Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 350 000
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet

Euroopan unionin laajentuminen

Yksi keskeisimmistä Euroopan unionin tavoitteista on ollut sen perustamisesta lähtien ihmisten ja tavaroiden vapaa liikkuminen. Kuva: EUYksi keskeisimmistä Euroopan unionin tavoitteista on ollut sen perustamisesta lähtien ihmisten ja tavaroiden vapaa liikkuminen. Kuva: EU

Euroopan unionin perustavoitteena on sen perustamisesta lähtien ollut Euroopan demokraattinen yhdentyminen. Alkuperäinen kuuden perustajavaltion yhteisö on laajentunut 28 maan unioniksi. Euroopan unionin jäsenyyttä voi hakea jokainen Euroopan valtio, joka noudattaa vapauden, kansanvallan, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen sekä oikeusvaltion periaatteita.

Euroopan unionin laajentuminen on ollut keskeinen väline vakauden, vaurauden ja demokratian vahvistamisessa Euroopassa.  

Tšekin, Viron, Kyproksen, Latvian, Liettuan, Unkarin, Maltan, Puolan, Slovenian ja Slovakian liittyminen unioniin 2004 oli historiallinen askel, jolla päätettiin Euroopan kahtiajako. Unionin viides laajentumiskierros saatiin päätökseen vuoden 2007 alussa, jolloin Bulgaria ja Romania liittyivät jäseniksi. Kroatiasta tuli unionin 28. jäsenvaltio heinäkuussa 2013.

Laajentumisen perusperiaatteet

Euroopan unionin jäsenyyden ehtona on, että ehdokasmaa täyttää kaikki Eurooppa-neuvoston Kööpenhaminassa vuonna 1993 asettamat vaatimukset (nk. Kööpenhaminan kriteerit).

Kööpenhaminan kriteereissä todetaan, että hakijamaalla on oltava vakaat hallintoelimet, jotka takaavat demokratian, oikeusvaltioperiaatteen, sekä ihmisoikeuksien ja vähemmistöjen oikeuksien kunnioittamisen. Hakijamaalla on tämän lisäksi oltava toimiva markkinatalous, ja maan on kyettävä ottamaan vastaan jäsenyyteen liittyvät velvollisuudet. Hakijamaan on lisäksi hyväksyttävä Euroopan unionin säännöstö (acquis communautaire), ja otettava se käyttöön vaadittavin hallinnollisin ja oikeudellisin rakentein.

Jäsenyysneuvottelut

Jäsenyysneuvotteluissa sovitaan yksityiskohtaisesti ehdoista, joilla maa voi liittyä unioniin. Neuvotteluissa hakijamaalle selostetaan yhteisölainsäädäntö, sekä laaditaan aikataulu sen siirtämiseksi osaksi maan omaa lainsäädäntöä. Perusperiaatteena on, että uuden jäsenmaan tulee hyväksyä ja noudattaa säännöstöä ilman poikkeuksia liittymisajankohdasta lukien. Siirtymäjärjestelyihin voidaan myöntyä vain hyvin perustelluissa poikkeustapauksissa. 

Euroopan unionin neuvosto hyväksyy EU:n yhteiset neuvottelukannat komission ehdotusten pohjalta. Laajentumisen yleisperiaatteena on, että hakijamaita kohdellaan yhdenmukaisesti ja neuvottelut etenevät kunkin hakijamaan omien ansioiden mukaisesti. Kun neuvottelut on saatettu päätökseen kaikkien neuvottelulukujen osalta, neuvottelutulokset kirjataan liittymissopimukseen, joka kaikkien EU:n jäsenmaiden sekä ehdokasmaan on hyväksyttävä. Myös Euroopan parlamentin on hyväksyttävä sopimus. Kukin EU:n jäsenmaa sekä unioniin liittyvä maa ratifioi sopimuksen omien perustuslaillisten menettelyjensä mukaisesti. Kun ratifiointiprosessi on saatettu päätökseen ja kun sopimus astuu voimaan, ehdokasmaasta tulee jäsenmaa.

Suomen puheenjohtajuuskaudella vuonna 2006 EU päätti uudesta yksimielisyydestä laajentumisasioissa, jonka mukaan unionin on kyettävä pitämään yllä ja syventämään omaa kehitystään samalla kun se vie eteenpäin laajentumisohjelmaansa. Euroopan unioni pitää kiinni sitoumuksistaan laajentumisprosessissa mukana olevia maita kohtaan, ottaen samalla huomioon oman kykynsä ottaa vastaan uusia jäseniä.

Laajentumisen jatkonäkymät

Tällä hetkellä EU-jäsenyysneuvotteluita käydään Turkin ja Islannin kanssa. Neuvotteluille ei ole unionin taholta asetettu tavoiteaikataulua. Kroatian neuvottelut saatiin päätökseen kesäkuussa 2011 ja maan on määrä liittyä unionin jäseneksi heinäkuussa 2013.

Länsi-Balkanin maista Makedonia, Montenegro, Albania ja Serbia ovat jättäneet EU-jäsenhakemuksensa. Pisimmälle jäsenyysprosessissaan on edennyt Montenegro, jonka kanssa neuvottelut avattanee kesällä 2012. Bosnia-Hertsegovina ja Kosovo ovat edenneet muita maita hitaammin.

Joulukuussa 2011 Unionin jäsenmaat päättivät jatkaa laajentumisprosessia vuonna 2006 saavutetun yhteisymmärryksen pohjalta. Käynnissä olevia neuvotteluja jatketaan ja unioni soveltaa tiukkaa ehdollisuutta liittymisneuvottelujen kaikissa vaiheissa. Erityistä huomiota tullaan kiinnittämään oikeuslaitosta ja perusoikeuksia sekä oikeutta, vapautta ja turvallisuutta koskeviin kysymyksiin.

Suomi tukee unionin laajentumista

Euroopan unionin laajentuminen on Suomen poliittisten ja taloudellisten etujen mukaista ja siksi Suomen EU- politiikan keskeinen tavoite. Nykyisen hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu Suomen tukevan unionin laajentumisen jatkamista yhteisesti sovittujen periaatteiden pohjalta. Suomi tukee Turkin ja Islannin jäsenyysneuvotteluja ja Länsi-Balkanin maiden lähentymistä Euroopan unioniin. 

Euroopan unionin jäsenmaat ja liittymisvuodet. Kuva: Eurooppatiedotus/UMEuroopan unionin jäsenmaat ja liittymisvuodet. Linkki suureen kuvaan.

Suomi tukee unionin laajentumisprosessissa olevien maiden jäsenyysvalmiuksien vahvistamista sekä kahdenvälisesti että EU-instrumentteja hyödyntämällä. Suomi edistää Länsi-Balkanin maiden lähentymistä Euroopan unioniin myös kehitysyhteistyön keinoin. Suomen Länsi-Balkanin kehityspoliittinen puiteohjelma vuosille 2009–2013 julkaistiin marraskuussa 2009.

 Keskeinen väline ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden jäsenyysvalmiuksien vahvistamisessa on unionin harjoittama Twinning-toiminta. Twinning-hankkeissa EU:n hakijamaat ja uudet jäsenmaat voivat käytännönläheisellä tavalla kehittää ja mukauttaa hallintoaan ja lainsäädäntöään EU-standardeja vastaaviksi.

Lisää tietoa Twinning-toiminnasta sekä viranomaisille avoinna olevista Twinning hanke-esityksistä löytyy osiosta Euroopan unionin laajentumis- ja naapuruushankkeet – Twinning ja Taiex.

Takaisin ylös