Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 350 000
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet

Suomen kauppapolitiikka Euroopan unionissa

EU noudattaa yhtenäistä kauppapolitiikkaa suhteessa unionin ulkopuolisiin valtioihin. Kuva: EU komissioEU noudattaa yhtenäistä kauppapolitiikkaa suhteessa unionin ulkopuolisiin valtioihin. Kuva: EU komissio

Kauppapolitiikka on yksi niistä alueista, jossa EU:n jäsenvaltioiden yhteistyö on hyvin pitkälle kehittynyttä. EU:lla on yhteinen kauppapolitiikka. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että EU muodostaa tulliliiton, jolla on yhtenäiset tuontitullit.

 

Suomen edunvalvonta Euroopan unionissa

Euroopan unionin jäsenvaltiona Suomen kauppapoliittinen edunvalvonta hoidetaan osana EU:n yhteistä kauppapolitiikkaa. Kauppapolitiikka eroaa siten esimerkiksi EU:n yhteisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta ratkaisevasti sen vuoksi, että kauppapolitiikka on lähestulkoon kokonaisuudessaan unionin yksinomaisessa toimivallassa. Yksinomainen toimivalta kauppapolitiikassa tarkoittaa sitä, että komissio tekee yhteistä kauppapolitiikkaa koskevat aloitteet ja ehdotukset sekä neuvottelee kauppapoliittisista sopimuksista kolmansien maiden kanssa.  Komission rooli näkyy myös siinä, että se käyttää EU:n puheenvuorot Maailman kauppajärjestössä WTO:ssa.

Vaikka komission asema kauppapolitiikassa on vahva ja näkyvä, tekee Eurooppa-neuvosto lopulliset päätökset. Jäsenvaltioiden hallitusten edustajista koostuva Euroopan unionin neuvosto (ministerineuvosto) päättää neuvottelumandaateista sekä kansainvälisistä sopimuksista samoin kuin erilaisista kauppapoliittisista toimista.

Komissio on velvoitettu konsultoimaan jäsenvaltioita säännöllisesti. Näin ollen jäsenvaltiot kuten Suomi vaikuttavat aktiivisesti kauppapolitiikan sisältöön kysymysten eri käsittelyvaiheissa.

Lissabonin sopimuksen merkitys EU:n kauppapolitiikkaan

Joulukuussa 2009 voimaan tullut Lissabonin sopimus laajensi unionin toimivaltaa suorien ulkomaisten investointien ja palvelukaupan osalta. Kauppapolitiikka kuuluu Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä pääsääntöisesti unionin toimivaltaan. 

Huomattavin muutos koskee Euroopan parlamentin (EP) tuloa tiiviimmin mukaan myös kauppapolitiikkaan. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi neuvotelluille vapaakauppasopimuksille ja kauppapoliittisille lainsäädäntötoimille vaaditaan ministerineuvoston ohella myös EP:n hyväksyntä.

Kauppapoliittinen päätöksenteko

Kauppapolitiikkaan liittyvät kysymykset valmistellaan keskitetysti ministerineuvoston kauppapoliittisessa komiteassa (Trade Policy Committee TPC, entinen 133‐komitea). TPC-komiteassa ovat edustettuna kaikki jäsenvaltiot ja se kokoontuu viikoittain Brysselissä.

Vaikka TPC-komitea on luonteeltaan neuvoa-antava, sen merkitys unionin kauppapoliittisessa päätöksenteossa on keskeinen. Komiteassa käsitellään kaikki tärkeimmät kauppapoliittiset kysymykset. Huolimatta mahdollisuudesta määräenemmistöpäätöksiin kauppapoliittiselle päätöksenteolle on luonteenomaista konsensushakuisuus.

Suomen kauppapoliittinen edunvalvonta hoidetaan osana EU:n yhteistä kauppapolitiikkaa. Kuva: EU komissioSuomen kauppapoliittinen edunvalvonta hoidetaan osana EU:n yhteistä kauppapolitiikkaa. Kuva: EU komissio

Varsinaisen TPC-komitean rinnalla komitea kokoontuu säännöllisesti eri asiantuntijakokoonpanoissa (mm. palvelut ja investoinnit). Kauppapoliittiset lainsäädäntöehdotukset kuten kaupan suojatoimet käsitellään neuvoston kaupallisten kysymysten työryhmässä. Kauppapoliittisten suojatoimien asettamisesta keskustellaan myös komission vetämässä polkumyyntikomiteassa.

EU:n kauppapoliittinen asialista on asiallisesti ja maantieteellisesti tarkastellen hyvin laaja. WTO:n piirissä käytävät kauppaneuvottelut ovat säännöllisesti TPC:n agendalla. Monenkeskisten neuvottelujen ohella EU:lla on laaja alueellisten ja kahdenvälisten kauppajärjestelyjen verkosto, jota kehitetään monenkeskisen järjestelmän rinnalla. Myös EU:n kahdenvälisillä suhteilla tärkeiden kauppakumppaneiden, kuten Yhdysvaltojen, Venäjän, Kiinan, Intian, Brasilian ja Japanin kanssa on merkittävä rooli EU:n kauppapolitiikassa.

Suomen kantojen valmistelu

Suomen kannat kauppapoliittiseen komiteaan valmistellaan EU-asioiden komitean alaisessa EU2-valmistelujaostossa, joka koostuu eri hallinnonalojen edustajista. Jaosto kokoontuu suppeassa kokoonpanossa laajaa EU2-jaostoa tiheämmin. Laajassa jaostossa ovat valtionhallinnon lisäksi edustettuina eri sidosryhmät. Tarvittaessa Suomen kanta käsitellään ministeriöiden kansliapäälliköistä tai heidän edustajistaan koostuvassa EU-asioiden komiteassa ja viime kädessä hallituksen EU-ministerivaliokunnassa.

Tämä dokumentti

Muissa ulkoasiainhallinnon palveluissa

Muualla verkossa

Tämän sivun sisällöstä vastaa Taloudellisten ulkosuhteiden osasto

Päivitetty 19.8.2013

Takaisin ylös