskajan Thsetshenian kidutuksista valmistelemaan reportaasiin, joka oli määrä julkistaa 11. lokakuuta.

 "Putin on kuin kotonaan. Tavalla tai toisella länsi on sisäistänyt ajatuksen siitä, että Venäjän demokratisoitumistaistelu on jo hävitty, ja on vain tyydyttävä elämään parhaalla mahdollisella tavalla Venäjän presidentin aina vain "neuvostoliittolaisempien" tapojen kanssa", kirjoitti Públicon EU- ja ulkomaantoimittaja Teresa de Sousa 10. lokakuuta.

De Sousan mukaan Politkovskajan murha merkitsee kahta asiaa. Ensinnäkin Kremlin täydellistä hävyttömyyttä, jota ei yritetäkään peitellä. Toisekseen Putinin hallinto, jonka de Sousa toteaa kulkevan autoritaarisuuden vaarallisia reittejä, on luonut Venäjälle rankaisemattomuuden ja brutaaliuden ilmapiirin, jossa kaikki on sallittua.

De Sousa korostaa kirjoituksessaan Politkovskajan erityisluonnetta ja rohkeutta toimittajana sekä hänen suoraselkäisiä kirjoituksiaan nyky-Venäjästä. Anna Politkovskaja ei ollut kuitenkaan ensimmäinen murhattu venäläinen toimittaja. Putinin hallitsemien viimeisen kuuden vuoden aikana ainakin 12 toimittajaa on joutunut Venäjällä vastaavantyyppisten palkkamurhien uhreiksi. Tähän päivään mennessä ketään ei ole tuomittu näistä teoista. Politkovskajan murhalla on lähtemätön varoitusvaikutus. Tämän jälkeen on vaikea nähdä kenenkään seuraavan hänen jalanjälkiään Groznyihin tai kritisoivan Putinia.

Kansainvälisesti arvioiden Politkovskajan murhalla tuskin on suurta vaikutusta. Jonkin aikaa kansainvälinen media sekä ihmisoikeus- ja vapausjärjestöt saattavat syyttää Putinia murhan tiimoilta, mutta muilla painostuksen keinoilla saatettaisiin pystyä vaikuttamaan Putinin regiimin enemmän. Kremlissä vierailevien valtion päämiesten tulisikin mainita asiasta. "Neljä luotia päivän valossa talon ovella tuntemattoman toimesta, joka hävisi kuin tuhka tuuleen, maassa jossa väkivalta on arkipäiväistynyt, antaa vastuun tapahtuneesta harmaalle alueelle jonne mahtuvat kaikki, mafiasta terroristeihin, salaisesta poliisista armeijaan ja Kaukasiassa taisteleviin joukkoihin asti."

Euroopassa toistellaan päivästä toiseen, että tarvitaan vakaa ja yhteistyötä tekevä Venäjä. Energiariippuvuudesta huolimatta Euroopan tulisi de Sousan mielestä pyrkiä koko taloudellisella ja poliittisella painollaan saamaan Putini muuttamaan politiikkansa suuntaa. Maailman kasvava epäjärjestys syöksee muutenkin demokratiat koko ajan kauemmaksi periaatteistaan. Neuvostoliiton aikana ei ollut lehdistönvapautta. Näin ei myöskään ole totalitaarisissa hallinnoissa, joissa vastustajat joutuvat usein vaarallisten juonien kohteiksi. De Sousan mukaan Putinin Venäjällä on tarvetta vielä jossain määrin vapaalle lehdistölle, jotta Putin voi kertoa latteuksia "demokratiastaan" läntisille kollegoilleen.   

Públicon päätoimittaja José Manuel Fernandes sivuaa Politkovskajan murhaa 8. lokakuuta pääkirjoituksessaan "Tärkeää journalismissa". "Itsenäinen journalismi, jonka lähteet ovat tunnettuja, on aina arvostettua, koska se pyrkii informoimaan. Samalla se on epämiellyttävää ja pelättyä. Eilen suuri ja rohkea reportteri Anna Politkovskaja, jota saamme kiittää siitä että tiedämme Venäjän armeijan väärinkäytöksistä Tshetsheniassa, murhattiin Moskovassa. Sitä journalismia kansalaiset eivät unohda koskaan", Fernandes kirjoittaa.

Politkovskajan murhaan liittyen Público julkaisi 9. lokakuuta myös Lorraine Millot'n alun perin Libération-lehdessä julkaistun kirjoituksen otsikolla "Uusi askel Venäjän tshetshenisaatiossa". Millot'n mukaan Politkovskajan murha saattaa liittyä niin venäläisten toimittajien vainoamiseen kuin kamppailuun Putinin seuraajasta. Venäjän tshetshenisaatiolla Millot tarkoittaa politologi Gueorgui Satarovin lanseeraamaa ajatusta siitä, että ennen Tshetsheniassa käytössä olleet metodit ovat nyt käytössä Venäjällä. Satarov muistuttaa, että Putin uudelleenvaltasi Tshetshenian verellä ja terrorilla. Politkovskajan murha on Millot'n mukaan merkki kaikille, jotka ajattelevat samoin kuin hän ajatteli.

Diário de Noticias julkaisi 11. lokakuuta newyorkilaisen New School Universityn kansainvälisten suhteiden professorin Nina Khrushchevan kirjoituksen "Murha Moskovassa".  Khrushchevan mukaan Politkovskajan murha on todiste siitä, että Putinin halinnossa on arkipäiväistyneen diktatuurin piirteitä ja lisäksi se halveksii lakeja. Khrushcheva kritisoi ulkomaiden välinpitämättömyyttä, joka muuttuu hyväksynnäksi asian suhteen. Aivan kuten Kgb-aikana, ihmisiä yksinkertaisesti häviää Putinin Venäjällä. Politkovskajan murha on kolmas poliittinen murha kolmen viime viikon aikana. Politkovskajan murha onkin erittäin huono ennusmerkki tulevasta huomioonottaen sen, että hän oli Venäjän presidentin voimakas kritisoija. Kuten esimerkiksi Berezovskyn ja Hodorkovskin tapaukset osoittavat, Putinin vastustajilla on käytännössä kolme kohtaloa: maanpakolaisuus, vankila tai hauta.

Khrushcheva ei kuitenkaan suoraan syytä Putinia Politkovskajan murhasta - toimittajalla oli paljon muitakin vihamiehiä. Politkovskajan edustama vastuu demokraattisesta mediasta Kremlin kyseenalaistajana oli kuitenkin sellainen, että hallinnon olisi tullut Khrushchevan mielestä varmistaa, ettei hänelle tapahdu mitään pahaa. Venäjä pitää yllä laillisuuden ja demokraattisten instituutioiden julkisivua, mutta samalla pahvilavasteiden takana hallitsee brutaali itsevaltius. Maailman kannalta vaarana on, että Putinin "laittomuutta" alettaisiin viedä maan ulkopuolelle. Venäjä on naapurimaissaan jo toiminut "rikollisen diplomatian" keinoin. Jos rikollisesta toiminnasta ollaan välittämättä, rikolliset tulevat aina vain rohkeammiksi ja röyhkeämmiksi. Maailman pitäisi tunnistaa Putin miehenä, joka vie Venäjän takaisin varjojen maille. Maailman tulisikin miettiä vanhaa latinalaista sananpartta - qui tacet consentere videtur (hiljaisuus on myöntymistä) - ja arvioida, onko järkevää antaa hiljaisesti hyväksyntä Putinin rakentamalle "energian supervallalle ilman lakia".  

Ranska

Anna Politkovskajan murhauutista käsitellään Ranskan suurimmissa lehdissä laajasti ja näkyvästi. Lehdissä teko tuomitaan ja uskotaan sen johtuneen Politkovskajan kriittisestä suhtautumisesta Venäjän politiikkaan ja Putiniin. Libérationissa ja Le Figarossa on myös katkelmia Politkovskajan Putin-vastaisista kirjoituksista. Lehdissä murha liitetään Georgian tapaukseen, joka on myös osoitus Venäjän kiristyneestä otteesta.

Kansanedustaja ja Nicolas Sarkozyn läheinen neuvonantaja Pierre Lellouche ehdotti ulkoministerille, että Ranska vaatisi kansainvälisen selvityskomitean perustamista tapauksen selvittämiseksi. Ulkoministeri Douste-Blazy vaatikin Euroopan neuvostoa tai Etyjiä auttamaan totuuden selvittämisessä.

Politkovskajan murha on Libérationin pääuutinen 9. lokakuuta. Pääkirjoituksessa tuomitaan jyrkästi se, että viestintuoja on murhattu: Anna Politkovskaja kun ei suostunut vaikenemaan Putinin hallinnon vioista ja puutteista. Lorraine Millot sanoo analyysissaan Politkovskajan murhan ja Georgian kriisin olevan todiste Venäjän johdon otteen kiristymisestä ja muukalaisvihan kasvusta. Analyysissä esitetään arvio, että otteen kiristyminen johtuu siitä, että Putinin presidenttiuran loppu häämöttää vuonna 2008 ja mahdollinen kriisitilanne, kuten Georgian kriisi, voisi toimia tekosyynä Putinille poikkeuksellisesti jatkaa kauttaan.

Saman päivän Le Figarossa kerrotaan, että Venäjällä sananvapaus ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen toteutuvat huonosti. Venäjällä on tapettu jo 12 toimittajaa muutaman vuoden sisällä. Lehdessä on myös Anna Poltkovskajasta Laure de Mandevillen erikoisreportaasi, jossa kerrataan hänen uransa vaiheita. "Anna Poltkovskaja oli Venäjän omatunto" sanotaan reportaasissa. Laure de Mandeville sanoo analyysissään Le Figarossa 10. lokakuuta, että länsimailta karisevat turhat harhaluulot Putinin Venäjästä nyt Politkovskajan murhan myötä.

Le Monde uutisoi 10. lokakuuta Politkovskajan tapauksen ja kertoo myös Moskovassa järjestetystä piirustuskilpailusta, johon lapset voivat osallistua piirtämällä Putinin kuvan. Kilpailun tarkoituksena on "edistää koululaisten myönteisiä mielikuvia yhteiskunnasta, jolloin he ovat samassa rintamassa muun yhteiskunnan kanssa", kertoo Express Gazeta -lehti Le Monden mukaan. Piirustusten joukosta löytyy myös aggressiivisempia kuvia, joissa presidentti esitetään aseet kädessä "tappamassa vihollisten vakoojia" kuten piirroksen tehnyt pikkupoika totesi.

Le Monden mukaan Sarkozyn neuvonantaja Lellouche kehotti Ranskaa myös harkitsemaan tarkasti suhteitaan Venäjään, tuohon "huonostivoivaan, väkivaltaiseen ja aggressiiviseen maahan". "Toivon, että maamme diplomatia herää. Ajoittain ulkopolitiikassamme tulee muistaa myös moraali. En usko, että on etumme mukaista, että Venäjä taantuu ja muistuttaa yhä enemmän vuoden 1918 Saksaa", sanoo Lellouche.

Murha on monessa yhteydessä muun muassa Le Mondessa liitetty Georgian saartoon, jota pidetään osoituksena otteiden kovenemisesta ja Putinin Venäjän taantumisesta. Le Monden mukaan Venäjä tahtoo pitää vuonna 1991 itsenäistyneen pienen naapurivaltion vaikutuksensa alaisena, minkä vuoksi alueella kärsitäänkin jatkuvista kriiseistä.

Ruotsi

Ruotsin sanomalehdet ovat kirjoittaneet Anna Politkovskajan murhasta ulkomaanpalstoillaan sekä pääkirjoituksissaan, osa melko kriittiseenkin sävyyn. Myös tuoreelta ulkoministeriltä Carl Bildtiltä on saatu lausuntoja murhasta. Lisäksi monet ruotsalaiset asiantuntijat sekä Politkovskajan ystävät ovat kommentoineet toimittajan murhaa.

Svenska Dagbladet lainasi 8. lokakuuta ulkoministeri Carl Bildtiä artikkelissaan. Bildt on kommentoinut murhaa kirjallisesti uutistoimisto TT:lle (Tidningarnas Telegrambyrå) muun muassa sanoin: "Hänen kamppailunsa ihmisvapauden ja  -oikeuksien puolesta oli tärkeä osa työtä, jota tehdään paremman Venäjän ja paremman Euroopan puolesta. Toivon, että Venäjän viranomaiset tekevät kaikkensa syyllisten kiinniottamiseksi ja kartoittaakseen murhan syitä."  Sama sitaatti on myös Göteborgs-Postenin Ulkomaat-palstalla 8. lokakuuta.

Ruotsin radio haastatteli tuoretta ulkoministeriä Carl Bildtiä 8. lokakuuta. Bildtin mukaan Politkovskajan murha on hyvin traaginen tapaus jo henkilökohtaisista lähtökohdista, mutta poliittiset seuraukset ovat vielä huolestuttavampia. Bildt sanoo, että tapahtunut on yhden johtavan ihmisoikeustaistelijan ja kriittisen journalistin poliittinen murha. Murha huolettaa kaikkia, jotka ovat tekemisissä Venäjän ja Euroopan tulevaisuuden kanssa. Bildtiltä kysyttäessä, mitä Ruotsin hallitus voi tehdä huomioidakseen tapahtuneen, hän vastasi, että tässä vaiheessa vielä ei voida tehdä juuri mitään, mutta Moskovan suurlähettilään Johan Molanderin tehtävänä on osoittaa Ruotsin kanta ja osanotto, kunhan muistotilaisuuden ja hautauksen ajankohta selviävät. Bildtiltä kysyttiin myös, aikooko Ruotsin hallitus ottaa murhaa esille, kun EU ja Putin tapaavat muutaman viikon päästä Lahdessa. Bildt ei osannut sanoa vielä, otetaanko murha esille, mutta sanoi, että murhan takia kokouksen esityslista tulee olemaan entistä täydempi. 

Aftonbladetin pääkirjoituksessa 9. lokakuuta otetaan voimakkaasti kantaa Venäjän presidentin Vladimir Putinin toimiin. Pääkirjoituksessa sanotaan, että EU on viime aikoina tajunnut riippuvuutensa Venäjän kaasusta ja öljystä. Ensi viikolla pidettävän Lahden huippukokouksen odotettiin olevan mukava tapahtuma, jossa Venäjän presidentti Vladimir Putin ja EU:n johtajat syleilisivät toisiaan ja lupaisivat syventää keskinäistä yhteistyötä. Nyt tilanne on kuitenkin muuttunut ja EU-maiden johtajien pitäisi sanoa asiat suoraan. Jos ihmisoikeuksia ei kunnioiteta ja toimittajan murhaa selvitetä perusteellisesti, niin taloudellista yhteistyötä ei voida rakentaa siten kuten on suunniteltu. Silloin neuvotteluista, jotka koskevat uutta sopimusta, pitää luopua. Jos Putin ei aio keskustella demokratiasta ja median vapaudesta Lahdessa, niin EU:n pitäisi sanoa, että hän ei ole tervetullut tapaamiseen.

Dagens Nyheterin pääkirjoituksen 9. lokakuuta otsikko "Putinin politiikan uhri" kertoo jo paljon DN:n kannasta. Pääkirjoituksessa sanotaan, että toimittaja murhataan lähes aina sen takia, että hän on hoitanut työnsä hyvin. Tekstissä mainitaan, että Anna Politkovskaja hoiti työnsä paremmin kuin ehkä kukaan muu venäläinen toimittaja ja mitä todennäköisimmin juuri siksi hänet ammuttiin.

DN kirjoittaa, että kun valtiosta tulee sananvapauden vihollinen, niin median lisäksi kärsii myös koko yhteiskunta. Politkovskajan murhaa ei voida pitää erillisenä tapahtumana, vaan se on seurausta Venäjän harjoittamasta mielipiteen riistosta. DN:ssä mainitaan, että Putinin hallinnon aikana lähes kaikki riippumattomat päivälehdet on hiljennetty lukuun ottamatta ainutta, Novaja Gazetaa, jossa Politkovskajakin työskenteli.

DN mainitsee, että sunnuntain aikana Venäjän hallitus ei ollut kommentoinut Politkovskajan murhaa millään tavalla. DN:n mukaan hiljaisuus kuvastaa hallituksen asennetta: ei ole mitään syytä surra hankalaa kriitikkoa.

DN kirjoittaa myös, että ulkoministeri Carl Bildt toivoo Venäjän viranomaisten tekevän kaikkensa selvittääkseen murhan, mutta viimeisessä virkkeessä DN:n toimittaja Wiklund toteaa kuitenkin, että Bildt kuten monet muutkin tietävät, että niin ei koskaan tapahdu.

Sunnuntaina 8. lokakuuta Svenska Dagbladet kirjoittaa Ulkomaat-palstallaan, että Politkovskajan murha on jo toinen merkittävä murha Moskovassa lyhyen ajan sisällä: vajaa kuukausi sitten venäläisen keskuspankin varajohtaja Andrei Kozlov ammuttiin. Kozlov oli tunnettu työstään korruptiota ja rahanpesua vastaan. Kozlovin murhaa ei ole vielä selvitetty ja SvD epäileekin, että Politkovskajan murhaa ei Kozlovin murhan tavoin saada selvitettyä.

SvD kirjoittaa, että venäläisille vallanpitäjille Novaja Gazetan kritiikki ei ollut kovin tukalaa. Lehdellä on rajoitettu levikki ja Kremlin tv- ja radiokanavakontrollin takia Politkovskajan kriittisillä artikkeleilla ei ollut mahdollisuutta päästä laajempaan tietoisuuteen.

SvD:n artikkelissa mainitaan myös, että Politkovskaja jättää journalistisen tyhjiön Tshetshenia-uutisointiin ja että hänen paikkaansa ei voi kukaan täyttää.

Artikkelissa Stig Fredriksson (Toimittajaseuran puheenjohtaja) sanoo, että hänen on vaikea nähdä muuta syytä murhaan kuin Politkovskajan ammatinharjoittaminen. Hän alleviivaa, että mediailmapiiri on vaikeutunut huomattavasti Putinin vallan aikana.

SvD kirjoittaa maanantaina 9. lokakuuta: "Kreml vaikenee reportterin murhasta". Venäjän presidentti Vladimir Putin piti sunnuntaitapaamisen turvallisuusneuvostossa, muttei maininnut sanallakaan Politkovskajan kylmäveristä murhaa. Lehti mainitsee myös yhdessä kuvatekstissään, että Suomessa järjestettiin mielenilmaus Venäjän suurlähetystön edustalla.

Artikkelissa on haastateltu Ruotsin Tshetshenia-komitean puheenjohtajaa Johan Lagerfeldtiä, joka näkee kaksi skenaariota tulevassa uutisraportoinnissa Tshetsheniasta ilman Anna Politkovskajaa. Parhaassa tapauksessa kansa reagoi ja murha toimii lähtölaukauksena monien toimittajien heräämiselle tai sitten luultavimmin käy niin, että hiljaisuus on täydellistä ja murhan tutkinta ei ole objektiivista.

Sten Sjöström, Ruotsin radion uutisten ulkomaanreportteri sekä entinen Moskovan-kirjeenvaihtaja sanoo Ruotsin radion haastattelussa 8. lokakuuta, että Venäjästä on tullut entistä vahvempi ja itsetietoisempi ja että se ottaa vähemmän vaikutteita ulkopuolelta tulevasta kritiikistä. Muun maailman pitäisi vaatia, että murha selvitetään kunnolla. Hän sanoo, että monia poliitikkoja, toimittajia ja liikemiehiä on murhattu, mutta yhtäkään murhaa ei ole periaatteessa selvitetty. Se, että maailma huomioi juuri Politkovskajan murhan, johtuu siitä, että hän matkusteli paljon ja oli esillä kansainvälisesti.

Göteborgs-Postenin Ulkomaat-palstalla 8.1 lokakuuta kerrotaan muun muassa monien asiantuntijoiden mielipiteitä toimittajan murhasta.

Eva Elmsäter, entinen Ruotsin television Moskovan-kirjeenvaihtaja, Ruotsin Reportterit ilman rajoja -yhdistyksen puheenjohtaja: "Anna Politkovskaja oli ennenkuulumattoman – ei vaan epätodennäköisen – rohkea toimittaja, joka puolustisananvapautta Venäjällä. Tämä on klassinen hankalan toimittajan teloitus, jossa toimittaja löydetään rappukäytävästä tai hissistä kuula kallossa. Sitä tapahtuu valitettavan usein Venäjällä."

Johan Lagerfeldt, Ruotsin Tshetshenia-komitean puheenjohtaja: "Ensimmäinen spontaani ajatukseni oli 'Onneksi olkoon, herra Putin, nyt olet aiheuttanut sen, minkä halusit tehdä.' Tietenkään Putin ei ole tilannut murhaa. Mutta Politkovskaja on häirinnyt valtaeliittiä ja armeijaa ottamalla kantaa tshetsheenien puolesta ja paljastamalla väkivaltaisia tekoja ja korruptiota. Monet varmasti korkkaavat shampanjapullon tänään Moskovassa."

Stig Fredriksson, tv-toimittaja ja Toimittajaseuran puheenjohtaja: "Hän oli Venäjän tunnetuin ja rohkein toimittaja, joten on selvää, että murhalla on jotain tekemistä sen kanssa. Ennen kaikkea turvallisuuspalvelu inhosi häntä."

Robert Hårdh, Ruotsin Helsinki-komitean pääsihteeri: "Murha osoittaa, kuinka lailla ja oikeudella ei ole selvää roolia venäläisessä yhteiskunnassa. Hallituskriittiset toimittajat miettivät jatkossa yhden, kahden, jopa kolmannenkin kerran ennen kuin he kirjoittavat jotain, mikä ei miellytä hallitusta. Venäjä on selviytynyt asioista siten, että se on kutsunut Tshetshenian sotaa terrorisminvastaiseksi sodaksi."

Tiistaina 10. lokakuuta Svenska Dagbladetissa on sivun mittainen kolumni Anna Politkovskajan murhasta. Tekstin kirjoittaja on Anna Jonsson, joka toimii Venäjä-tutkijana Uppsalan yliopistossa ja on jäsenenä Ruotsin Helsinki-komitean ihmisoikeusasioiden hallituksessa. Jonsson kysyy artikkelissaan, kuinka sitä Venäjää, joka ei halua tai pysty suojelemaan omien kansalaistensa sananvapautta tai elämää, voidaan hyväksyä strategiseksi kumppaniksi. Kuinka Venäjä voi saada kasvavaa arvostusta markkinoilla? Miten niin monet voivat vieläkin uskoa, että Venäjä on oikealla tiellä?

Artikkelissa sanotaan lisäksi, että Ruotsin uudella hallituksella on nyt kaikki mahdollisuudet lopettaa Venäjää koskeva hurskastelu ja sen sijaan ajaa Venäjä-politiikkaa, joka on hyvin sitoutunutta demokraattisiin, liberaaleihin ja oikeusvaltiollisiin arvoihin. Nöyristelyn Putinin Venäjän edessä täytyy loppua.

Saksa

Kaikki valtakunnalliset saksalaislehdet kommentoivat uutisraporttiensa lisäksi venäläistoimittaja Anna Politkovskajan murhaa. Monet ennustavat murhan vaikuttavan presidentti Vladimir Putinin tiistaina 10. lokakuuta alkavaan kaksipäiväiseen Saksan-vierailuun, jonka piti keskittyä kansalaisyhteyksien tiivistämiseen Saksan ja Venäjän välillä sekä viennin edistämiseen.

”Kuka hyötyy Anna Politkovskajan murhasta?” kysyy arvovaltainen Frankfurter Allgemeine Zeitung. Puolen sivun mittaisessa artikkelissa todetaan, että murha todennäköisesti oli poliittinen ja liittyi Tshetsheniaan. Murha tuli kuitenkin Kremlille epäsopivaan aikaan. Nyt lehdistövapaus-teemaa tuskin voi välttää Putinin alkavalla Saksan-vierailulla.

”Murhatapaus matkatavaroissa” otsikoi Berliinissä ilmestyvä der Tagesspiegel ja vaatii että Anna Politkovskajan murhaa käsitellään, kun Putin tulee Saksaan. Kovasanaisessa pääkirjoituksessa lehti kysyy, mikä maa Venäjä oikein on, jos korruptiota vastaan taistelevat toimittajat ja pankkiirit ammutaan. Lehti kysyy myös, miksei Putin ole tuominnut murhaa, vaikka hänellä olisi ollut sunnuntaina siihen mahdollisuus.

Maan suurin lehti Süddeutsche Zeitung toteaa, että kritiikki on hengenvaarallista maassa, jossa pelko masentaa toimittajia ja pakottaa heitä harrastamaan itsesensuuria. Politkovskajan Kreml-kriittistä kirjaa ei esimerkiksi koskaan julkaistu Venäjällä. Saksan pitää Putinin vierailun aikana muistuttaa siitä, että kriittinen lehdistö tarvitse myös viranomaistukea.

Financial Times Deutschland kirjoittaa pääkirjoituksessaan yleisesti presidentti Putinin tiistaina alkavasta vierailusta Saksassa ja mainitsee myös Politkovskajan murhan: ”Olisi tietenkin rauhoittavaa, jos Politkovskajan murha olisi puhdas kriminaaliteko, mutta venäläiset kommentit lähtevät poliittisesta taustasta.”

Vihreitä lähellä oleva vasemmistoliberaali die Tageszeitung toteaa, että Anna Politkowskajan ympärillä oli viime aikoina hiljaista. Rohkea toimittaja oli pannassa julkisessa radiossa ja televisiossa, eikä hänen kirjojaan enää haluttu julkaista. Ainoastaan Nowaja Gasetassa hän sai kirjoittaa. Pelko on syvällä Venäjällä. Politkovskajan myötä moraalinen Venäjä kuoli lopullisesti.

Tshekki

Tshekin johtavat päivälehdet käsittelivät toimittaja Anna Politkovskajan kuolemaa näkyvästi uutisosuuksissaan 9.-10. lokakuuta. Pää- ja mielipidekirjoitukset jäivät alkuviikosta murhenäytelmän osalta vähäisiksi. Loppuviikosta myös mielipidekirjoitukset ja kolumnit ovat alkaneet lisääntyä, ja lehdistönvapauden toteutuminen Venäjällä on nähty ongelmallisina ja kriittisin silmin.

Politkovskajasta julkaistuissa kirjoituksissa painotetaan hänen elämäntyötään toimittajana, ja muun muassa Lidové Novinyn toimittaja Petra Procházková kirjoittaa Politkovskajasta ihmisoikeuksien ja oikeudenmukaisuuden puolustajana, jonka elämänuralla saavuttamia merkittäviä rajapyykkejä ei tule unohtaa.

Politkovskajan maineen ja merkittävien saavutusten lisäksi Tshekin päivälehdissä pohditaan synkän tapahtuman Venäjän sananvapauden ylle heittämää varjoa. Lehtien kirjoituksista on käynyt ilmi myös huoli murhan selvittämisestä, ja monet toimittajat pelkäävätkin Politkovskajan tapauksen jäävän selvittämättä samaan tapaan kuin kävi Paul Klebnikovin murhalle kaksi vuotta sitten.

Unkari

Anna Politkovskajan murha huomioitiin Unkarin lehdistössä poliittisena murhana. Artikkeleissa korostui Politkovskajan rooli opposition ja vapaan, kriittisen lehdistön edustajana.

Anna Politkovskajan murha huomioitiin kaikissa suurissa päivälehdissä. Uutisissa lainattiin laajasti eri maiden ja organisaatioiden lausuntoja. Erityisesti huomiota saivat ”syvää suuttumustaan” ilmaissut Amnesty International, joka vaati Venäjää takaamaan toimittajien ja lakimiesten turvallisuuden ja vapauden, sekä murhan selvin sanoin tuominnut Mihail Gorbatshov, joka katsoo iskun kohdistuneen vapaaseen lehdistöön. Kommentteja oli pyydetty myös paikallisilta asukkailta sekä politologeilta ja toimittajilta.

Népszava-päivälehti haastatteli Politkovskajan pitkään tuntenutta YK:n Venäjän pakolaistoimiston johtajaa, unkarilaista József Györkeä, jonka mukaan murhan takana voi olla tshetsheenipäällikkö tai mahdollisesti venäläinen vallanpitäjä. Samalla kannalla oli Unkarin tietotoimiston haastattelema venäläinen – Kremlin ystäväksi mainittu – politologi Sergei Markov, joka arveli tekoa Putinin vastaiseksi provokaatioksi. Unkarilaiset lehdet korostivat kuitenkin, että Politkovskaja oli Putinin hallinnolle epämieluisa opposition ääni, joka piti esillä tšetšeenien kärsimyksiä ja kritisoi ankarasti Putinin politiikkaa. Erityisen paljon vihollisia hänen arveltiin hankkineen Dubrovka-teatterin kaappausta koskeneilla tutkimuksillaan.

Lehdet olivat yksimielisiä siitä, että murhan motiivit olivat poliittisia. Niiden mukaan mahdollisten taustatahojen kirjo ulottuu tshetsheeneistä Kremliin asti. Huomautettiin, ettei presidentti Putin ottanut asiaan kantaa, vaikka ympäri maailmaa vaadittiin asian pikaista selvittämistä. Muistutettiin myös, että Venäjällä useat toimittajien murhat ovat jääneet selvittämättä. Lehtien mukaan Venäjän oppositio katsoo vastuun koskevan myös uutta valtapyramidia rakentavaa Putinia.

Lehdet kertoivat osan Venäjän mediasta pitävän murhan mahdollisena tilaajana Putinin liittolaista, tshetsheenipääministeri Ramzan Kadyrovia. Monien venäläisten toimittajien ja asiantuntijoiden mukaan murha kuitenkin on presidentille epäedullinen. Lehdissä kerrottiin myös siitä, etteivät kaikki Venäjällä sure, vaan joiswnkin mielestä Politkovskaja sai mitä ansaitsi.

Venäjä

Venäjän lehdistössä on Anna Politkovskajan murhan jälkeen arvailtu, mikä hänen kirjoittamistaan artikkeleista johti veritekoon. Lokakuun 10:ntenä Kommersant nostaa esille 28. syyskuuta Novaja gazetassa julkaistun artikkelin "Sopimus rangaistuksesta". Siinä Politkovskaja kertoo esimerkkitapauksia, joissa Tshetshenian pääministerin Ramzan Kadyrovin alaisuudessa toimivat "kuoleman partiot" ovat kaapanneet ja surmanneet paikallisia siviilejä. Edesmennyt toimittaja mainitsee kaapatut ihmiset nimeltä.

Myös Novaja gazeta näkee Kadyrovin yhtenä murhan mahdollisista tilaajista. Vaikka Kadyrov on joutunut virallisesti pahoittelemaan murhaa, NEWSru-internetjulkaisulle antamassaan haastattelussa Politkovskaja kertoi Kadyrovin uhanneen tapattaa hänet: "Kadyrovia ei miellytä vankka mielipiteeni siitä, että hän on valtiollinen rikollinen ja että hän on presidentti Putinin suurin virhe...", "...kyseessä on henkilö, joka voi sanoa mitä tahansa ja tehdä mitä tahansa. Tshetsheniassa monet pääsevät hengestään hänen toimestaan."

Novaja gazeta referoi 9. lokakuuta erikoisnumerossa Radio Svobodan keskusteluohjelmaa, jossa Politkovskaja kertoi valmistelemastaan uudesta artikkelista: "Minulla on työpöydälläni kaksi valokuvaa henkilöistä, joista toinen on venäläinen ja toinen tshetsheeni. Heidät on julkisuudessa esitetty henkilöinä, joiden kanssa "kadyrovilaiset" olivat muka taistelleet Alerojan kylässä. Kyseessä on hyvin tunnettu tapaus, josta kerrottiin valtiollisissa televisio- ja radiouutisissa. Kadyrov kertoi toimittajien edessä heidän olleen taistelijoita, vaikka todellisuudessa heidät siepattiin ja tapettiin."

Politkovskaja nimitti Tshetshenian pääministeriä suorassa lähetyksessä "hampaisiin asti aseistautuneeksi pelkuriksi, joka istuskelee henkivartijoidensa keskellä". Novaja gaeta pitää yhtenä mahdollisuutena myös sitä, että Kadyrov halutaan lavastaa syylliseksi Politkovskajan murhaan:"Taustalla saattaa olla pyrkimys estää Kadyrovin nousu Tshetshenian presidentiksi."

Venäjän pääuutiskanavat nostivat viikonloppuna 7.-8. lokakuuta murhan ykkösuutisekseen. Politkovskajasta annettiin kuva rohkeana tutkivana journalistina, jollaista 1-kanalin mukaan "tarvitaan Venäjällä". Myös NTV kehui Politkovskajan saavutuksia, mutta painotti hänen olleen oppositiotoimittaja.

Maanantaina sähköiset tiedotusvälineet näyttivät murhaajan lisäksi kuvia hänen mahdollisesta naisavustajastaan. Muun muassa Ramstore-supermarketin kameran kerrottiin tallentaneen kuvia naisesta, joka seurasi Politkovskajaa tiiviisti kaupan käytävillä.

Uutistoimisto Interfaxin nimetön miliisilähde kertoo epäilyksestä, jonka mukaan tappaja olisi kerännyt tietoa Politkovskajan elämänrytmistä jonkin aikaa. Murhaaja ei esimerkiksi mennyt harhaan siinä, että toimittaja asui eri asunnossa kuin missä hän oli kirjoilla. Lisäksi ampuja jätti sarjanumerottoman aseen murhapaikalle. Nämä yksityiskohdat on ymmärretty suurimmassa osassa venäläislehdestöä merkkinä ammattimaisesta murhasta.

Izvestija sen sijaan kirjoittaa, että "tutkijat epäilevät ampujaa amatööriksi, koska tämä jätti jälkeensä sormenjälkiä ja hänen hahmonsa saatiin tallennettua turvakameralla". Lehti tosin joutuu myöntämään, että miestä on kuvan perusteella erittäin vaikea tunnistaa.

Presidentti Putinin pitkään odotettu lausunto Politkovskajan murhasta tuli tiistaina 10. lokakuuta hänen Dresdenin-vierailunsa yhteydessä. Uutistoimisto Interfax kertoi Putinin arvioineen, että "murha aiheuttaa Venäjälle suuremman uhan kuin Politkovskajan artikkelit".

"Hän oli todellakin Venäjän hallinnon kärkäs kritisoija, mutta mielestäni toimittajien on tiedettävä, ettei heidän vaikutuksensa poliittiseen elämään ole millään tavalla merkittävä", jatkoi Putin. Hänen mielestään rikollista on kuitenkin rangaistava, "kuka tahansa hän on ja millä motiiveilla hän teon tekikin".

Nezavisimaja gazeta kertoo 10. lokakuuta järjestetystä Politkovskajan muistotilaisuudesta, johon osallistui "tuhansia moskovalaisia": "Kaikki hyvästelemään saapuneet ihmiset eivät mahtuneet Troekurovskin hautausmaan muistokappeliin. Jono alkoi hautausmaan portilta ja jatkui kappelin sisälle...hautausmaalle saapui niin tavallisia kansalaisia kuin julkisuuden henkilöitä". Tunnetuista kasvoista lehti mainitsee muun muassa Anatoli Tshubaisin, Grigori Javlinskin ja Eduard Limonovin.

Putinin ihmisoikeusvaltuutettu Vladimir Lukin totesi muistopuheessaan, ettei suhtautuminen toimittajiin Venäjällä ole muuttunut: "He joutuvat edelleen kohtaamaan vaaroja". Novaja gazetan toimittajat painottivat, että Politkovskaja oli menettää henkensä useaan otteeseen. Kaikki tilanteet liityivät hänen työmatkoihinsa Tshetsheniaan.

Viro

Virossa Anna Politkovskajan murhan katsotaan peilaavan ihmisoikeuksien ja sananvapauden katastrofaalista tilaa Venäjällä ja asioiden muuttuvan jatkossa yhä huonompaan suuntaan. Useissa lehdissä tämän nähtiin asettavan haasteita 'lännelle' eli Euroopan unionille.  

Virolaisissa lehdissä ja sähköisissä medioissa Anna Politkovskajan murhaa on käsitelty runsaasti. Politkovskajaa nimitettiin toimittajaksi suurella alkukirjaimella ja mielipiteen vapauden symboliksi, esiin nostettiin hänen työskentelynsä Tshetshenian hyväksi ja kriittisyytensä Putinia kohtaan. Uutisten ja pääkirjoitusten lisäksi mediassa ovat puhuneet Annan tunteneet virolaistoimittajat.

Eesti Päevalehden pääkirjoituksessa 9. lokakuuta siteerattiin Politkovskajan vuoden takaista lehdessä ilmestynyttä mielipidekirjoitusta ja todettiin murhan osoittavan, että Venäjällä ei enää siekailla turvautumista tappoon, kun halutaan päästä eroon Kremlille epälojaalista ihmisistä. Lehden uutissivuilla entinen Moskovan kirjeenvaihtaja Kadri Liik arvioi murhasta olevan Kremlille enemmän haittaa kuin hyötyä ja uskoo Putinin jälkeen tilanteen Venäjällä vain pahenevan.

Mielipidetoimittaja Erkki Barhovski Postimees-lehdessä  10. lokakuuta totesi Politkovskajan murhan osoittavan, että lehdistönvapaus on muuttunut Venäjällä samanlaiseksi tyhjäksi julistukseksi kuin demokratia neuvostoajalla. Bahovskin mukaan lännen on käsitettävä, että Venäjän-suhteissa ei voi tehdä kahta asiaa kerralla, tehdä bisnestä Moskovan kanssa ja supista samalla suupielestä sananvapaudesta.  Bahovski pitää huolestuttavana, että Saksa on omalla puheenjohtajakaudellaan halunnut tiivistää suhteita Venäjään, mutta ei mainitse ohjelmassaan sanaakaan ihmisoikeuksista.

Media on spekuloinut eri versioilla murhan suorittajista, ja mahdollisina syyllisinä pidetään Tshetshenian presidenttiä Ramzan Kadyrovia tai tahoja, jotka haluavat lavastaa hänet syylliseksi. Joka tapauksessa murhan uskotaan olevan tilaustyötä eikä satunnaisen hullun kosto. Myös surmaajan uskotaan jo tulleen tapetuksi.

Yhdysvallat

Yhdysvaltalaisessa sanomalehdistössä toimittaja Anna Politkovskajan murha sai aikaan keskustelua Venäjän demokratian ja lehdistönvapauden tilasta. Aihe sai suhteellisen paljon näkyvyyttää uutisissa, ja siitä riitti ainesta myös kahteen mielipidekirjoitukseen.

Asiasta uutisoivat 8. ja 9. lokakuuta muun muassa The New York Times, Chicago Tribune, The Washington Times ja Los Angeles Times. Sekä The Washington Post  että USA Today ilmaisivat lehtensä kannan mielipidekirjoituksissaan.

Uutisoinnissa nostetaan esiin sananvapauden vaikeudet Vladimir Putinin Venäjällä. Uutisissa kerrotaan, että Putinin aikana jo 12 toimittajaa on kuollut selvittämättä jääneissä ja salamyhkäisissä olosuhteissa.

The Washington Postin pääkirjoitus "Murder in Moscow"8. lokakuuta arvioi, että murhan takana on Putinin ajan brutaali ilmapiiri. Lehti arvostelee jyrkästi  "tsaari" Putinin Venäjää, jossa on järjestelmällisesti kastroitu media, poliittiset puolueet, paikalliset hallintoelimet ja yksityisyritykset.

Lehti arvostelee myös länttä: George W. Bushin hallinto on katsonut Venäjän kehitystä sormien läpi, koska Venäjän arvioidaan menevän kaikesta huolimatta parempaan suuntaan. Ranska ja Saksa taas ovat öljyriippuvuudessaan kumarrelleet Venäjään päin Yhdysvaltojakin kärkkäämmin. Kirjoitus nostaa pieniksi yksinäisiksi taistelijoiksi Georgian kansan ja Anna Politkovskajan.

USA Today käy läpi kriittisesti Venäjän nykyhallinnon aikana tapahtunutta kehitystä mielipidekirjoituksessaan "As democracy dies in Russia, another journalist is killed".  Kirjoituksen mukaanVenäjän demokratiaa on kuristettu vaientamalla sekä poliittiset kilpailijat että median kriittisyys ja uhkailemalla naapurimaita. Kirjoituksen mukaan Venäjän toimia perustellaan maan sisällä sillä, että kansa tarvitsee vahvaa johtajaa siitä huolimatta, että demokratiakehitys heikkenee väliaikaisesti.

Presidentti George W. Bush julkaisi 8. lokakuuta Valkoisen talon sivuilla tiedotteen, jossa hän ilmaisee tyrmistyksensä ja surunsa Yhdysvalloissa neuvostoliittolaiseen diplomaattiperheeseen syntyneen Politkovskajan murhan johdosta.

 

Päivitetty 16.10.2006

Takaisin ylös