Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 350 000
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet

Kahdenvälinen kehitysyhteistyö

Suomen kahdenvälisessä toiminnassa on tavoitteena saavuttaa kestäviä, pitkän tähtäimen vaikutuksia tukemalla kehitysmaiden omaehtoista kehitystä. Kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön on oltava avointa ja johdonmukaista. Kohdemailla itsellään tulee olla omistajuus omaan kehitykseensä liittyvissä asioissa, ja toimintatapojen on oltava demokraattisia.

Onkin tärkeää, että kehitysyhteistyötä koskevat tavoitteet asetetaan yhdessä kumppanimaan kanssa. Kehityspolitiikkaa ja -yhteistyötä täytyy tehdä pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti. Sen edistymistä tulee seurata, ja aiemmin tehdystä työstä pitää oppia. 

Jotta köyhyyttä pystyttäisiin vähentämään mahdollisimman tehokkaasti, on päätöksiä tehtävä eri politiikan tasoilla johdonmukaisesti. Yksin kehityspolitiikalla ei voida saavuttaa haluttuja päämääriä. Kehitysvaikutukset tulee huomioida myös muussa päätöksenteossa, jotka koskevat kumppanimaita, kuten kansainvälisessä kauppa- ja ympäristöpolitiikassa.

Suomen pitkäaikaiset kumppanimaat ovat  Etiopia, Kenia, Mosambik, Nepal, Sambia, Tansania ja Vietnam. Yhteistyö niiden kanssa perustuu tavoitteellisiin maaohjelmiin, joiden lähtökohtana ovat kumppanimaiden omat kehityssuunnitelmat sekä Suomen kehityspoliittisen toimenpideohjelman linjaukset.

Yhteistyön käytännön toteutuksen ja poliittisen vuoropuhelun kumppanimaan päättäjien kanssa on kokonaisuutena tuettava maaohjelman tavoitteita.

Kahdenvälisen yhteistyön eri muodot

Suomi antaa joillekin kumppanimailleen budjettitukea maaohjelmien tavoitteiden toteuttamiseksi. Budjettituki kohdistuu suoraan kumppanimaan valtion budjettiin ja mahdollistaa varojen käytön köyhyydenvähentämisohjelman keskeisiin tavoitteisiin. Yleisen budjettituen lisäksi Suomi antaa korvamerkittynä sektoribudjettitukea, joka tulee käyttää tietyn toimi-alan kuten opetussektorin toimintaan.

Budjettitukiperustuu kumppanimaan ja avunantajien sopimukseen, jossa korostetaan hyvää hallintoa, ihmisoikeuksia, eriarvoisuuden vähentämistä ja demokraattisia arvoja. Budjettituki edistää vahvempaa, avoimempaa ja läpinäkyvämpää hallintoa sekä vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa.  Budjettituen vaikutuksia mitataan vuosittain ja tuloksista käydään vuoropuhelua kohdemaan ja avunantajayhteisön kesken.

Muita niin sanotusti ohjelmamuotoisen tuen muotoja ovat  maksutasetuki, tuontituki, elintarvike- ja muu tavara-apu sekä velkahelpotukset. Ohjelmamuotoista tukea annetaan vain pitkäaikaisille kumppanimaille.

Hankeyhteistyö on tärkeä ja perinteinen kehitysyhteistyön muoto, jossa avunantajamaa tukee kohdennetusti ja määräaikaisesti esimerkiksi kumppanimaan tietyn läänin metsähallinnon kehittämistä tai vesi- ja viemärijärjestelmän rakentamista.

Hanoin vedenjakeluverkosto. Suomen tukeman vesihankkeen aikana 600 000 hanoilaista sai puhdasta vettä. Kuva: Marja-Leena Kultanen.Hanoin vedenjakeluverkosto. Suomen tukeman vesihankkeen aikana 600 000 hanoilaista sai puhdasta vettä. Kuva: Marja-Leena Kultanen.

Hankeyhteistyön kautta edistetään maaohjelmille keskeisiä tavoitteita etenkin maissa, joiden toimintaympäristö ei mahdollista ohjelmayhteistyötä esimerkiksi heikkojen julkisten instituutioiden tai puutteellisen kapasiteetin vuoksi.

 Paikallisen yhteistyön määräraha  (PYM)on Suomen ulkomaanedustustojen rahoituskanava, jolla pyritään edistämään erityisesti kumppanimaiden kansalaisyhteiskunnan kehittymistä paikallisia toimijoita tukemalla. Määrärahan suuruus vaihtelee edustustoittain.

Instituutioiden välisen kehitysyhteistyön instrumentti(IKI)  tarkoittaa kehitysmaiden  ja suomalaisten valtion toimijoiden, kuten ministeriöiden ja laitosten yhteistyötä. IKI-hankkeiden tavoitteena on kehitysmaiden virkamiesten osaamisen vahvistaminen.

HEI ICI tukee suomalaisten ja kehitysmaiden korkeakoulujen välisiä yhteistyöhankkeita.

Finnfund rahoittaa kehitys- ja siirtymätalousmaissa vastuullista yksityistä yritystoimintaa. Finnfund toimii itsekannattavasti ja kohdistaa sijoituksensa kannattaviin hankkeisiin haastavilla markkinoilla, joilla kaupallista rahoitusta on niukasti saatavilla. Tavoitteena on kohdemaiden taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen edistäminen.

Liikekumppanuusohjelma Finnpartnership on ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima liikekumppanuusohjelma. Finnpartnership tarjoaa kehitysmaaliiketoimintaan liittyvää neuvontaa ja taloudellista tukea hankkeen suunnittelu- ja kehitysvaiheisiin sekä koulutukseen. Tavoitteena on lisätä suomalaisten ja kehitysmaiden yritysten ja muiden organisaatioiden kaupallista yhteistyötä ja aikaansaada myönteisiä kehitysvaikutuksia kohdemaissa.

Kansalaisjärjestöyhteistyö on monipuolista monissa Suomen kahdenvälisen yhteistyön kumppanimaissa. Kansalaisjärjestöjä kannustetaan täydentämään Suomen muuta toimintaa kumppanimaissa maaohjelmien tavoitteita tukien. Suomen ja kumppanimaan kansalaisyhteiskuntien väliset suorat kontaktit ovat kansalaisjärjestöyhteistyön vahvuus.

Kehitysyhteistyötä tehdään pienemmässä mittakaavassa myös kulttuurin ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinoin.

Syventääkseen tietämystä kehityskysymyksistä ja moniarvoisen kulttuurin kehittymistä ulkoministeriö myöntää apurahoja muun muassa toimittajille ja kulttuuritoimijoille kehitysmaihin suuntautuvaan työhön.

Apurahoja myönnetään myös kehityspolitiikkaa ja kehitysyhteistyötä koskevaan tutkimukseen.

 

Tämä dokumentti

Tässä palvelussa myös

Päivitetty 2.4.2013

Takaisin ylös