Kehitysyhteistyön toteutus

Suomi edistää kehityspoliittisia tavoitteitaan sekä rahoituksella että poliittisella vaikuttamisella. Työtä tehdään kahdenvälisesti ja monenkeskisesti. Toteuttajina voi olla esimerkiksi valtiollisia toimijoita, kansainvälisiä tai kansallisia kansalaisjärjestöjä tai yksityisiä yrityksiä. Eri apumuodot täydentävät toisiaan ja niiden kautta Suomen apu ulottuu lähes kaikkialle maailmaan.

Kahdenvälinen kehitysyhteistyö on Suomen ja kehitysmaan hallitusten välistä yhteistyötä. Se perustuu kumppanimaiden omiin kehityssuunnitelmiin ja maiden kanssa käytävään vuoropuheluun.

Alueellisessa yhteistyössä lähestymistavat voivat olla erilaisia eri maantieteellisillä alueilla. Alueelliset ohjelmat poikkeavat maakohtaisesta yhteistyöstä siten, että niillä pyritään tukemaan alueellista yhdentymistä ja tukemaan rajat ylittävien ongelmien ratkaisua.

Monenkeskinen yhteistyö kanavoidaan YK-järjestöjen ja kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten kautta. Noin neljännes Suomen kehitysyhteistyövaroista menee monenkeskiseen apuun.

Euroopan unioni on yhdessä sen jäsenmaiden kanssa maailman suurin kehitysavun antaja, rahoittaen yli puolet maailman kehitysavusta. EU:n kautta Suomi voi vaikuttaa sellaisillakin alueilla, joille sen resurssit eivät muuten riitä. Kehitysyhteistyörahoistamme noin viidennes menee perille EU:n kautta.  Yhteistyökumppaneina on yhteensä yli 160 maata, aluetta tai järjestöä eri puolilla maailmaa. Valtaosa  annetaan lahja-apuna. Lisäksi EU on monien kehitysmaiden tärkein kauppakumppani.

Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötäydentää julkista kehitysyhteistyötä. Sitä kanavoidaan suomalaisten ja kansainvälisten kansalaisjärjestöjen, säätiöiden ja muiden ei-valtiollisten toimijoiden kautta. Yhä tärkeämpi osa kansalaisjärjestöjen työtä on kehitysmaiden kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen. Sitä voidaan tukea myös suoraan edustustojen Paikallisen yhteistyön määrärahalla.

Yksityisen sektorin yhteistyöon tärkeä osa Suomen toimintaa, sillä yksityisen sektorin rooli kehityksessä on kasvanut viime vuosina. Suomen valtion omistama kehitysrahoituslaitos Finnfund ja kehitysmaiden sekä suomalaisten yritysten yhteistyötä tukeva Finnpartnership–ohjelma ovat tämän työn välineitä.

Humanitaarista apuaannetaan ihmishenkien pelastamiseksi ja ihmisten hädän lievittämiseksi kriisin aikana. Apu pohjaa kansainväliseen humanitaariseen oikeuteen ja YK:n vahvistamiin toimintaperiaatteisiin: se on tasapuolista, puolueetonta ja riippumatonta.