Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 350 000
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet

Euroopan unionin laajentuminen

Euroopan unionin perustavoitteena on sen perustamisesta lähtien ollut Euroopan yhdentyminen. Laajentuminen on ollut keskeisellä sijalla vakauden, hyvinvoinnin ja demokratian vahvistamisessa Euroopassa. Vuosikymmenten aikana Euroopan unioni on laajentunut kuuden perustajavaltion yhteisöstä 28 jäsenen unioniksi.

Laajentuminen on Suomen EU-politiikan keskiössä

Suomi tukee Euroopan unionin laajentumisen jatkamista yhdessä sovittujen periaatteiden pohjalta. Hallittu laajentuminen on Suomen poliittisten ja taloudellisten etujen mukaista ja yksi Suomen EU-politiikan keskeisistä tavoitteista.

Oikeuskysymykset sekä taistelu järjestäytynyttä rikollisuutta ja korruptiota vastaan tulee olla laajentumispolitiikan ytimessä. Myös talouskysymykset, mm. kasvu, kilpailukyky ja julkisen talouden hoito sekä toimiva julkishallinto kuuluvat laajentumisen kolmeen peruspilariin. Kriteereistä ei voida tinkiä, koska jäsenyyden olennainen merkitys liittyy juuri unionin sääntöjen ja arvojen omaksumiseen.

Liittymistä ei tule kiirehtiä poliittisista syistä, sillä parhaat kannustimet uudistuksille ovat neuvotteluprosessin yhteydessä. Liittymistä ei tulisi myöskään hidastaa poliittisia esteitä asettamalla, esim. kahdenvälisten kiistojen vuoksi. Myös EU:n tulee pitää kiinni sitoumuksistaan ja sillä pitää olla valmius hyväksyä uusi jäsenmaa, kun kriteerit täyttyvät.

Laajentumiselementin tulee pysyä aktiivisena osana Euroopan integraation tulevaisuutta. EU ei ole vain vapaakauppaa, vaan se on arvoyhteisö, jonka kautta demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta juurrutetaan yhä uusiin eurooppalaisiin maihin.

Suomen tuki laajentumisprosessille

Suomi tukee aktiivisesti laajentumisprosessin jatkumista. Keskeinen väline ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden jäsenyysvalmiuksien vahvistamisessa on unionin Twinning- ja TAIEX-toiminta. Näiden välineiden avulla EU:n ehdokas- ja naapuruuspolitiikan maat voivat käytännönläheisellä tavalla kehittää ja mukauttaa hallintoaan ja lainsäädäntöään EU-käytäntöjä vastaaviksi. 

Ulkoministeriö koordinoi Twinning- ja TAIEX –ohjelmia Suomen osalta. Suomi on ollut aktiivisesti mukana ohjelmissa niiden perustamisesta lähtien ja suomalaiset viranomaiset toteuttavat parhaillaankin lukuisia hankkeita sekä laajentumis- että naapuruuspolitiikan maissa.

Lisätietoa Twinning- ja TAIEX-toiminnasta sekä suomalaisille viranomaisille avoinna olevista hankkeista löydät tästä linkistä: http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=15629&contentlan=1&culture=fi-FI

Laajentumisen perusperiaatteet 

EU:n jäsenyyttä voi hakea jokainen eurooppalainen valtio, joka täyttää unionin liittymisehdot ja kunnioittaa EU:n demokraattisia arvoja ja sitoutuu edistämään niiden toteutumista (sopimus Euroopan unionista, 49. artikla).

Laajentumispolitiikan yhteisesti sovitut lähtökohdat ovat laajentumisen ehdollisuus, uskottavuus ja kunkin hakijamaan eteneminen omien ansioidensa mukaan. Maastrichtin sopimuksen mukaan Euroopan parlamentin ja kaikkien jäsenvaltioiden tulee hyväksyä uudet laajentumiset.

Jäsenten tulee täyttää ns. Kööpenhaminan kriteerit sekä varsinaiset liittymisehdot (nk. acquis communautaire). Kööpenhaminan kriteerien mukaan jäsenyyttä hakevalla valtiolla on oltava demokraattinen järjestelmä sekä toimiva markkinatalous. Erityistä huomiota kiinnitetään oikeuslaitosta ja perusoikeuksia sekä oikeutta, vapautta ja turvallisuutta koskeviin kysymyksiin.

Lisäksi Länsi-Balkanin valtioille on määritelty lisäkriteereitä, jotka liittyvät lähinnä alueelliseen yhteistyöhön ja naapuruussuhteisiin (ns. vakautus- ja assosiaatioprosessin ehdot).

Jäsenyysneuvottelut koostuvat 35 neuvotteluluvusta. Neuvottelujen eteneminen perustuu kriteerien täyttämiseen jokaisen neuvotteluluvun osalta. Kunkin jäsenyysneuvotteluja käyvän maan tulee tehdä tarvittavat muutokset lainsäädäntöönsä ja toimintaansa ennen jäsenyyttä ja olla täysin valmis jäsenyyteen sillä hetkellä, kun liittymissopimus astuu voimaan. Jäsenyysneuvotteluprosessin odotetaan nykyisellään vievän 8-10 vuotta. Integraatio on myös monivaiheista siten, että EU-jäsenyyden toteutuessa maat eivät aina heti liity rahaliittoon tai Schengen-alueeseen.

Laajentumisen tulevaisuus

EU:n laajentuminen on viime vuosina jäänyt talous- ja eurokriisin sekä ulkopoliittisten kriisien hallitsemalla EU-agendalla taka-alalle. Euroopan komission puheenjohtaja on todennut, ettei uusia jäseniä tulla ottamaan komission viisivuotisen toimintakauden aikana (2014–2019). Pitkälle neuvotteluissa edennyt Islanti jäädytti jäsenyysneuvottelunsa omasta tahdostaan keväällä 2013 ja on mahdollista, että maa vetää hakemuksensa kokonaan pois. Laajentumisprosessi kuitenkin jatkuu Länsi-Balkanilla ja Turkissa.

EU-jäsenyys on kaikkien Länsi-Balkanin maiden ja Turkin strateginen tavoite. Turkki, Serbia ja Montenegro käyvät jäsenyysneuvotteluja. Kaikissa näissä maissa on tapahtunut edistystä, mutta paljon työtä on vielä jäljellä erityisesti oikeusvaltio- ja perusoikeuskysymyksissä.

Komissio on suositellut jo kuusi kertaa jäsenyysneuvotteluiden avaamista myös Makedonian kanssa, mutta etenemistä jumittaa maan nimikiista Kreikan kanssa. Albania sai ehdokasmaa-aseman kesäkuussa 2014.

Bosnia-Hertsegovina ja Kosovo ovat edenneet muita alueen maita hitaammin. Kosovon EU-perspektiivi on kuitenkin muuttunut konkreettisemmaksi vakautus- ja assosiaatiosopimuksen neuvottelemisen myötä. Bosnia-Hertsegovina ei ole paikalla polkevan sisäpoliittisen tilanteensa vuoksi onnistunut toteuttamaan EU:n vaatimia uudistuksia. 

Takaisin ylös